Maatilojen tulovaihtelut kuriin uusilla riskienhallintajärjestelmillä
EU:n komissio ehdottaa uutta tulontasausvälinettä maatilojen tulovaihteluiden tasaamiseen ja talouden epävarmuuden hallintaan. Järjestelmän vuosittaiset kulut Suomessa olisivat noin 59 miljoonaa euroa, eli hieman alle 30 euroa hehtaaria kohden. Joka vuosi noin joka neljäs maatila olisi oikeutettu korvauksiin.
Euroopan komissio ehdottaa maatilojen tulovakuutuksen käyttöönottoa osana EU:n yhteistä maatalouspolitiikka vuoden 2013 jälkeen. Sään aiheuttamat satotasojen muutokset sekä hintojen heilahtelut ovat lisänneet tilojen tulotason vaihtelua viime vuosina, joten riskinhallintavälineiden kysynnän uskotaan voimistuneen.
Eräänlainen vakuutusjärjestelmä
Tulontasausjärjestelmä olisi EU:n jäsenmaille vapaaehtoinen ja sen tavoitteena on tasoittaa maatilojen vuosien välistä tulojen vaihtelua. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT selvitti koko maan kattavan tulontasausvälineen kustannukset ja hyödyt Suomessa vuosina 2001–2008 tilojen menneen kehityksen perusteella.
MTT:n tutkija Petri Liesivaara kertoo, että järjestelmän ideana on se, että riskiä karttavat viljelijät arvostavat vakaata tulovirtaa enemmän kuin vuosittain voimakkaasti vaihtelevia tuloja.
– Ehdotetussa järjestelmässä viljelijän vuoden tuloja verrataan edellisten vuosien keskimääräiseen tuloon. Kun viljelijän tulot laskevat yli 30 prosenttia, hän on oikeutettu korvauksiin järjestelmästä.
Korvauksia maksetaan 70 prosenttia korvauskynnyksen alittavasta osasta. Järjestelmän kustannuksista 65 prosenttia vastaisi valtio. Viljelijöiden maksettavaksi jäisi 35 prosenttia järjestelmän kustannuksista.
Mallia Kanadasta
EU:ssa erilaiset maatalouden tulontasausvakuutukset ovat harvinaisempia kuin muissa kehittyneissä maissa. EU:n komission esittämässä tulojentasausvälineessä mallia on otettu Kanadan maatalouspolitiikasta, jossa rakenteeltaan samanlainen järjestelmä on ollut käytössä jo vuodesta 2007.
Tutkijoiden mukaan Kanadassa tulontasausvälineen korvaukset ovat kuitenkin kattavampia kuin EU:hun ehdotetussa järjestelmässä, mistä syystä järjestelmä on käytännössä tulonsiirtoa viljelijöille.
– Kanadan järjestelmä ei täytä kaikilta osiltaan maailmankauppajärjestön vaatimuksia ja siinä on havaittu paljon heikkouksia, jotka tulee ottaa huomioon, mikäli EU:n komission ehdottamaa tulontasausvälinettä halutaan käyttää, Petri Liesivaara sanoo.
Hintaheilahtelut näkyvät järjestelmän kustannuksissa
MTT laski tulostasausjärjestelmän mahdollisia kustannuksia kirjanpitotila-aineiston perusteella. Vuosina 2001–2008 järjestelmän kustannukset olisivat olleet keskimäärin 59 miljoonaa euroa vuodessa, jos kaikki Suomen maatilat olisivat osallistuneet järjestelmään. Korvausten määrässä olisi kuitenkin ollut suurta vaihtelua vuosien välillä. Vuonna 2008 korvausten kokonaismäärä olisi ylittänyt 87 miljoonaa euroa, kun vuonna 2007 korvausten kokonaismäärä olisi ollut vain noin 25 miljoonaa euroa.
Korvauksiin oikeutettujen tilojen osuus olisi ollut suurin vuonna 2009, jolloin 37 prosentilla tiloista tulot putosivat yli 30 prosenttia edellisten vuosien keskiarvosta. Sen sijaan vuonna 2007 vain joka kymmenennellä maatilalla tulot tippuivat yli 30 prosenttia aikaisempien vuosien keskiarvosta. Tulontasausjärjestelmästä korvauksiin oikeuttavan tulonpudotuksen kärsi vuosittain keskimäärin joka neljäs maatila.
Vakuutukset vaihtoehto tulojentasausjärjestelmälle
MTT:n professori Sami Myyrän mukaan erilaiset sato- ja tulovakuutukset voisivat olla vaihtoehto EU:n komission ehdottamalle tulojentasausvälineelle.
– Komission ehdottama väline tasaisi tulokuoppia, mutta olisi rakenteeltaan monimutkainen ja byrokraattinen. Lisäksi vakuutuksen ottaja voisi ostoja ja myyntejä ajoittamalla saada järjestelmästä korkeampia korvauksia.
Myyrän mielestä nämä ongelmat vältettäisiin alueellisilla sato- tai hintaindekseihin perustuvilla vakuutuksilla.
– Niitä käyttävällä viljelijällä olisi mahdollisuus valita, kuinka suuren osan tuotannostaan hän vakuuttaa joko sadon menetyksen tai hintavaihteluiden varalta. Myös satovahingon ja sen seurauksena saatavan korvauksen välinen viive olisi näissä vakuutuksissa olennaisesti pienempi kuin tulontasausvälineessä.
Maatilojen tulontasausväline Suomessa sekä riskienhallintajärjestelmät Kanadan ja Yhdysvaltojen maataloudessa. Liesivaara, Petri, Myyrä, Sami, Paronen, Eija, MTT Raportti 51 (2012)
Julkaisu löytyy osoitteesta:
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti51.pdf
Lisätietoja:
professori Sami Myyrä, MTT, puh. 029 5317523, sami.myyra@mtt.fi
tutkija Petri Liesivaara, MTT, puh. 029 5317465, petri.liesivaara@mtt.fi
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi
Avainsanat: