Onko peltobiomassoista globaaliin energiakäyttöön?
Peltokasvien sivutuotteet, kuten olki ja juurikasvien naatit sekä pelkästään bioenergiatarkoituksiin viljeltävät kasvit, ovat potentiaalisia energian raaka-aineita. Tämän resurssin käyttöönottamiseen vaikuttavat maapallon eri alueiden ilmastolliset olosuhteet, väestönkehitys sekä arviot peltomaan kestävästä käytöstä.
MTT:n tuoreen selvityksen mukaan bioenergiakasvien tehokas tuotanto olisi mahdollista Australiassa, Kanadassa, Keski- ja Etelä-Amerikassa, Itä-Euroopassa, osassa Pohjois-Eurooppaa, entisen Neuvostoliiton alueella ja USA:ssa.
VTT:n ja BOFIT:n kanssa tehdyn yhteistutkimuksen MTT:n osuudessa selvitettiin peltoenergiaresurssien potentiaaleja ja niiden riittävyyttä globaalilla ja alueellisella tasolla ottaen huomioon myös ruoantuotannon vaatimukset maankäytössä. Pitkän aikavälin tarkasteluissa huomioitiin myös ilmastonmuutoksen vaikutukset. Tarkastelut tehtiin maailman 15 alueelle, EU 27 maalle ja Suomelle erikseen vuosille 2006 ja 2050.
BIOENERGIARESURSSEILLA SUURIA HYÖDYNTÄMISPAINEITA
Maailman nykyinen energiankulutus on 442 EJ (eksajoulea, 1 EJ=277,8 TWh), josta 45 EJ on peräisin biomassoista, pääasiassa puusta. Kaikkiin bioenergiaresursseihin, samalla myös peltoenergiaan, kohdistetaan voimakkaita hyödyntämispaineita.
– Kunkin maan on ensisijassa huomioitava mahdollisuutensa tuottaa kansalaisilleen elintarvikkeita. Käyttämätöntä raaka-ainepotentiaalia on kuitenkin olemassa, koska useissa maissa maatalouden tehostuessa peltopinta-alaa on jäänyt muuhun käyttöön, hankkeen vastaava tutkija Katri Pahkala kertoo.
Kun otetaan huomioon sekä peltokasvien sivutuotteet että bioenergiakasvien sato, maailman peltoenergiapotentiaali voisi tulevaisuudessa olla kasvisvoittoisella ruokavaliolla 181 EJ, sekaruokavaliolla 118 EJ tai lihavaltaisella ruokavaliolla 85 EJ. Kasvintuotannon sivuvirtojen energiasisällön maksimaalinen teoreettinen potentiaali oli vuoden 2006 satojen perusteella laskettuna 62 EJ ja tekninen potentiaali (peltoon jäävä osuus vähennetty) 44 EJ. Vastaavat luvut arvioituna vuoden 2050 tasolle olivat 69 EJ ja 49 EJ.
Yhteisprojektina toteutettu hanke Suomalaisen energiateknologian kilpailukyky ilmastopolitiikan muuttuessa (SEKKI) kuului Tekesin Climbus-ohjelmaan. MTT:n tuloksia esittelevä Peltobiomassat globaalina energianlähteenä -julkaisu löytyy osoitteesta: http://www.mtt.fi/met/pdf/met137.pdf