Muovin korvaava paperikate avaa biotalousmarkkinoita puutarhatuotannossa

Maailman vihannestuotanto on toistaiseksi muovin varassa: noin 15 miljoonaa hehtaaria viljelymaata peittyy mustaan puutarhamuoviin. Muovikatteelle on kehitetty vaihtoehtoja usean vuoden ajan, ja nyt markkinoille on tulossa uusi, sekä ammattiviljelmille että kotitarveviljelmille soveltuva biohajoava kate.

Muovikatteen käyttö vihannestuotannossa on ekologisesti kestämätöntä, ja sen poistaminen pellosta kasvukauden jälkeen on työlästä ja kallista. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Stora Enson yhdessä kehittämään menetelmään perustuva, paperipohjainen biohajoava kate tarjoaa markkinoille todellisen vaihtoehdon muoville.

Katteen kehitystyö ja sen tuominen käytännön viljelyksille on yksi ensimmäisistä Suomen biotalousstrategian tavoitteiden mukaisista konkreettisista askelista kohti yhteiskuntaa, joka perustuu biotalouteen. Taustalla on MTT:n monivuotinen tutkimus- ja yritysyhteistyö pyrolyysituotteiden käytöstä.

– Kehitämme biotalouden ratkaisuja yhteistyössä yritysten kanssa. Innovaatiomme eivät jää kaapin pohjalle makaamaan. Tavoitteemme on, että kehitystyö ja tuotteistaminen tapahtuvat markkinavetoisesti alusta asti. Biohajoavan katteen kehitystyössä Stora Ensolla ja MTT:llä on omat tärkeät roolinsa, linjaa MTT:n tutkimusjohtaja Anu Harkki.

Kaiken takana puukuitu ja pyrolyysineste

Nyt kehitetty biohajoava kate on uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettua paperia. Ensimmäiset Stora Enson Imatran tutkimuskeskuksen ja viljelijöiden kanssa yhteistyössä kehitetyt paperipohjaiset katteet saatiin käytännön viljelyyn kesällä 2014.

– Paperi ei sellaisenaan ole riittävän kestävä materiaali puutarhatuotantoon. Kun paperi käsitellään kuivatislauksesta saatavalla koivutisleellä, katteen maatumisaika pitenee ja sen levitettävyys paranee. Nyt on todistettu, että perusajatus toimii käytännössä, toteaa MTT:n professori Kari Tiilikkala.

Biohajoavan katteen avulla hallitaan maan vesitaloutta ja pystytään estämään rikkakasvien, muun muassa juolavehnän kasvu. Paperi on muovia parempi kate myös kasvien kaasuaineenvaihdunnan kannalta.

Parhaiten kate on osoittautunut toimivan tunneliviljelyssä sekä silloin, kun katteen kanssa käytetään viljelyharsoja tai hyönteisverkkoja.

– Katteen avulla voidaan tuottaa kuluttajille kotimaisia tuotteita vähemmillä torjunta-aineilla tai jopa ilman niitä. Katemateriaali sopii myös luonnonmukaiseen tuotantoon, Kari Tiilikkala kertoo.

Teollisuus odottaa paljon

Paperiteollisuuden kannalta biokate on yksi mielenkiintoinen ja uusi käyttöalue perinteisten paperituotteiden ulkopuolella. Sen potentiaaliset markkinat ovat suuret ja asiakaskunta maailmanlaajuinen.

– Ympäristön kannalta mahdollisuudet ovat merkittävät, sillä kate perustuu uusiutuvaan puukuituun. Nyt on otettu selkeä askel eteenpäin, ja katteesta on saatu hyviä käytännön kokemuksia tuotantoviljelmillä. Tuotekehitystä kuitenkin tarvitaan vielä. Tavoitteena on saada se laajaan koemarkkinointiin ensi kasvukaudelle, toteaa Stora Enson tutkimus- ja kehityspäällikkö Raino Kauppinen.

Viljelijä uskoo vakaasti

Salolainen viljelijä ja puutarhayrittäjä Esko Holma on ollut mukana usean erityyppisen biokatteen kehityksessä. Biohajoava kate on ollut hänellä käytössä parina vuonna, ja tänä kesänä Holman avomaankurkut kasvavat katteen päällä. Viljelijänä hän näkee ympäristöystävällisen tuotantotavan tärkeyden.

– Multaista katemuovia ei voi kierrättää, vaan se menee kokonaan kaatopaikalle ja päätyy sieltä lopulta vesistöihin ja ravinnekiertoon. Muovilla ei yksinkertaisesti ole tulevaisuutta. Sen sijaan biokatteita tarvitaan ja niiden merkitys kasvaa, kun kasvinsuojeluaineita koko ajan vähennetään markkinoilta, hän toteaa.

– Paperikatteessa on potentiaalia, mutta kehittämiseen tarvitaan vielä satsausta ja asiantuntemusta. Markkinoita katteella riittää, kun pelloille joka kesä ostetaan uudet katteet, hän lisää.

Jatkotestausta kansainvälisesti

Biohajoavan katteen kehitystyö jatkuu testaamalla eri puutarhakasveille ja eri maalajeille soveltuvia paperilaatuja ja kehittämällä niiden maatumisaikaa.

Monivuotisten marjakasvien ja eri maalajeille sopivien katteiden tuotekehitys jatkuu Suomessa ja Egyptissä, jossa MTT:llä on tutkimuskokemusta muun muassa kuivan maan vesitalouden hallinnasta. Stora Ensolla on parhaillaan meneillään kehityshankkeita Ruotsissa, Saksassa ja Espanjassa.

Lisätietoja:

Professori Kari Tiilikkala, MTT
Puh. 029 531 7818, kari.tiilikkala@mtt.fi

Tutkimus- ja kehityspäällikkö Raino Kauppinen, Stora Enso
Puh. 040 748 3849, raino.kauppinen@storaenso.com

Tilaisuuden kuvamateriaalia ja aiemmin keväällä kuvattua videomateriaalia on saatavilla MTT:n viestinnästä, viestinta@mtt.fi.

Biohajoavaa katetta esitellään tulevana syksynä 14. elokuuta Lepaan Puutarhanäyttelyssä Hattulassa ja 12. marraskuuta MTT:n sidosryhmille järjestettävässä, pyrolyysiteknologian tutkimustuloksia ja lopputuotteita esittelevässä tilaisuudessa Tampere-talolla.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus, www.mtt.fi. 1.1.2015 MTT yhdistyy Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi, www.luonnonvarakeskus.fi

Avainsanat: