Porotalouden kannattavuus vaarassa
Teurasmäärän pieneneminen viidenneksellä uhkaa heikentää porotalouden kannattavuutta merkittävästi. Poronhoitovuonna 2012/2013 porotalouden vuotuinen yrittäjätulo oli 7 200 euroa. MTT ennustaa, että toukokuun lopussa päättyvänä poronhoitovuonna yrittäjätulo jää 4 500 euroon porotaloutta harjoittavaa ruokakuntaa kohti.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n juuri valmistuneiden vuoden 2012/2013 porotalouden kannattavuuskirjanpidon tulosten mukaan porotalouden keskimääräinen yrittäjätulo ruokakuntaa kohti oli 7 300 euroa. Se jäi korvaukseksi yrittäjäperheen 1 430 tunnin työpanokselle ja yritykseen sijoitetulle noin 67 300 euron pääomalle.
Kannattavuuskerroin säilyi ennallaan 0,31:ssa, eli yrittäjätulo kattoi 31 prosenttia yrittäjäperheen palkkatavoitteesta ja oman pääoman korkotavoitteesta. Porotaloudessa työskentelevä yrittäjäperheen jäsen sai 4,5 euron tuntipalkan ja samanaikaisesti porotalouteen sijoitetulle omalle pääomalle saatiin 1,6 prosentin korkotuotto.
Porotalous kannattaa parhaiten pohjoisessa
Vuonna 2012/2013 kannattavuus parani erityisesti saamelaisten kotiseutualueella, jossa kannattavuuskerroin kohosi 0,62:een. Muulla poronhoitoalueella jäätiin 0,1:n tuntumaan. Pohjoisimmalla alueella kannattavuutta kohensivat erityisesti myyntituottojen, vahingonkorvausten sekä paliskunnan maksamien hoitomaksujen kasvu.
Muulla kuin erityisellä poronhoitoalueella kannattavuuskerroin romahti edellisen vuoden 0,23:sta peräti 0,12:een tulojen vähenemisen ja kustannusten kasvun myötä.
Kannattavuusennuste lupaa alamäkeä
Poronhoitovuonna 2013/2014 teurasmäärän pieneneminen viidenneksellä uhkaa heikentää porotalouden kannattavuutta merkittävästi. Tuottojen ennustetaan vähenevän noin 10 prosenttia. Tuotantokustannukset ovat ennusteen mukaan suunnilleen samansuuruiset kuin edellisvuonna.
Kannattavuus heikkenee koko poronhoitoalueella. Vuotuinen yrittäjätulo jää 4 500 euroon porotaloutta harjoittavaa ruokakuntaa kohti. Se kattaa vain 19 prosenttia tavoitteena olleista 14,5 euron tuntipalkasta ja 5 prosentin korosta omalle pääomalle.
Kustannukset jatkavat kasvuaan
Vuonna 2012/2013 porotaloutta harjoittavien ruokakuntien kokonaistuotto kohosi 33 000 euroon. Kokonaistuotto sisältää liikevaihdon lisäksi porokarjan arvon muutoksen, yksityistalouteen otettujen tuotteiden arvon, tuet sekä vakuutus- ja petokorvaukset. Myyntituottoja kerrytti poronlihan tuottajahinnan hienoinen nousu. Myös vahingonkorvausten määrä kasvoi. Eloporomäärän myötä kasvaneen eloporotuen osuus kokonaistuotosta oli 17 prosenttia.
Porotalouden tuotantokustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta 14 prosenttia 49 700 euroon ruokakuntaa kohti. Eniten kohosivat ruokintamenot ja konekustannukset. Oman työn palkkavaatimuskustannuksen kasvun taustalla ovat lisääntynyt työmäärä sekä tuntipalkkavaatimuksen nousu. Ruokakuntien keskimääräinen eloporomäärä kasvoi 195 eloporoon. Yksikkökoon kasvusta huolimatta tuotantokustannukset eloporoa kohti laskettuna kohosivat 250 eurosta 255 euroon.
Tulokset Taloustohtorissa
Vuoden 2012/2013 tulokset laskettiin 75 kannattavuuskirjanpitoyrityksen aineistosta. Ne kuvaavat noin 1 000 suurimman porotalousyrityksen keskiarvotuloksia. Vuoden 2013/2014 ennustetulokset tuotettiin edellisen vuoden aineiston pohjalta. Ennusteessa on otettu huomioon tuotteiden ja tuotantopanosten hintakehityksen lisäksi viljeltyjen rehukasvien satokehitys sekä poronlihan myyntimäärien, petovahinkojen ja eräiden tuotantopanosten käyttömäärien muutokset.
Porotalouden tulokset poronhoitovuodesta 2002/2003 alkaen ovat nähtävissä MTT:n Taloustohtori -sivustolla osoitteessa www.mtt.fi/taloustohtori/porotalous.
Kannattavuuskirjanpitoon kuuluvat yrittäjät voivat tarkastella palvelussa omia tuloksiaan ja verrata niitä muiden ryhmien tuloksiin.
Lisätietoja:
tutkija Jukka Tauriainen, MTT, puh. 029 531 7809, jukka.tauriainen@mtt.fi
tutkija Marja Vilja, MTT, puh. 029 531 7897, marja.vilja@mtt.fi
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Lisätietoja www.mtt.fi
Avainsanat: