Maa- ja elintarviketalous siirtyy pelaamaan markkinoiden ehdoilla

Maailmankaupan vapauttaminen näkyy tulevaisuudessa yhä enemmän suomalaisen maa- ja elintarviketalouden pelikentällä. MTT:n koordinoiman tutkimuksen mukaan markkinoiden potkuvoima kasvaa ja maatalouspolitiikan ohjausvaikutus vähenee selvästi kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Lähivuosien tärkein pelintekijä on kuitenkin EU:n uusi ohjelmakausi.

Professori Jyrki Niemi MTT:stä toteaa, että maatalouden rakennekehitykseen ei ole odotettavissa muutosta: tilojen koko kasvaa ja lukumäärä vähenee edelleen. Kotieläintuotannon erikoistuminen jatkuu, ja monialaiset maatilat lisääntyvät yhä.

- Aktiivitilojen kokonaismäärä laskee nykyisestä noin 63 000 tilasta 40 000 tilaan vuonna 2020. Kotieläintaloudessa lasku on rajumpaa: nykyisestä 20 000 tilasta on vuonna 2020 jäljellä enää noin 8 000 tilaa, Niemi arvioi.

Maatalouspoliittisen toimintaympäristön ennakointihankkeessa (MAPTEN) on tarkasteltu maa- ja elintarviketalouden kehityskulkuja vuoteen 2030 saakka. Tutkimusta varten haastateltiin yli sata asiantuntijaa ja tulevaisuutta haarukoitiin erilaisilla talouden laskentamalleilla. MTT:n lisäksi hankkeessa olivat mukana PTT, Turun kauppakorkeakoulu ja VATT.

EU:n maatalouspolitiikan suunta säilyy

Lähivuosina Suomen maa- ja elintarviketalouden kehitykseen vaikuttaa edelleen eniten Euroopan unionin maatalouspolitiikka. Sitä on uudistettu aiempaa markkinalähtöisemmäksi 1990-luvulta lähtien. Selkeä suuntaus on siirtyä suorasta tulotuesta tukemaan ns. maatalouden julkishyödykkeitä kuten eläinten hyvinvointia, ruokaturvallisuutta ja ympäristön hyvää tilaa.

EU:n maatalouspolitiikan nykyinen ohjelmakausi kestää vuoteen 2013 saakka. Yksi sen uudistamisen tavoitteista on yksinkertaistaa politiikkaa. Jyrki Niemi epäilee, että näin ei käy.

- Maatalouteen kohdistuvat vaatimukset näyttävät vain lisääntyvän: tukien aiempaa tarkempi räätälöinti edellyttää maataloushallinnolta lisää toimenpiteitä, resursseja ja työvoimaa, hän pohtii.

Kansallista pelivaraa tarvitaan jatkossakin

Niemi korostaa, että Suomessa olisi tärkeää säilyttää myös kansallisen politiikan liikkumavara ja tuotantoon sidotut tuet. Niitä tarvitaan alkutuotannon kannattavuuden turvaamiseen.

- Suomi on maatalouden rakennekehityksessä aika paljon jäljessä Keski-Eurooppaa, ja epäedullisten luonnonolojen takia meillä on pysyvä kilpailukykyhaitta, hän perustelee.

MAPTEN-tutkimuksessa tarkasteltiin esimerkiksi vaihtoehtoa, jossa maatalouden CAP-tuki lopetettaisiin kokonaan. Suomessa se merkitsisi viljantuotannon kannattavuuden romahtamista ja vilja-alan voimakasta supistumista. Sianlihantuotanto vähenisi 20-25 prosenttia ja siipikarjanlihantuotanto kymmenen prosenttia. Naudanlihantuotanto laskisi noin 15 prosenttia.

Suomalainen syö yhä suomalaista ruokaa

Haasteiden ja uhkakuvien lisäksi tutkimus hahmotti maa- ja elintarviketalouden vahvuuksia. Sellaisiksi nousivat esimerkiksi suomalaistuotteiden merkittävä asema kotimarkkinoilla sekä kuluttajien terveystietoisuus.

- Suomalaiset syövät yhä suomalaista ruokaa, eivätkä tuotannon volyymit ole laskeneet kuten EU-jäsenyyden alussa pelättiin. Kuluttajien terveys- ja laatutietoisuuden lisääntyminen on vahva trendi, ja jos teollisuus pystyy hyödyntämään sitä, markkinat säilytetään tulevaisuudessakin, Niemi analysoi.

Vesi ja ilmasto globaalisti tärkeimmät tekijät

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ruoantuotannon edellytyksiin kaikkialla maailmassa vaikuttavat eniten makean veden varantojen väheneminen sekä ilmastonmuutos.

- Veden suhteen Suomi on vahvoilla, sillä täällä sitä riittää. Tutkimusten mukaan ilmastonmuutos nostaa Suomessa sadontuotantopotentiaalia, mutta toisaalta se myös lisää sään ääri-ilmiöitä, jotka voivat aiheuttaa globaaleilla elintarvikemarkkinoilla rajuja hintaheilahteluja, Niemi huomauttaa.

Kolmas merkittävä muutostekijä on maatalouden kokonaisenergiankulutus. Energian hinta nousee, mikä kannustaa maatiloja tuottamaan tulevaisuudessa bioenergiaa tilan omista raaka-aineista.

Lisätietoja: professori Jyrki Niemi, MTT, jyrki.niemi@mtt.fi, puh. 0400 753 011

MAPTEN-hankkeen loppuraportti internetissä: www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti7.pdf

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi