Porotalouden kannattavuusnousu vähäistä
Porotalouden kannattavuuden selkeä kohentuminen antaa odottaa itseään. Toukokuun lopussa 2009 päättyneen poronhoitovuoden 2008/2009 kannattavuuskerroin parani kahdella sadasosalla edellisvuodesta nousten 0,26:een. Poronlihan tuottajahinnan kohoaminen ei juuri näkynyt poromiehen tilipussissa. Teurasmäärät pienenivät, ja lisäksi kasvaneet kustannukset söivät tuottojen lisäyksestä kaksi kolmasosaa. Poronhoitovuoden keskimääräinen yrittäjätulo kasvoi noin 500 eurolla 4 870 euroon. TUOTOT JA KUSTANNUKSET KASVOIVAT Vuonna 2008/2009 porotalouden kokonaistuotto kasvoi 8 prosenttia 23 400 euroon. Eloporotuki yritystä kohti aleni keskimääräisen karjakoon pienenemisen myötä vajaat 2 prosenttia 4 270 euroon. Tukien osuus kokonaistuotoista oli noin 18 prosenttia. Tuottoja kertyi 144 euroa eloporoa kohti. Porotalousyritysten tuotantokustannukset kasvoivat 5 prosenttia 37 600 euroon. Euromääräisesti eniten kasvoivat tarvikekustannukset ja oman työn palkkavaatimus. Eloporoa kohti lasketut tuotantokustannukset olivat 232 euroa, eli yrittäjäntappiota syntyi 88 euroa eloporoa kohti. KANNATTAVUUS POLKEE LÄHES PAIKALLAAN Yrittäjän oman poronhoitotyön palkaksi ja oman pääoman koroksi saatava yrittäjätulo jäi 4 870 euroon yritystä kohti. Kasvua edellisvuodesta on 550 euroa, eli 13 prosenttia. Kun yrittäjätulo jaetaan palkka- ja korkovaatimusten summalla, saadaan suhteellista kannattavuutta kuvaava kannattavuuskerroin, joka nousee 0,24:stä 0,26:een vuonna 2008/2009. Yrittäjäperhe saa 26 prosenttia 13,5 euron tuntipalkkavaatimuksesta (3,51 euroa) ja 5 prosentin oman pääoman korkovaatimuksesta (1,3 prosenttia). Kun yrittäjätulosta vähennetään oman pääoman korkovaatimus kokonaisuudessaan, saadaan omalle työpanokselle korvaukseksi jäävä työansio. Kun se jaetaan työtuntien määrällä, saadaan porotalousyrittäjän keskimääräinen työtuntiansio, joka jäi 2,0 euroon poronhoitovuonna 2008/2009. KANNATTAVUUDESSA EROJA Kannattavuusryhmään ”hyvät” luettiin 20 prosenttia parhaiten kannattaneista yrityksistä jättäen ensin kaikkein paras kymmenesosa yrityksistä ryhmän ulkopuolelle. Vastaavasti muodostettiin heikot-ryhmä kannattavuudeltaan heikoimmista yrityksistä. Hyvät-ryhmän kannattavuuskerroin vuonna 2008/2009 oli 0,48 ja heikot-ryhmän -0,11. Hyvät-ryhmän parempi kannattavuus on seurausta sekä eloporoa kohti saaduista korkeammista tuotoista että alhaisemmista tuotantokustannuksista. Hyvien kokonaistuotto oli 168 euroa ja tuotantokustannukset 234 eloporoa kohti. Heikkojen kokonaistuotto oli 122 euroa ja tuotantokustannukset 272 euroa eloporoa kohti. TULOKSET TALOUSTOHTORISSA Tulokset laskettiin 75 kannattavuuskirjanpitotilan luvuista painotettuna, jolloin ne ovat yleistettävissä kuvaamaan noin 1 000 suurimman porotalousyrityksen keskiarvotuloksia. Poronhoitovuoden 2008/2009 tulokset ovat nähtävissä MTT:n Taloustohtori-sivuston Porotalous-verkkopalvelussa osoitteessa www.mtt.fi/taloustohtori/porotalous. Porotalouden kannattavuuskirjanpitoon kuuluvat yrittäjät pääsevät tarkastelemaan omia tuloksiaan sekä hakemaan vertailuryhmien keskiarvotietoja ja hyvät-heikot -ryhmittelytietoja verkkopalvelun Omat valinnat -osiossa.