Ruoan ilmastovaikutusten laskenta yhdenmukaiseksi ensimmäisenä maailmassa

Suomalaiset elintarvikealan yritykset saivat käyttöönsä tuotteiden ilmastovaikutusten eli hiilijalanjälkien laskentaa yhdenmukaistavan suosituksen. Luotettava ja vertailukelpoinen tieto auttaa kuluttajaa tekemään ilmastoystävällisiä valintoja. MTT:ssä kehitetty laskentasuositus tukee myös yrityksiä päästöjen vähentämisessä.  

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Foodprint-hankkeessa kehitetty laskentasuositus sisältää kaikki tuotteen ilmastovaikutukseen vaikuttavat tekijät alkutuotannosta kauppaan ja aina kotitalouksiin asti. Suositus kattaa kaikki elintarvikeryhmät.

– Tämän tasoista ohjeistusta ei ole käytössä vielä missään muualla, kertoo tutkija Hannele Pulkkinen.

Kattavuutensa lisäksi se tarjoaa yrityksille yksityiskohtaisempia ohjeita kuin muut käytössä olevat hiilijalanjäljen laskentastandardit ja -ohjeet. Suositus ohjeistaa yrityksiä laskemaan olennaiset tiedot jokaisesta elinkaaren vaiheesta sekä erottamaan, milloin tiedot kerätään tuotteen tuotantoketjusta ja milloin voidaan käyttää kirjallisuustietoja.

Vertailukelpoisuutta kuluttajalle

Uudella menetelmällä saatavien tulosten yhtenäisyys ja vertailukelpoisuus tulevat olemaan Pulkkisen mukaan merkittävä parannus.

 – Tuotteittensa ilmastovaikutuksista viestivillä yrityksillä ei ole ollut yhteneväistä laskentaohjeistusta käytössään. Kuitenkin vaikutusten vertaaminen toisiinsa on mielekästä ainoastaan, jos ne on laskettu samoilla, luotettavilla periaatteilla.

Laskennan luotettavuus on tärkeä arvo yrityksille. Suositusta onkin tehty tiiviissä yhteistyössä elintarvike- ja pakkausalan yritysten kanssa. MTT:n yhteistyökumppaneina ovat olleet muun muassa Fazer, HK Ruokatalo, SOK, Stora Enso ja Tanhuanpään tila.

Fazer, HK Ruokatalo ja SOK ovat laskeneet suosituksen laatimisen yhteydessä ilmastovaikutukset kahdelle omalle tuotteelleen.

– Halusimme varmistaa, että suositus on yrityksille käytännöllinen ja mahdollisimman yksiselitteinen. Siksi hankkeen aikana on pidetty useita koko elintarvike- ja pakkausalan – yritysten, asiantuntijoiden ja etujärjestöjen – yhteisiä työpajoja ja seminaareja, Pulkkinen kertoo.

Ilmastovaikutusten hallinta osana vastuullisuutta

Foodprint-hankkeen johtaja Juha-Matti Katajajuuri uskoo kansainvälistäkin tilannetta peilaten, että elintarvikkeiden ja niiden tuotantoketjujen ilmastovaikutusten laskenta ja hillintä sekä niistä viestiminen ovat tulleet jäädäkseen. Niistä on muodostumassa yrityksille hiljakseen arkista, ennakoivaa tekemistä, sillä jo riskienhallinnan kannalta on tarpeen tuntea hyvin omien tuotteiden tuotantoketjut ja niiden ympäristöä rasittavimmat kohdat.

– Laskentasuositus auttaa yritystä tunnistamaan tuotantoketjunsa eniten ilmastoa kuormittavat

vaiheet ja kehittämään toimintaa elintarvikkeiden ilmastovaikutusten vähentämiseksi, kertoo SOK:n ympäristöpäällikkö Terhi Salminen.

– HK Ruokatalo on jo pitkään panostanut vastuulliseen toimintaan koko ketjussa. Ympäristö on yksi vastuullisuuden ulottuvuuksista. Foodprint Tools -hanke on ollut meille sisäinen oppimisprosessi siitä, mitä resursseja ja tietoja ketjusta tarvitaan hiilijalanjälkilaskennan suorittamista varten, kertoo HK Ruokatalon kehitysjohtaja Anne Terimo.

Suomalaisen ruoalle kilpailukykyä

Hannele Pulkkisen mukaan laskentamalli voi parantaa suomalaisen ruoan kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla, joilla ympäristöasioiden merkitys vaikuttaa kasvavan.
– Laskennasta on tehtävä yrityksille mahdollisimman helppoa. Seuraavana etappina ovat kattavien ja luotettavien tietokantojen ja eri toimijoille soveltuvien yksinkertaisten laskurien kehittäminen, Katajajuuri sanoo.

Hän huomauttaa, että kehitystyötä on jatkettava myös vesi- ja ravinnejalanjäljissä. Kehitystyössä on otettava huomioon yhä enemmän erilaisia näkökulmia, esimerkiksi luomutuotannon erityispiirteet.

Tieteestä käytäntöön

Yli kolme vuotta kestäneessä, maailmanlaajuisesti ainutlaatuisessa hankkeessa syntyi kansainvälisen ja kotimaisen tiedon, tieteellisyyden ja käytännöllisyyden yhdistävä suositus.

Se perustuu elinkaariarvioinnin kansainvälisiin standardeihin.

Vakaan pohjan työlle on antanut MTT:n uraa uurtava, kymmenvuotinen tutkimustyö elintarvikkeiden ilmastovaikutusten arvioinnissa ja arviointimenetelmien kehittämisessä. Foodprint-hankekokonaisuuden suurin rahoittaja oli Tekesin Sapuska-ohjelma.

Lisätietoja:

Tutkija Hannele Pulkkinen, MTT, puh. 029 531 7629, hannele.pulkkinen@mtt.fi
Tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri, MTT, puh. 029 531 7319, juha-matti.katajajuuri@mtt.fi

Foodprint-hanke kuuluu MTT:n Vastuullinen ruokaketju – hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueeseen, jolla tehdään kokonaisvaltaista tutkimusta ruokaketjusta ja sen vastuullisuudesta ja halutaan edistää kuluttajien kestäviä kulutusvalintoja ja hyvinvointia. Tavoitteena on vähentää ruokaketjun haitallisia ympäristövaikutuksia ja ruokavalinnoista johtuvia elintapasairauksia sekä niiden hoitokustannuksia.

Lue lisää:
www.mtt.fi/foodprint
www.mtt.fi/vastuullisuus

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi