Punahomeen torjuntaan tarvitaan ennakoivia toimia ennen kylvöjä
Suomessa viljeltävillä ohra- ja kauralajikkeilla punahomeiden kestävyyserot ovat pieniä. Sään ja viljelyolosuhteiden vaikutus homeiden esiintymiseen on lajikkeen vaikutusta suurempi. Viime kasvukaudella joillakin alueilla raportoitiin korkeista hometoksiinipitoisuuksista viljasadossa. Ennakoivat kasvisuojelutoimet on tehtävä nyt ennen kylvöjä.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkimusten mukaan Suomessa viljelyssä olevien ohra- ja kauralajikkeiden taudinkestävyyserot punahomeita vastaan ovat pieniä. Sää- ja olosuhdetekijöiden vaikutus punahomeiden ja toksiinien esiintymiseen on lajikkeen vaikutusta suurempi.
– Punahomeelle hyvin suotuisissa olosuhteissa kaikissa viljelyssä olevissa lajikkeissa voi muodostua merkittäviä määriä hometoksiineja. Lajikkeita, joissa punahome ei etenisi lainkaan, ei ole maailmalla vielä kehitetty, kertoo erikoistutkija Marja Jalli MTT:stä.
Jalli kuitenkin kannustaa lajikevalintaan, joka minimoi riskit. – Viljelyvarmuuden, kasvuvyöhykesuositusten ja korren lujuuden huomioiminen ovat tehokkaimpia lajikevalinnalla tehtäviä punahomeriskiä alentavia toimia. Punahomeen kestävyys ilmenee lajikkeessa hitaammin etenevänä infektiona ja matalana toksiinipitoisuutena.
Ennakoinnilla hometoksiinit kuriin
Vaikka viime kasvukausi oli sääolosuhteiltaan varsin suotuisa, jollakin alueilla raportoitiin suurista hometoksiinipitoisuuksista viljasadossa. Korkeita toksiinipitoisuuksia mitattiin kasvukauden 2013 näytteistä erityisesti Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pohjois-Savossa. Eteläisemmässä Suomessa kasvustot säästyivät pahimmilta tartunnoilta.
Vanhempi tutkija Päivi Parikka MTT:stä kehottaa käyttämään hyvälaatuista, peitattua kylvösiementä perustoimenpiteenä punahomeiden hallinnassa.
– Osa punahomelajeista vaikuttaa siemenen itävyyteen. Tilan omaa siementä käytettäessä on muistettava tehdä itävyystesti. Siemenen lajittelu poistaa pienimmät jyvät, joissa punahometta aiheuttavien Fusarium-sienten määrä on usein normaalikokoisia jyviä suurempi, kertoo Parikka.
Viljelykierto vähentää taudinaiheuttajia
Fusarium-tartunta säilyy pellossa talven yli edellisen kasvukauden kasvustojätteessä, joka onkin merkittävä punahomeiden tartuntalähde kaikille viljoille. Edellisen vuoden satojätteiden multaus tai hajoamisen nopeuttaminen voivat alentaa tartuntariskiä.
Vaikka kaikki viljat ovat punahomeiden isäntäkasveja, eri viljalajien mukana olo viljelykierrossa auttaa taudin hillitsemistä monipuolistamalla Fusarium-lajistoa. Tällöin vahvasti hometoksiineja tuottavien sienten määrä voi jäädä alhaisemmaksi kuin monokulttuurissa.
Tehokkaimpia punahomeriskiä alentavia esikasveja viljoille ovat öljykasvit ja palkokasvit. Jo yksi vuosi ilman heinä- tai viljakasveja alentaa maassa olevien taudinaiheuttajien määrää.
Säällä lopullinen vaikutusvalta
Viljan kukinta-ajan kosteusolot vaikuttavat merkittävästi sadon toksiinipitoisuuteen. Sateiden sattuminen juuri tähän ajanjaksoon selittää korkeita toksiinipitoisuuksia, samoin lajikkeiden välisiä eroja. Myös ajanjakso ennen korjuuta vaikuttaa toksiinien muodostumiseen.
Talvikausi vaikuttaa oljessa ja sängessä säilyvien Fusarium-lajien määrään ja suhteisiin, mutta ei tuhoa niitä. Kasvuston tartunnan kannalta tärkeää on kevään ja alkukesän sää. Lämmin alkukesä suosii toksiinintuottajien lisääntymistä ja kasvattaa tartuntariskiä.
Lisätietoja:
erikoistutkija Marja Jalli, MTT, puh. 029 531 7261, marja.jalli@mtt.fi
vanhempi tutkija Päivi Parikka MTT, puh. 029 531 7598, paivi.parikka@mtt.fi
Opas punahomeiden torjuntaan:
http://www.vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/tuotanto_ja_viljelytietoa/huoneentaulut/Punahome_netti.pdf
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Lisätietoja www.mtt.fi