MTT panostaa kestäviin ravinnekiertoihin ja bioenergiaan

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) vahvistaa kestävien ravinnekiertojen, bioenergian ja biomateriaalien tutkimusta kolmella strategisella rekrytoinnilla. Professori Jukka Rintala on kutsuttu johtamaan MTT:n teknologiatutkimuksen ryhmää "kestävät energiaratkaisut ja materiaalien kierrätys". Rintala toimii samanaikaisesti Jyväskylän yliopistossa bio- ja ympäristötieteiden laitoksella ympäristötieteen professorina ja uusiutuvan energian tutkimus- ja koulutusohjelman johtajana.

Professori Rintalan tutkimusalana MTT:ssä on maa- ja elintarviketalouden sekä yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavien jätteiden ja sivujakeiden kestävä käsittely hajautetuissa järjestelmissä, erityisesti uusiutuvan energian tuotanto, ravinteiden kestävä kierrätys, ympäristömyötäiset teknologiat sekä lisäarvotuotteet. Tavoitteena on tutkimuksen suuntaaminen ajankohtaisiin ilmaston ja ympäristön kannalta tärkeisiin aiheisiin yhdessä alan toimijoiden ja sidosryhmien kanssa.

Samassa yhteydessä teknologiatutkimukseen palkattiin FT Sari Luostarinen (MTT Mikkeli) ja FM Teija Paavola (MTT Jokioinen). Molempien erikoistumisalana on ympäristötiede ja -teknologia, ja heidän erityisosaamisensa liittyy biokaasuprosessien teknologiaan ja biohajoavien jätteiden ja jätevesien käsittelymenetelmiin sekä erilaisten sivujakeiden jatkojalostusmenetelmiin.

TUTKIMUS POHTII SUURIA KYSYMYKSIÄ

– Professori Rintala ryhmineen tukee merkittävästi MTT:n teknologiatutkimusta, iloitsee teknologiatutkimuksen johtaja Markku Järvenpää. – MTT:ssä on paljon energiaan ja biojalosteisiin liittyvää osaamista jo ennestään, mutta ryhmän vankka osaaminen tuo siihen uutta näkemystä ja lisää tutkimuksen vaikuttavuutta entisestään.

Rintala syventyy erityisesti materiaalivirtojen hallintaprosesseihin, joissa käytetään hyväksi esimerkiksi biokaasuteknologiaa. – Kysymys on laajemmasta kokonaisuudesta kuin pelkästään bioenergian tuotannosta. Keskeistä on materiaalien, erityisesti ravinteiden kestävä kierrätys. Lisäksi yhtälössä on ratkaistava, haluaako maataloussektori olla mukana bioenergiatuotannossa vai keskittyykö se vain biomassan tuotantoon.

– Kiinnostava kysymys on myös se, miten bioenergia integroidaan hajautetuissa järjestelmissä muihin lämmön ja sähkön tuotannon teknologioihin, kuten aurinko- ja tuulienergiaan sekä maalämpöön. Maataloussektorilla voi myös Suomessa olla merkitystä liikenteen polttoainetuotannossa uusien tehokkaampien tuotantoketjujen ja teknologioiden myötä, Rintala pohtii.

Rintalan mielestä biokaasuteknologia on erinomainen tapa tuottaa kestävästi uusiutuvaa energiaa. Lisäksi se on osoittautunut hyväksi teknologiaketjuissa, joissa jalostetaan biopohjaisia materiaalivirtoja hyötykäyttöön.

– Laitoksia tulee melko nopeasti lisää, etenkin jos edistämistoimet saadaan kohdalleen, eli esimerkiksi syöttötariffit biokaasulla tuotetulle sähkölle ja biokaasun syötölle maakaasuverkkoon. Tällä hetkellä etsitään ja kehitetään uusia energiantuotantoteknologioita, joista lopulta jäljelle jäävät ne, joiden ympäristöhyödyt ovat merkittävimmät. Teknologioita tulee olemaan jatkossakin useita, ja biokaasuteknologialla on edellytyksiä olla yksi niistä. Panostukset alan liikkeelle lähtöön ovat yhteiskunnan kannaltakin perusteltuja, Rintala visioi.