Raha ratkaisee yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen

Vuonna 2013 alkavalla EU:n uudella ohjelmakaudella Euroopan maatalouspolitiikan päätöksenteko ei ole enää entisellään, vaan se liittyy pitkälti myös ympäristö-, maaseutu-, ilmasto- ja energiapolitiikkaan. Mitkä jäsenvaltiot voittavat ja mitkä häviävät kädenväännön tukirahoista?

– Kokonaisuuden kannalta isoin haaste lienee se, että kaikkien politiikkalohkojen muutokset saadaan toimimaan yhdensuuntaisesti, MTT:n professori Jyrki Niemi pohtii. Hän lisää, että syy-seuraussuhteita on pystyttävä analysoimaan ennalta, jotta vaikutukset eivät yllättäisi ikävästi.

Onko tasapuolisuus utopiaa?

Uutta CAP-maataloustukijärjestelmää on kaavailtu nykyistä tasapuolisemmaksi, oikeudenmukaisemmaksi sekä helpommin perusteltavaksi. MTT:n tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan tehtävä on erittäin vaikeasti toteutettavissa.

– EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa on hyvin hankala viedä läpi muutoksia, jotka vaikuttaisivat merkittävästi jäsenmaiden nykyiseen nettomaksuasemaan. Maatalouspolitiikan suurimmat maksajat ovat samalla CAP-tukien suurimpia saajia, Niemi perustelee.

MTT:n tuoreesta tutkimuksesta selviää, miten vaihtoehtoiset maataloustukimallit vaikuttaisivat eurojen jakautumiseen jäsenvaltioiden kesken.

Tasatuki uusien jäsenvaltioiden mieleen

EU:n uudet jäsenvaltiot ovat esittäneet, että suorien CAP-tukien tulisi olla samansuuruiset kaikelle EU:n käytössä olevalle maatalousmaalle. Tällä hetkellä erot jäsenvaltioiden välillä ovat suuria. Kreikassa maksetaan CAP-tukea hehtaarilta yli 550 euroa, kun Latviassa jäädään alle 90 euron. Eri maiden peltohehtaarit ovat eriarvoisia sen mukaan, kuinka paljon niille on maksettu tukea historiallisina viitevuosina.

Tutkimuksen mukaan siirtyminen EU-laajuiseen tasatukeen johtaisi suuriin muutoksiin EU:n sisäisessä tuenjaossa. Menettäjiä olisivat Kreikan lisäksi monet muut vanhat jäsenvaltiot, kuten Alankomaat, Belgia, Tanska, Saksa, Irlanti, Italia ja Ranska. Suomessa CAP-hehtaarituki on hyvin lähellä EU:n keskitasoa (noin 250 euroa/ha), joten Suomi ei tässä muutoksessa juuri hyötyisi tai menettäisi.

Suomi voittaisi ostovoimakorjatussa mallissa

Tasatukimallin vaihtoehtona on esitetty siirtymistä ostovoimakorjattuun tasatukimalliin, joka huomioisi paremmin jäsenmaiden erilaista taloudellista tilannetta ja kustannustasoa. Tässä mallissa Suomi kuuluisi Latvian, Viron ja Portugalin kanssa suurimpiin voittajiin nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Suomen hehtaarikohtainen tuki nousisi yli 300 euron, joka on 23 prosenttia korkeampi kuin nykyinen tukitaso.

Ostovoimakorjattuun tasatukimalliin siirryttäessä Kreikka ja Malta olisivat edelleen suurimpia menettäjiä nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Myös Saksa olisi selkeä häviäjä. Merkittävää on, että peräti kahdeksan uuden jäsenmaan (Bulgaria, Puola, Unkari, Slovakia, Tšekin tasavalta, Malta, Slovenia ja Kypros) tuki laskisi alle nykyisen tason.

Kreikka nettosaajien kärjessä

Tällä hetkellä absoluuttisesti suurimmat CAP-tuen nettosaajat ovat Kreikka, Puola ja Espanja, jotka kaikki saavat tukea yli miljardi euroa enemmän mitä maksavat. Seuraavina tulevat Ranska, Irlanti ja Unkari. Kaikki nämä maat puolustavatkin luonnollisesti suurta CAP-budjettia.

CAP-tuen suurin maksaja on puolestaan Saksa lähes 2,5 miljardin euron nettomaksu-osuudellaan. Muita tärkeitä nettomaksajia ovat Italia, Alankomaat ja Belgia. Suomen arvioitu nettomaksu vuonna 2010 oli noin 126 miljoonaa euroa.

Asukasta kohden laskettuna CAP-tuista maksavat kalleimman hinnan Luxemburg, Belgia ja Alankomaat, kun taas Irlanti ja Kreikka voivat ylpeillä suurimmilla nettosaamisillaan. Luxemburgin nettomaksu nousee lähes 150 euroon asukasta kohden, kun taas Irlanti saa asukasta kohden runsaat 180 euroa nettoa. Suomen nettomaksu CAP-tuista on runsaat 20 euroa asukasta kohden.

Tutkimuksesta tehty raportti ”Yhteisen maatalouspolitiikan uudistus: Vaihtoehtoisten tukikriteerien vaikutukset jäsenmaiden rahoitusosuuksiin” on luettavissa myös verkossa osoitteessa: www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti17.pdf

Lisätietoja:
professori Jyrki Niemi, MTT, puh. 0400 753 011, jyrki.niemi@mtt.fi

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi