Ranskan ja Belgian maanviljelijöillä parhaat työtuntiansiot
EU-jäsenmaiden maatalouden kannattavuuserot kasvoivat vuonna 2006. Suomi vajosi Ruotsin ja Tanskan seuraan EU:n heikoimpaan neljännekseen. Liettuassa ja Latviassa kannattavuus oli paras, mutta euromääräisesti parhaan korvauksen työtunnilleen saivat maanviljelijät Ranskassa ja Belgiassa.
Kannattavuustulokset perustuvat MTT:n vuosittain tekemään laskelmaan EU:n FADN -tietokannan perustiedoista. Tulokset ovat nähtävissä Taloustohtori-sivuston FADN-verkkopalveluissa (www.mtt.fi/taloustohtori) suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.
Yrittäjäperheen työlle ja omalle pääomalle korvaukseksi jäävä maataloustulo nousi vuonna 2006 EU:ssa 18 000 eurosta 20 000 euroon. Suomessa maataloustulo laski 20 000 eurosta noin 18 000 euroon. Maataloustulo vaihteli Slovenian alle 4 000 eurosta Belgian 55 000 euroon. Kun yrittäjäperheen työstä ja pääomasta aiheutuvat palkka- ja korkovaatimuskustannukset vähennettiin maataloustulosta, painui näin saatava yrittäjävoitto EU:ssa noin -6 500 ja Suomessa -16 000 euroa negatiiviseksi. Keskimäärin kahdeksassa jäsenmaassa saatiin yrittäjävoittoa, jolloin kokonaistuotto ylitti tuotantokustannukset.
KANNATTAVUUS PARANI EU:SSA JA HEIKKENI SUOMESSA
Kannattavuuskerroin saadaan, kun maataloustulo jaetaan palkka- ja korkovaatimuksen summalla. Sillä mitattuna kannattavuus nousi EU:ssa 0,72:sta 0,76:een, eli kussakin jäsenmaassa maatalousyrittäjä sai työtunnilleen keskimäärin 76 prosenttia oman maansa maataloustyöntekijän tuntipalkasta. Suomessa kannattavuuskerroin aleni 0,6:sta 0,53:een ja sijoitus EU-jäsenmaiden joukossa heikkeni kolme sijaa. Suomi vajosi Ruotsin ja Tanskan seuraan heikoimpaan neljännekseen, jossa Ruotsi on heikoimpana kannattavuuskertoimella 0,17. Suomi sijoittui myös maidontuotannossa heikoimpaan neljännekseen ja nautakarjataloudessa heikoimpaan kolmannekseen.
EU:ssa kannattavuus oli keskimäärin paras Liettuassa, jossa kannattavuuskerroin oli 1,77. Myös Latviassa, Kreikassa sekä Espanjassa ylittyi 1,4:n taso. Euromääräisesti tarkasteltuna parhaat työtuntiansiot saatiin Ranskassa, 10,7 euroa sekä Belgiassa, 9,4 ja Espanjassa 8,8 euroa työtunnille. Suomessa työtuntiansio oli 4,5 euroa.
Korkovaatimuskustannus laskettiin oman pääoman määrästä velkojen korkoprosenttia käyttäen. Korkoprosentti vaihteli jäsenmaittain alle prosentista lähes kahdeksaan prosenttiin. Palkkavaatimuskustannus laskettiin arvottamalla yrittäjän työtunnit jäsenmaittain vieraasta työstä maksetulla tuntipalkalla, joka vaihteli Liettuan ja Latvian alle kahdesta eurosta Tanskan lähes 20 euroon. Kun panoshinnat ovat korkeat suhteessa tuotehintoihin ja tukiin, ei korkeakaan tuottavuus takaa hyvää kannattavuutta, minkä Tanskan alhaiset kannattavuustulokset osoittavat. Tanskassa omavaraisuusaste oli EU:n alhaisin, 50 prosenttia. Keskimäärin velkaa oli siis 50 prosenttia varoista, kun velan osuus oli EU:ssa keskimäärin vain 15 prosenttia ja Suomessa 27 prosenttia varoista.
Kokonaispääoman tuottoprosentti nousi EU:ssa 1,8 prosentista 2 prosenttiin ja laski Suomessa -1,0 prosentista -1,6 prosenttiin.
KANNATTAVUUSTULOKSET MTT:N TALOUSTOHTORIN VERKKOPALVELUISTA
MTT:n FADN Standard Results -verkkopalvelu tarjoaa EU-jäsenmaiden maatalouden tulokset ja FADN Advanced Results MTT:n eri jäsenmaille laskemat maatalouden ja yleisen laskentatoimen käyttämät kannattavuus- ja vakavaraisuustunnusluvut maittain, alueittain, tuotantosuunnittain ja tilakokoluokittain. Tietokanta sisältää vuodesta 1989 lähtien yli miljoonan yrityksen tilinpäätös- ja tuotantotiedot. Suomen tiedot tässä EU:n Komission tietokannassa perustuvat MTT:n kannattavuuskirjanpitoaineistoon.