Maitorodun sonnit eivät hyödy lisävalkuaisesta

Tutkija Arto Huuskonen MTT:stä tutki väitöstyössään maitorotuisten lihanautojen kasvutuloksia erilaisilla rehuyhdistelmillä. Tulosten mukaan valkuaislisä ei paranna lihanautojen tuotantotuloksia. Tutkimuksessa selvisi myös, että sonnit saavat nurmisäilörehusta ja viljasta riittävästi fosforia. Lisäfosforin antaminen kivennäisrehussa samoin kuin lisävalkuainen lisäävät fosforin ylijäämää ruokinnassa. Huuskonen esittää tutkimuksessaan, että nykyiset kasvavien sonnien energiaruokintasuositukset on syytä päivittää, ja että nykyinen valkuaisarvojärjestelmämme ei ehkä ole paras mahdollinen yli puolen vuoden ikäisille kasvaville naudoille. MYÖS TALOUDELLISUUS PUNNITTIIN Aihetta selvitettiin neljällä osakokeella. Ensimmäisessä kokeessa sonneja ruokittiin kolmella eri väkirehutasolla ja puolet eläimistä sai litistetyn ohran lisäksi rypsirouhetta. Huuskosen mukaan seosrehuruokinnalla voi käyttää korkeaakin väkirehutasoa, jopa 70 prosenttia kuiva-aineesta. Ruokinnan taloudellisen optimin määrää väkirehun hinta suhteessa karkearehuun. Toisessa osakokeessa osa lihanautojen rehuviljasta korvattiin teollisuuden sivutuotteena syntyvällä ohrarehulla. Tulokset osoittavat, että kasvavan sonnin väkirehuannoksesta enintään puolet on mahdollista korvata ohrarehulla, ja väkirehujen keskinäiset hintasuhteet ratkaisevat taloudellisen käyttötason. Lisävalkuainen ei antanut merkittävää tulosvastetta kokeessa, jossa verrattiin keskenään kolmen erilaisen valkuaislisän (rypsirouhe, tiivistetty tärkkelysrankki ja ohravalkuaisrehun ja tiivistetyn tärkkelysrankin seos) vaikutusta sonnien kasvuun. KAURAKIN KÄYPÄ REHU Huuskonen vertasi myös eri viljalajien vaikutusta sonnien kasvuun, syöntiin ja rehun hyväksikäyttöön sekä ruhon laatuun. Ohran korvaaminen kauralla heikensi hieman päiväkasvua ja rehun hyväksikäyttöä, mutta ei vaikuttanut ruhon laatuun. Tutkijan mukaan kauran käytölle ei ole estettä, jos sen hinta on edullinen suhteessa muihin käytettävissä oleviin väkirehuihin. Valkuaislisän merkitys oli myös tässä osakokeessa olematon. MMM Arto Huuskosen väitöskirja ”Concentrate feeding strategies for growing and finishing dairy bulls offered grass silage-based diets” tarkastetaan 25.6.2009 Helsingin yliopistossa. Vastaväittäjänä toimii professori Jørgen Madsen Kööpenhaminan yliopistosta Tanskasta, ja kustoksena professori Matti Näsi Helsingin yliopiston kotieläintieteen laitokselta.