Satovahinkovakuutuksille on kysyntää

Satovahinkojen korvausjärjestelmä muuttuu ja uusia korvaustapoja suunnitellaan parhaillaan. MTT:n viljelijäkyselyn tulosten mukaan kolme neljästä suomalaisesta viljelijästä ostaisi tai voisi harkita satovahinkovakuutuksen ostamista, mikäli sen hinta, omavastuu ja odotettavissa olevat vakuutuskorvaukset olisivat kohdallaan.

Satovahinkoja korvataan entiseen tapaan vuoteen 2015 asti ja korvaavaa järjestelmää kehitetään yhdessä EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen kanssa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tekemän laajan viljelijäkyselyn tulosten perusteella satovahinkovakuutuksille on kysyntää Suomessa.

– Vaikka uudesta korvausjärjestelmästä on saatavilla erittäin niukasti tietoa, viljelijät pitävät satovahinkovakuutuksia uskottavana tuotteena, kertoo tutkija Petri Liesivaara MTT:stä.

Uusi järjestelmä perustuu valtion ja yksityisten yritysten yhteistyöhön. Lainsäädäntöehdotusten mukaan valtio voisi tukea satovakuutuksen ostavia viljelijöitä.

Suomessa ei ole kokemuksia yksityisten yritysten tarjoamista satovahinkovakuutuksista. Nykyinen satovahinkojen korvausjärjestelmä antaa viitteitä satoriskien koosta ja riskikeskittymistä tietyille tiloille. Tämä tieto ei ole kuitenkaan suoraan sovellettavissa uuteen, viljelijöille vapaaehtoiseen ja omaa rahoitusta vaativaan politiikkaan.

– Tämän kyselyn avulla olemme pystyneet tekemään ensimmäisiä arvioita satovahinkojen vakuutusmarkkinoiden laajuudesta ja tämän tyyppisten vakuutustuotteiden kysynnästä Suomessa, Liesivaara toteaa.

Kysyntä riippuu hinnasta ja omavastuusta

Odotetusti satovakuutuksen kysyntään vaikuttaa eniten hinta, jonka noustessa kysyntä pienenee. Neljän euron hehtaarihinnalla vakuutustuotteen olisi ostanut 46 prosenttia vastaajista. Kahdeksan euron hehtaarihinnalla vakuutuksen olisi ostanut 35 prosenttia ja 12 euron hinnalla noin neljännes vastaajista. Vielä 16 euron hehtaarihinnalla noin viidennes vastaajista valitsi vakuutustuotteen. Tätä korkeammilla hinnoilla satovakuutusten kysyntä olisi vaatimatonta.

Satovakuutusten kysyntä reagoi herkästi muutoksiin omavastuussa eli satovahingosta viljelijän kannettavaksi jäävään osaan. EU:ssa satovakuutuksille määritetyllä 30 prosentin omavastuun tasolla ja neljän euron hehtaarihinnalla noin kolmasosa viljelijöistä ostaisi vakuutuksen. Hinnan noustessa kahdeksaan euroon hehtaarilta vakuutuksen ostaisi noin viidennes viljelijöistä.

– Liian korkea omavastuu saattaakin estää vapaaehtoisten satovahinkovakuutusten yleistymistä Euroopassa, arvioi Liesivaara.

Viljelijät uskovat, että perinteinen satovahinkojärjestelmä loppuu. Sen mahdollisesti korvaavan satovahinkovakuutuksen markkinoiden kehittymisen edellytyksinä ovat vakuutettavien riskien selkeä määrittely, moraalikadon estäminen sekä vakuutuksen ostajien valikoitumisen hallinta.

Lisätietoja:
tutkija Petri Liesivaara, MTT, 029 5317465, petri.liesivaara@mtt.fi
professori Sami Myyrä, MTT puh. 029 5317523, sami.myyra@mtt.fi
erikoistutkija Minna Väre, MTT, 029 5317923, minna.vare@mtt.fi

Viljelijöiden suhtautuminen satoriskeihin ja kaupallisiin satovahinkovakuutuksiin -julkaisu: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti98.pdf

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Lisätietoja www.mtt.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Liitteet & linkit