Markkinat ohjaavat maataloutta yhä enemmän – tukien merkitys vähenee
Markkinat ohjaavat maataloutta entistä voimakkaammin lähivuosina. EU-tuet turvaavat vielä tuotantoa, mutta hintojen vaihtelun riskit kasvavat. MTT ennustaa, että vuoteen 2020 maatalouden rakennemuutos jatkuu voimakkaana ja varsinkin kotieläintilojen määrä laskee tasaisesti.
EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta tehtiin vuoteen 2020 kestävä sopimus viime kesänä. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tuore raportti kertoo, millaiset ovat maatalouden näkymät seuraavan viiden vuoden aikana.
Ohjat siirtyvät markkinoille
Maataloustuotteiden tuotantomäärät pysyvät Suomessa keskimäärin nykyisellä tasolla vuoteen 2020. Vaikka tuet säilyvätkin tuotantovolyymien ylläpitäjänä, niiden reaalinen arvo vähenee. Tulotason säilyttämiseksi aiempaa suurempi osa maatalouden liikevaihdosta on saatava tuotteista markkinoilta.
– Markkinat ohjaavat yhä enemmän sitä, mitä maatalouden tuotannolle, tuloille ja kannattavuudelle tapahtuu. Hinnat vaihtelevat rajusti, joten maatalousyritysten markkinariskit ovat kasvaneet sekä tuotteiden myynneissä että tuotantopanosten hankinnoissa, kertoo professori Jyrki Niemi MTT:stä.
Maatalouden EU-tukien kokonaistasossa ei tapahdu Suomen osalta merkittäviä muutoksia vuoteen 2020 mennessä.
– Koska tuotantoon sidottujen tukien tasossa, epäsuotuisten alueiden määrittelyssä sekä viherryttämisessä otettiin huomioon Suomen pohjoiset olosuhteet, uudistuksesta ei seuraa erityisen dramaattisia muutoksia Suomen maatalousmarkkinoille ja -tuotannolle, sanoo Niemi.
Tuotannon riskeihin varauduttava
Valtion rooli satovahinkojen korvaajana muuttuu. Satovahinkoja ei enää siirtymäajan jälkeen korvata suoraan valtion varoista, vaan valtio osallistuu satovahinkojen kattamiseen luomalla edellytyksiä kaupallisten satovahinkovakuutusten synnylle.
– Keskeisin edellytys kaupallisten vakuutusten ja vakuutusmarkkinoiden synnylle on nykyisen, kokonaan valtion rahoittaman järjestelmän lakkauttaminen. CAP-uudistus edellyttää, että vakuutusjärjestelmät toteutetaan valtion ja yksityisten alan toimijoiden yhteistyönä ennalta suunnitellusti, kertoo professori Sami Myyrä MTT:stä.
Hänen mielestään uudesta järjestelmästä voidaan tehdä sekä tasapuolisempi että läpinäkyvämpi aikaisempaan järjestelmään verrattuna. Uudet vakuutusjärjestelmät avaavat myös suomalaiseen maatalouspolitiikkaan niitä politiikkainstrumentteja, joita on jo pitkään sovellettu esimerkiksi yhdysvalloissa.
Rakennekehitys jatkossakin nopeaa
Maatalousyritysten määrä laskee vuoteen 2020 mennessä nykyisestä 57 000 noin 48 000 tilaan eli 15 prosenttia. Kotieläintiloja olisi enää viidennes tiloista, noin 10 000 tilaa. Sika- ja maitotilojen määrä alenee noin 40 prosenttia, joten maitoa tuottaa enää noin 5 400 tilaa. Luopuminen painottuu pienimpiin tilakokoluokkiin, ja jäljelle jäävät kasvattavat yksikkökokoa.
– Puolet Suomen maatalousyrityksistä tuottaa vain noin viisi prosenttia Suomen maataloustuotannosta. Tilamäärän aleneminen ei siis tarkoita tuotantomäärien alenemista, selventää MTT:n laskentatoimen päällikkö Arto Latukka.
Osasyynä tuotannosta luopumiseen on voimakkaasta rakennekehityksestä huolimatta jatkuvasti heikko kannattavuustaso. Pääoman tuottoprosentti on ollut viimeiset 10 vuotta keskimäärin negatiivinen. Vuonna 2011 se oli Suomessa EU:n kolmanneksi heikoin, -1,1 prosenttia.
Tilamäärä on alentunut vuosia lähes suoraviivaisesti. Rakennekehitysennusteet perustuvat oletukseen, että jatkossakaan maatalouspoliittiset päätökset eivät muuta pidemmän ajan kehitystrendiä, toteaa Latukka. Hän vastaa rakenne-ennustejärjestelmästä sekä MTT:n Taloustohtori -sivustolla (www.mtt.fi/taloustohtori) 13.2. julkistettavasta verkkopalvelusta, josta tilamäärän kehitystä voi seurata tarkemmin.
Lisätietoja:
professori Jyrki Niemi, MTT, puh. 029 531 7548 jyrki.niemi@mtt.fi
professori Sami Myyrä, MTT, puh. 029 531 7523, sami.myyra@mtt.fi
laskentatoimen päällikkö Arto Latukka, MTT, puh. 029 531 7439, arto.latukka@mtt.fi
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka vuosina 2014–2020 ja Suomen maatalous -raportti verkossa:
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti130.pdf
29.1.2014 Toimittajatilaisuuden esitykset löytyvät osoitteesta:
https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/mtt/mtt/tapahtumat/suomen-maatalous-ja-elintarvikemarkkinat-2020
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Lisätietoja www.mtt.fi
Avainsanat: