Porojen jalostusvalinta on kestävällä pohjalla

Poromiehet valitsevat kookkaita ja pyöreitä vasoja hyviltä vaatimilta. Porojen valintajalostusta voidaan kuitenkin tehostaa parantamalla eläinten yksilöllistä merkintää, mittaamalla vasojen painoa ja emien vasatuottoa sekä kehittämällä järjestelmiä eläinten tietojen keräämiseen. Sukulaisuuksien selvittämisessä on hyödynnetty DNA-menetelmiä. Tulevaisuudessa niitä kannattaisi käyttää laajemminkin hyvien siitosporojen valinnassa.

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija Kirsi Muuttoranta selvitti väitöskirjassaan porojen jalostusvalinnan nykytilaa ja mahdollisuuksia parantaa porotalouden tuottavuutta valintajalostuksen avulla. Ensimmäistä kertaa paliskuntien poroisänniltä kysyttiin, millainen on jalostuksen kannalta hyvä poro. Poromiesten tekemä valinta perustuu porojen ulkoisiin piirteisiin.

Poroisännistä 80 prosenttia vastasi kyselyyn. Selvisi, että valintakriteerit olivat samanlaisia koko poronhoitoalueella. Kriteereissä painottuvat vasan koko ja ”pyöreys” eli lihaksikkuus sekä se, että vasa on hyvästä emästä.

– Paliskuntien poroisäntien tekemä valinta on jo nyt tehokasta, mutta sitä saadaan edelleen parannettua, jos eläimet merkittäisiin ja niistä pidettäisiin kirjaa, Muuttoranta sanoo.

Emän merkitys on suuri

Poroisännille tehdyn kyselyn lisäksi tutkimuksessa selvitettiin eläinten jalostettavissa olevien ominaisuuksien perinnöllistä vaihtelua. Vasan oma perimä selittää syntymäajankohdasta, -painosta ja kasvusta vajaan kolmanneksen, ympäristön vaihtelu loput. Myös emien hoitokyvyssä on perinnöllisiä eroja.

– Hyvät vaatimet tuovat lisää euroja porotalouteen. Emän vaikutuksia ei ole ennen laskettu.

Porojen teuraspainoja saadaan kasvatettua tehokkaalla valinnalla. Tutkimuksessa selvisi, että poroilla monet ominaisuudet periytyvät samalla tavalla kuin muilla tuotantoeläimillä. Tällöin myös tuotantoeläimillä käytettäviä jalostusmenetelmiä voidaan soveltaa porotaloudessa, elinkeinon ehdoilla. Merkinnän ja punnitsemisen ohella voitaisiin käyttää DNA-menetelmiä.

– DNA-menetelmät ovat vahvaa tulevaisuutta, mutta menetelmien käyttöönotossa pitää muistaa porotalouden erityisluonne ja edetä kentän ehdoilla.

Valintajalostuksen tila porotaloudessa on hyvä jo nyt, mutta sitä voidaan edelleen tehostaa. Valinnalla saatu painonnousu vasoilla tietää lisäeuroja tuottajalle.

– Tehokkaampi jalostusvalinta parantaisi kannattavuutta, vaikka tämänhetkinen työ on hyvää. Valintajalostuksen tehostaminen ei ole pyörän keksimistä uudelleen, mutta se toisi vaihteita pyörään, Muuttoranta sanoo.

(MMM) Kirsi Muuttorannan väitöskirja ”Current State of and Prospects for Selection in Reindeer Husbandry” tarkastetaan 21.3.2014 klo 12 Helsingin yliopistossa (auditorio 1041, Biokeskus 2, Viikinkaari 5, Helsinki). Vastaväittäjänä on professori Birgitta Åhman (SLU) ja kustoksena professori Pekka Uimari.

Lisätietoja: 
tutkija Kirsi Muuttoranta, MTT, puh. 040 502 5068, kirsi.muuttoranta@mtt.fi

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Lisätietoja www.mtt.fi

Avainsanat: