Maatalouden kannattavuus syöksyi alamäkeen jo viime vuonna
Viljatilojen ja muiden kasvinviljelytilojen sekä sikatilojen kannattavuus romahti vuonna 2013. Muissa kotieläintuotantosuunnissa kannattavuuden vaihtelu oli pienempi. Keskimäärin maa- ja puutarhatalouden kannattavuuskerroin aleni 0,47:stä 0,40:een. Kokonaispääoman tuottoprosentti oli negatiivinen, -2 prosenttia.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n kannattavuuskirjanpitotulosten mukaan vuonna 2013 maatalous- ja puutarhayritysten tuotot kasvoivat noin 4 prosenttia, 156 700 euroon, mistä tukien osuus oli 33 prosenttia. Tuotantokustannukset nousivat 4,3 prosenttia, 183 700 euroon. Tuottojen ja tuotantokustannusten erotuksena laskettava tappio kasvoi 27 000 euroon.
Korkokustannuksia lukuun ottamatta kaikki kustannuserät nousivat. Osin tämä johtui tilakoon kasvusta. Keskimääräistä enemmän nousivat muun muassa lannoite-, sähkö-, ostorehu- ja vakuutuskustannukset. Eniten nousi vieraan työvoiman palkkakustannus, selvästi työtuntimäärän nousua enemmän.
Yrittäjäperheen omalle työlle ja pääomalle korvaukseksi jäävä yrittäjätulo laski 18 prosenttia, 17 900 euroon. Yrittäjätulo jää korvaukseksi yrittäjäperheen lähes 2 000 työtunnille ja noin 330 000 euron omalle pääomalle.
Kasvinviljely- ja sikatilojen kannattavuus puolittui
Kannattavuuskerroin saadaan, kun yrittäjätulo jaetaan yrittäjien työstä aiheutuvan palkkavaatimuksen ja oman pääoman korkovaatimuksen summalla. Alentuneen yrittäjätulon vuoksi kannattavuuskerroin laski 0,47:stä 0,40:een. Yrittäjä saavutti siis 40 prosenttia sekä 14,9 euron tuntipalkkatavoitteesta että 4,7 prosentin oman pääoman korkotavoitteesta eli sai 5,9 euroa työtunnille ja 1,8 prosentin koron omalle pääomalle.
Työansio saadaan, kun yrittäjätulosta vähennetään oman pääoman korkokustannus 4,7 prosentin mukaan. Kun työansio jaetaan työtuntimäärällä, jää maatalousyrittäjän työtuntiansioksi 1,3 euroa. Kokonaispääoman ja oman pääoman tuottoprosentit olivat negatiivisia, -2,0 ja -2,6 prosenttia. Oman pääoman osuus koko varallisuudesta eli omavaraisuusaste oli noin 74 prosenttia eli edellisvuosien hyvällä tasolla.
Viljatilojen kannattavuuskerroin laski 0,39:stä 0,17:ään ja muiden kasvinviljelytilojen 0,31:stä 0,13:een sekä sikatilojen 0,56:sta 0,24:ään. Muissa kotieläintuotantosuunnissa kannattavuudet vaihtelivat lammas- ja vuohitilojen 0,35:n ja lypsykarjatilojen 0,52:n välillä. Kasvihuonetiloilla kannattavuus nousi 0,75:een.
Suurempien kokoluokkien maatilat ovat pääsääntöisesti kannattavampia kuin pienempien. Esimerkiksi keskikooltaan 135 hehtaarin viljatilojen kannattavuuskerroin oli 0,55. Sikatilojen kokoluokka, jossa oli keskimäärin 120 hehtaaria peltoa ja 284 eläinyksikköä, kannattavuuskerroin oli 0,62. Maitotilaluokka, jossa oli keskimäärin 120 hehtaaria peltoa ja 74 lehmää, ylsi kannattavuuskertoimeen 0,80. Useimmissa tuotantosuunnissa kaikkein suurimman tilakokoluokan kannattavuus oli kasvuinvestointien vuoksi heikompi kuin seuraavaksi pienemmässä tilakokoluokassa.
Tiedot Taloustohtori-verkkopalvelussa
Tiedot perustuvat MTT Taloustutkimuksen vuosittain laskemiin kannattavuuskirjanpitotuloksiin. Tulokset lasketaan noin 860 kirjanpitotilan luvuista ja tulokset on painotuksen ansiosta yleistettävissä kuvaamaan Suomen 37 900 suurimman maatalous- ja puutarhayrityksen tuloksia.
Kokonaistuottoon laskettiin ensimmäistä kertaa mukaan myös tiloilla tuotetut ja käytetyt rehut ja siemenet. Nämä olivat samansuuruisina erinä myös kustannuksissa, joten yrittäjätuloa ne eivät nosta. Ne antavat kuitenkin mahdollisuuden tarkastella oman rehuntuotannon merkitystä.
Yksityiskohtaiset tulokset on nähtävissä MTT:n Taloustohtori-sivustolla Maa- ja puutarhatalous-verkkopalvelussa: www.mtt.fi/taloustohtori
Lisätietoja:
laskentatoimen päällikkö Arto Latukka, MTT, puh. 029 5317 439, arto.latukka@mtt.fi
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus, www.mtt.fi. 1.1.2015 MTT yhdistyy Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi, www.luonnonvarakeskus.fi
Avainsanat: