Suomalaiset muita huolestuneempia Itämeren tilasta
Suomalaiset pitävät Itämeren ympäristön tilaa melko heikkona. Meren kunto nähdään meillä keskimäärin huonompana kuin muissa rantavaltioissa. Suomalaisten mielestä meren tila on viime vuosina heikentynyt, ja suurinta huolta kannetaan öljyonnettomuusriskistä.
Tiedot käyvät ilmi BalticSurvey-kyselytutkimuksesta, jossa haastateltiin noin 9 000 asukasta yhdeksässä rantavaltiossa. Yli puolet, eli 53 - 77 prosenttia kyselyn vastaajista Tanskassa, Latviassa, Ruotsissa, Virossa, Suomessa ja Venäjän rannikonläheisissä osissa on huolestuneita Itämeren ympäristön tilasta. Puolalaisten, saksalaisten ja liettualaisten keskuudessa vastaava luku on 37 - 47 prosenttia.
- Suurimpina ongelmina Itämerellä pidetään suuren öljyonnettomuuden mahdollisuutta, pieniä jokapäiväisiä öljyvuotoja, leväkukintoja, roskaantumista, raskasmetalleja ja muita vaarallisia aineita sekä eläimille ja kasveille aiheutuvia vahinkoja, kertoo BalticSurvey-haastatteluita analysoinut tutkija Heini Ahtiainen MTT:stä.
Saastuttajat maksajiksi
Vastaajien enemmistön mielestä saastuttajien tulisi maksaa Itämeren tilan parantamisen kustannukset: hyväksytyin tapa hankkia varoja toimenpiteisiin ovat korotetut maksut saastuttaville päästöille. Suomalaisvastaajista noin 85 prosenttia kannattaa näitä maksuja.
Suurimmassa osassa maita enemmistö vastaajista ei kuitenkaan itse koe vaikuttavansa Itämeren ympäristön tilaan. Ainoastaan Puolassa ja Ruotsissa valtaosa kokee voivansa vaikuttaa meren tilan parantamiseen. Muissa maissa näin ajattelee vain 17 - 37 prosenttia vastaajista.
Kaikissa maissa suurin osa vastaajista pitää tarpeellisena, että oman maan jätevedenpuhdistamot, teollisuus, meriliikenne ja satamat pyrkisivät parantamaan Itämeren tilaa. Tanskassa, Virossa, Suomessa, Puolassa, Liettuassa, Ruotsissa ja Venäjän rannikonläheisissä osissa myös maanviljelijöiden toimia pidetään tarpeellisina.
Suosittu virkistyskohde
Yli puolet kyselyyn vastanneista suomalaisista on käynyt Itämerellä viimeisen vuoden aikana. Itämerta käyttävät virkistäytymiseen eniten suomalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset. Valtaosa, lähes 80 prosenttia Itämeren alueella asuvista viettää joskus vapaa-aikaa merellä tai sen rannalla.
- Itämerellä on selvästi paljon annettavaa sen lähiympäristössä asuville, toteaa kyselyn virkistyskäyttöaineistoa tarkastellut MTT:n tutkija Janne Artell. - BalticSurveyn ainutlaatuisten, koko Itämeren virkistyskäyttöä kuvaavien tulosten avulla on nyt helpompaa arvioida Itämeren suojelun hyötyjä ja niiden taloudellista arvoa tulevissa tutkimuksissa.
BalticSurveyssa tehtiin huhti-kesäkuun 2010 välisenä aikana 1 000 haastattelua jokaisessa Itämeren rannikkovaltiossa, eli yhteensä 9 000 haastattelua. Kysely on osa MTT:n koordinoimaa PROBAPS-tutkimushanketta, jossa tarkastellaan Itämeren rehevyyden vähentämisen kustannuksia ja hyötyjä. Kyselyn rahoittivat Ruotsin ympäristönsuojeluvirasto Naturvårdsverket ja Suomen sektoritutkimuksen neuvottelukunta ja sitä koordinoi Enveco Environmental Economics Consultancy Ltd. yhteistyössä Itämeren muissa maissa sijaitsevien tutkimuslaitosten ja organisaatioiden kanssa. Synovate Sweden keräsi tiedot.
Lisätietoja:
tutkija Heini Ahtiainen, MTT, puh. +358 (0) 40 861 0976, heini.ahtiainen@mtt.fi
tutkija Janne Artell, MTT puh. +358 (0) 40 172 6426, janne.artell@mtt.fi
BalticSurvey-kyselyn koordinaattori Tore Söderqvist, Enveco, puh. +46 (0) 70 493 7473, tore@enveco.se
Tiedotteet ja raportit löytyvät PROBAPS-tutkimushankkeen sivulta:
www.mtt.fi/probaps -> Further information
Tiedote englanniksi: www.mtt.fi/english
Tiedote ruotsiksi: www.mtt.fi/svenska
MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi