Miljoonia satokiloja sivu suun jo kasvukauden alussa
Joka vuosi suuri määrä Suomen viljavainioiden sadosta jää saamatta huonolaatuisen siemenen vuoksi. Sertifioitu laatusiemen tai huolellisesti kunnostettu TOS-siemen lisäisi viljasatojamme miljoonia kiloja, arvioi MTT:n professori Pirjo Peltonen-Sainio.
Siemenen laatuun panostamiseen on aihetta. MTT:n LAATUSIEMEN-hankkeen tulosten mukaan sertifioitu siemen tuottaa keskimäärin 12 prosenttia paremman sadon verrattuna itävyydeltään kelvolliseen, kunnostamattomaan raakasiemenerään. Peittaamalla ja lajittelulla kunnostettu tilan oma siemen (TOS) puolestaan lisää satoa 8 prosenttia.
– Satohyödyn takana on siemenen paremman elinvoiman suorat vaikutukset tuotantokykyyn sekä lajikkeiden nopeutunut uusimisrytmi. Elinvoimaisempi siemen tuottaa enemmän taimettuvia oraita, lähtee tasaisemmin kasvuun ja selviää paremmin kasvukauden haasteista. Myös lajikkeet kehittyvät koko ajan, sanoo professori Pirjo Peltonen-Sainio.
Suomi Euroopan heikossa sarjassa
Viime vuosina ohran sertifioidun siemenen käyttöaste oli Suomessa keskimäärin vain 36 prosenttia, vaihdellen selvästi eri alueilla. Käyttö yleistyy pohjoiseen päin mentäessä, kasvintuotantotilojen vaihtuessa kotieläintiloiksi ja kasvuolojen muuttuessa vaikeammiksi laadukkaan, tilan oman TOS-siemenen tuottamisen kannalta. Siellä missä sadot jäävät alhaisimmiksi käytetäänkin ahkerimmin sertifioitua kaupallista siementä. Noin puolet viljelijöistä kunnostaa ohran TOS-siemenen idätyksin, lajitteluin ja peittauksin. Loput menevät kylvöille riskillä.
Tanska ja Ruotsi käyttävät 85‒90 prosentilla kylvöistään sertifioitua siementä, ja se on hyvä tavoite Suomellekin. Onhan meillä selvästi vaikeammat tuotanto-olot, joissa laadukkaan siemenen merkitys korostuu. Kaupallisen siemenen käytössä Suomi on Euroopassa varsin huonossa valossa: esimerkiksi Puola, Slovakia ja Liettua kuuluvat samaan, poikkeuksellisen alhaisen laatusiemenen käyttöasteen maihin.
– Sokkona ei parane kylvöille lähteä, vaan TOS-siemen tulee aina varmistaa ja kunnostaa. Näin saamme lajikkeiden hyödyntämätöntä sadontuottokykyä käyttöömme. Ilman merkittäviä parannuksia laadultaan tunnistetun ja korkeatasoisen siemenen käytössä on maineemme jäljitettävyyden ja laatuketjuajattelun mallimaana väistämättä kyseenalainen, harmittelee Peltonen-Sainio.
Laatusiemen ottaa ravinteet käyttöön
LAATUSIEMEN-hankkeessa selvitettiin, millainen merkitys laadukkaan siemenen käyttöasteen lisäämisellä olisi ohran satoon ja kokonaistuotantoon. Tarkastelu paljastaa, paljonko menetämme nykytavan mukaan toimiessamme.
– Jos sertifioidun siemenen käyttöaste olisi maassamme 100 prosenttia, nousisi ohran keskisato reilut 450 kiloa hehtaarilta. Sen vaikutus kokonaistuotantoomme olisi huimat 250 000 tonnia vuodessa. Vaikka olisimme maltillisia ja lisäisimme sertifioidun ohran siemenen käyttöastetta 75 prosenttiin ja loput 25 prosenttia olisi viljelijän kunnostamaa TOS-siementä, satoetu olisi edelleen huimat 420 kiloa hehtaarilta ja 230 000 tonnia vuodessa, kertoo professori Peltonen-Sainio.
Eteläsuomalaisilla kasvinviljelytiloilla olisi suurin merkitys tuotannon lisäyksessä, koska etelässä sertifioitua siementä käytetään muuta maata vähemmän.
Laatusiemenen käytöllä myös pellon ravinteet saadaan tehokkaammin hyödynnetyksi. Jos vuotuinen kokonaistuotantomme kasvaisi laskelmien tapaan, merkitsisi se liki 20 000 tonnin vuotuisen lisätyppimäärän poistumista pelloiltamme sadon mukana.
Yhteystiedot:
Professori Pirjo Peltonen-Sainio, MTT, puh 040 522 1956 ja erikoistutkija Ari Rajala, MTT, puh. 050 316 5091, sähköposti etunimi.sukunimi@mtt.fi
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi