Marjat ylivoimaisia fenoliyhdisteiden lähteitä

MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja Kuopion yliopiston yhteistyössä tekemä tutkimus vahvistaa marjojen asemaa terveellisessä ruokavaliossa. Kasviksissa esiintyvien fenolisten yhdisteiden arvioidaan vaikuttavan positiivisesti ihmisten terveyteen. Kasveissa yhdisteet toimivat puolustusmekanismeina. Fenoliyhdisteet ovat voimakkaita antioksidantteja eli ne muun muassa estävät kolesterolin hapettumisen ja muuttumisen sellaiseen muotoon, jossa kolesteroli pääsee kerääntymään verisuonten seinämiin. Niiden arvellaan hidastavan syöpäsolujen kasvua, vähentävän kasvainten muodostumista ja hillitsevän tulehdus- ja allergiareaktioita sekä bakteerien ja virusten lisääntymistä. – Parhaiten fenoliyhdisteitä saa marja-aroniasta. Suositeltavien raaka-aineiden joukkoon mahtuu useita marjoja. Marja-aronian jälkeen listalla ovat kaakaojauhe, ruusunmarja, metsämustikka, makeapihlajan marja, pensasmustikka ja mustaherukka, kertoo hankkeen ideoija, MTT:n vanhempi tutkija Pirjo Mattila. Turvallisen määrän fenoliyhdisteitä saa syömällä ravitsemussuositusten mukaisesti. Hankkeessa tutkittiin myös marja-aronian soveltuvuutta erilaisiksi tuotteiksi ja fenoliyhdisteiden pysyvyyttä näissä tuotteissa. Parhaiten marja-aronia sopii mehustukseen. AINUTLAATUINEN PITOISUUSTIETOKANTA MAHDOLLISTAA JATKOTUTKIMUKSET Hanke selvitti kaikkien tärkeiden antioksidatiivisten fenoliyhdisteryhmien keskimääräiset pitoisuudet noin 180 kasvikunnan tuotteessa. Kahdenkymmenen eniten fenoliyhdisteitä sisältävän elintarvikkeen yhteenlasketut kokonaisfenolipitoisuudet vaihtelivat välillä 161-1920 mg/100g tuorepainoa. Tärkeimmät antioksidatiiviset fenoliyhdisteryhmät ovat flavonoideihin kuuluvat antosyaanit, flavonolit, flavonit, flavanonit ja proantosyanidiinit sekä ellagitanniinit ja fenolihapot. Antosyaanipitoisuudet olivat suurimmat sinisissä ja mustissa marjoissa. Viljatuotteet sisälsivät fenolihappoja. Vadelmassa ja lakassa oli paljon ellagitanniineja ja sitrushedelmissä flavanoneja. Useat marjat ja sipuli sisälsivät flavonoleja. Proantosyanidiineja löytyi eniten kaakaojauheesta ja marja-aroniasta. Hanke on luonut kansainvälisesti ainutlaatuisen pitoisuustietokannan, joka liitetään Kansanterveyslaitoksen ylläpitämään koostumustietopankkiin Fineliin (www.fineli.fi). – Tutkimus elintarvikkeiden pitoisuuksista mahdollistaa jatkossa entistä paremmin epidemiologisten tutkimusten tekemisen fenoliyhdisteiden saannin ja sairastumisriskin välisistä yhteyksistä, sanoo erikoistutkija Riitta Törrönen Kuopion yliopistosta. Elintarviketeollisuus voi hyödyntää tutkimuksen tuloksia terveellisten elintarvikkeiden tuotekehityksessä. Laaja, vuonna 2003 käynnistynyt maa- ja metsätalousministeriön rahoittama yhteistutkimushanke päättyi vuoden 2005 lopussa. MTT:n ja Kuopion yliopiston lisäksi tutkimusyhteistyössä oli mukana yrityksiä ja järjestöjä. MTT ja Kuopion yliopisto jatkavat tutkimuksia vielä ainakin vuoden 2006 loppuun.