MTT tekee suurremontin - Uusi organisaatio ja toimintamalli parantavat kilpailukykyä ja tehostavat tutkimuskeskuksen toimintaa

MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) tutkimusyksiköiden lukumäärä vähenee seitsemästä neljään ja kaikki sisäiset sekä ulkoiset palvelut kootaan pääosin yhteen yksikköön. Teknologia- ja ympäristöntutkimusta toteutetaan vastedes koko MTT:n läpäisevinä tutkimusohjelmina. Alueellisen yksikön toiminta itsenäisenä yksikkönä loppuu ja tutkimusasemat kytketään tieteenalapohjaiseen linjaorganisaatioon eli nykyistä tiukemmin osaksi MTT:n tiedeyhteisöä. Samalla MTT:n toimipaikkojen lukumäärä vähenee nykyisestä kahdeksastatoista neljääntoista. Uudistukset astuvat voimaan ensi vuoden alusta. MTT:n johtokunnan maanantaina yksimielisesti hyväksymät päätökset ovat vastaus niihin haasteisiin, joita yhtäältä tutkimustoiminnan ja toisaalta toimialan kansallinen ja kansainvälinen kehitys edellyttävät. – Uudistuksella luodaan tulevaisuuden kilpailukykyä ja tehostetaan resurssien käyttöä. Tavoitteena on nykyistä joustavampi toimintamalli ja matalampi organisaatio, joka reagoi entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Uudistuksessa tutkimuskeskuksen voimavarat kootaan yhteen ja niitä myös koordinoidaan entistä tehokkaammin. Tämä edellyttää eri tutkimusalojen välisen integraation vahvistamista, perustelee MTT:n johtokunnan puheenjohtaja ESKO LINDSTEDT. MTT:n remontti lähti liikkeelle alueorganisaation rakenteellisesta uudistamisesta, kun maa- ja metsätalousministeriö antoi vuoden 2004 kesäkuussa nimittämälleen MTT:n uudelle johtokunnalle tehtäväksi valmistella tutkimuskeskuksen toimipaikkaverkoston kehittämissuunnitelman vuoden loppuun mennessä. Tammikuussa 2005 uudistamistarve laajeni keskusorganisaation ja tutkimuksen kehittämiseen, kun ministeriö täydensi toimeksiantoaan antaen johtokunnan tehtäväksi valmistella myös ehdotuksen MTT:n uudeksi johtamisjärjestelmäksi ja organisaatiorakenteeksi. YDINTOIMINTA ELI TUTKIMUS SELKEÄMMIN ESIIN Ylijohtaja ERKKI KEMPPAINEN kuvaa nyt tehtävää organisaatiouudistusta suurimmaksi MTT:n historiassa sitten tutkimuskeskuksen muuton Tikkurilasta Jokioisiin vuosina 1979-1983. Yhtenä uudistuksen keskeisimpänä tavoitteena on ollut MTT:n ydintoiminnan eli tutkimuksen selkeä erottaminen muista toiminnoista, kuten asiantuntija- ja palvelutehtävistä. Tutkimusalojen uudenjärjestelyssä on pyritty turvaamaan osaamisen kehittyminen niin, että parhaiden käytäntöjen siirtäminen mahdollistuu entistä tehokkaammin yli organisaatiorajojen. Erityishuomion kohteena on ollut biotekniikka, jossa MTT:llä on erityinen tarve profiloitua. Uudessa organisaatiossa kaikki MTT:n biotekninen tutkimus on tutkimusalasta (kasvi-, eläin- ja elintarviketutkimus) riippumatta koottu yhteen yksikköön. Teknologia- ja ympäristöntutkimukselle perustetaan omat ohjelmat, jotka kokoavat ja koordinoivat neljässä tutkimusyksikössä – kasvintuotannon, kotieläintuotannon, biotekniikka- ja elintarviketutkimus sekä taloustutkimus – tehtävää ympäristön- ja teknologiatutkimusta. MAAKUNTIIN PERUSTETAAN VAHVOJA TUTKIMUSKESKITTYMIÄ MTT:n toimipaikkaverkostoa kehitetään Itä-Suomessa luomalla Maaningalle, Pohjois-Savon tutkimusasemalle vahva alueellinen ja valtakunnallinen nautakarjatutkimuksen keskus ja Mikkeliin ekologisen tuotannon tutkimuksen keskus. Tämän seurauksena Tohmajärven emolehmänavetan resurssit siirretään Maaningalle ja Juvan toiminnot Mikkeliin. Jatkossa ekologinen tuotanto toimii osana MTT:n kasvintuotannon tutkimusta ja Pohjois-Savon tutkimusasema osana kotieläintuotannon tutkimusta. Kasvintuotannon tutkimusta vahvistetaan Lounais- ja Keski-Suomessa sekä Hämeessä siirtämällä Mietoisen tutkimusaseman toiminnot Piikkiöön ja Pälkäneen tutkimusaseman toiminnot Laukaaseen, Piikkiöön ja Jokioisiin. Muutoksen kohteena olevien tutkimusasemien, yhteensä noin 30 työntekijälle on tarjottu työtä MTT:n muilta toimipaikoilta. MTT:n muista tutkimusasemista Etelä-Pohjanmaan ja Lapin tutkimusasemat ja osa Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemasta toimivat jatkossa osana kasvintuotannon tutkimusta ja Kainuun sekä osa Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasemasta osana kotieläintuotannon tutkimusta. SISÄISIÄ JA ULKOISIA PALVELUJA TEHOSTETAAN Tarkastelun kohteena olivat myös MTT:n navetta-, kasvihuone- ja laboratoriotoiminnot. Johtokunnan tekemän päätöksen mukaan lypsylehmien intensiiviset yksilöruokintakokeet siirretään Maaningalle, jolloin Lintupajun navetta Jokioisissa suljetaan. Jokioisten Minkiön pihattoa täydennetään vasikkalalla. Maaningan navetta peruskorjataan ajanmukaiseksi tutkimusnavetaksi. MTT:n laboratoriossa toteutetaan yhteinen laatujärjestelmä ja rutiiniluontoisia analyysejä johdetaan jatkossa keskitetysti. Kasvihuonekapasiteetin käyttöä tehostetaan. Tuotteistetut asiantuntija- ja palvelutehtävät kootaan vastedes pääosin yhteen palveluyksikköön. Asiantuntijatehtäviä, kuten hallintoa palvelevaa politiikkatukea, toteutetaan ja koordinoidaan omissa tutkimusohjelmien kaltaisissa asiantuntijaohjelmissaan. Kutakin tehtävää johtaa MTT:n paras asiantuntija. Keskeisimpien tukipalvelujen, kuten henkilöstö-, talous-, viestintä-, tietohallinto- ja lakiasiainpalvelujen, vetäjät muodostavat esikunnan, joka työskentelee suoraan ylijohtajan alaisuudessa. Johtoryhmään kuuluvat ylijohtajan ja tutkimusjohtajan lisäksi tutkimusalojen johtajat, viestintäpäällikkö ja henkilöstön edustaja. LISÄTIETOJA: MTT:n johtokunnan puheenjohtaja Esko Lindstedt, puh. 0400 501 686 ja s-posti: esko.lindstedt@mtt.fi ja MTT:n ylijohtaja Erkki Kemppainen, puh. (03) 4188 2201 tai 040 556 2477 ja s-posti: erkki.kemppainen@mtt.fi