Markkinat ohjaavat liha-alaa uuteen suuntaan

Lihateollisuutemme kansainvälistyy kovaa vauhtia ja tuotannoltamme vaaditaan yhä parempaa kustannustehokkuutta. Painetta alalle lisäävät myös tuotannon vastuullisuus- ja imagokysymykset.

MTT ja Kuluttajatutkimuskeskus ovat Lihaketjun kokonaisvaltainen kilpailukyky muuttuvilla markkinoilla -hankkeessa selvittäneet, kuinka liha-ala voisi toimia paremmin muutoksessa. Hankkeen tuloksia esiteltiin ProAgrian ja MTT:n yhteisessä Sikatalouden tulosseminaarissa tänään Vantaalla.

Terveellisyys ja eettiset kriteerit tärkeitä

Kuluttajien käsityksiä lihan kulutuksesta ja tuotannon vastuullisuudesta selvitettiin verkkokyselyllä, jonka tulosten mukaan suomalaiset näkevät lihan edelleen tärkeänä osana ruokavaliota. Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Johanna Mäkelä kertoo, että eri lihalajien asemaan ruokapöydässä saattaa kuitenkin tulla muutoksia.

– Kasvisten ja broilerin kulutusta aiottiin lisätä ja sian- ja naudanlihan kulutusta vähentää seuraavien parin vuoden aikana. Etenkin sianlihan tuotekehitykseen ja markkinointiin kannattaisikin kiinnittää huomiota, Mäkelä kehottaa.

– Ruoan terveellisyyden ja turvallisuuden lisäksi eläinten hyvinvointi on kuluttajille tärkeää vastuullisen lihaketjun toiminnassa. Siitä toivottaisiinkin enemmän tietoa, tutkimuspäällikkö Sari Forsman-Hugg MTT:stä selvittää.

Neljä viidestä kyselyyn osallistuneesta katsoi eläinten hyvinvoinnista huolehtimisen parantavan myös lihan laatua. Lisäksi tuotannon paikallisuus nousi yllättävän tärkeäksi asiaksi. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta piti tärkeänä, että Suomessa on tulevaisuudessakin omaa lihantuotantoa. Kyselyyn vastasi maaliskuussa 1 600 kuluttajaa.

Ympäristötieto ja uusi ruokintatapa hallintaan

Professori Sirpa Kurppa MTT:stä peräänkuuluttaa liha-alalle parempaa ympäristötiedon kokonaishallintaa. Varsinkin tuotantorakenteiden ja valkuaisen tuonnin ympäristövaikutukset pitää pystyä määrittämään.

– Sianlihantuotanto sijoittuu ilmasto- ja vesistövaikutusten osalta eläintuotannon keskikastiin. Vaikutukset ovat suuremmat kuin broilerin tuotannossa ja lievemmät kuin naudanlihan tuotannossa.

MTT:n tekemän kyselyn mukaan 37 prosenttia lihasikaloista käyttää koko kasvatusajan vain yhtä rehuseosta, vaikka rehun valkuais- ja fosforipitoisuutta voidaan alentaa sian kasvaessa. MTT:n erikoistutkija Jarkko Niemi suosittaa lihasikojen kasvatukseen vähintään kahta, mieluummin useampaa rehuseosta.

– Sillä saavutetaan myös useiden eurojen kustannushyödyt lihasikapaikkaa kohti vuodessa. Samalla fosforipäästöt vähenevät, mikä säästää ympäristöä, Niemi sanoo.

Venäjän markkinoiden merkitys kasvaa

Erikoistutkija Csaba Jansik MTT:stä kertoo Suomen lihateollisuuden kokonaistuottavuuden kasvaneen varsin voimakkaasti EU-jäsenyysvuosien aikana. Tuottavuuden vuosikasvu on yltänyt 2,6 prosenttiin, mikä on useiden Euroopan maiden elintarviketeollisuuden keskimääräistä kasvuvauhtia reilusti korkeampi.

Euroopan lihateollisuus on muihin elintarvikealoihin nähden kansainvälistynyt suhteellisen maltillisesti, mutta viimeisten vuosien aikana yritysostojen ja fuusioiden tahti on kiihtynyt eikä hiljentymistä ole näkyvissä. Suomalaiset lihatalot ovat saaneet tukevaa jalansijaa Itämeren maissa.

– Kiinnostavinta on, mihin suuntaan Venäjän lihamarkkinat kehittyvät tulevina vuosina. Venäjän tavoitteena on kasvattaa lihatuotantoansa ja -teollisuuttaan voimakkaasti ja ennen kaikkea korvata lihatuonti kotimaisella tuotannolla. Toiminnan vakiinnuttaminen Venäjän markkinoille antaa suomalaisillekin lihayrityksille mahdollisuuden hyötyä kasvavien markkinoiden eduista, Jansik summaa.

Lihaketju-hanke kuuluu MTT:n Vastuullinen elintarviketalous -ohjelmaan. Hankkeen päätavoitteena on tuottaa tietoa suomalaisen lihasektorin kilpailukyvyn parantamiseksi ja suomalaisen lihantuotannon vastuullisuuden edistämiseksi.

Lisätietoja:
tutkimuspäällikkö Sari Forsman-Hugg, MTT, puh. 0400 639 450, sari.forsman-hugg@mtt.fi
erikoistutkija Csaba Jansik, MTT, puh. 044 091 9680, csaba.jansik@mtt.fi
tutkimuspäällikkö Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus, puh. 0400 871614, johanna.makela@kuluttajatutkimuskeskus.fi
professori Sirpa Kurppa, MTT, puh. 040 548 6968, sirpa.kurppa@mtt.fi
erikoistutkija Jarkko Niemi, MTT, puh. 040 358 0487, jarkko.niemi@mtt.fi
tutkimushankkeen johtaja, professori Jyrki Niemi, MTT, puh. 0400 753 011, jyrki.niemi@mtt.fi

Seminaarin esitysmateriaalit hankkeen sivuilla: www.mtt.fi/lihaketju

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi