Suomalaisten maitotilojen tuottavuus heikompi kuin tanskalaistiloilla

Maidontuotantoon erikoistuneiden maatilojen tuottavuus on Suomessa keskimäärin noin 30 % heikompi kuin samankokoisten maidontuotantoon erikoistuneiden tilojen tuottavuus Tanskassa. Suomen tilat siis saavat samalla tuotantotarvikkeiden, työn ja pääoman määrällä aikaan vain 70 - 80 % tanskalaistilan tuotoksesta, esimerkiksi maitomäärästä.

Etelä-Ruotsin maitotilat sijoittuvat pohjoismaisessa tuottavuusvertailussa tanskalaisten ja suomalaisten tilojen väliin. Ne pääsevät noin 10 % korkeampaan tuottavuuteen kuin suomalaiset tilat mutta jäävät jälkeen tanskalaisten tuottavuudesta 10 - 20 %. Tuottavuus on selvästi heikoin Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen tiloilla, joiden tuottavuusero tanskalaistiloihin nähden on jopa 40 %. Maitotilojen tuottavuudessa ei sen sijaan ole merkittävää eroa Etelä- ja Keski-Suomen eikä Pohjanmaan välillä.

Tulokset perustuvat MTT:n (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) ja yhdysvaltalaisen Binghamtonin yliopiston tutkimusyhteistyöhön. Maatalouden alueellisia tuottavuuseroja ja tuottavuuskasvua on tutkittu Suomen, Ruotsin ja Tanskan maitotiloilla useilla eri menetelmillä.

LUONNONOLOT RAJOITTAVAT

Tanskalaiset maitotilat ovat lehmämäärältään lähes neljä kertaa suurempia ja ruotsalaisetkin noin kaksi kertaa suurempia kuin suomalaiset maitotilat. Suuri tila tuottaa paremmin esimerkiksi työpanoksen käytössä saavutettavan edun vuoksi..

– Tuottavuusvertailussa eri maiden maitotilat olivat kuitenkin keskenään samankokoisia, eivätkä erot maiden välillä selity myöskään liikkeenjohdollisilla eroilla. Suomi ja Tanska ovat tekniseltä tehokkuudeltaan yhtä hyviä, vanhempi tutkija Timo Sipiläinen MTT:stä kertoo. – Tuottavuuserot johtuvat ensisijaisesti pysyvästä luonnonhaitasta, kuten ilmastosta, maaperästä ja tilussuhteista.

TILAKOON KASVU EI YKSIN RIITÄ

Suomalaisten maitotilojen tuottavuus on kasvanut keskimäärin 1,7 % vuodessa, kun Suomen koko maatalouden tuottavuuskasvu on ollut 1990 luvun alusta lähtien keskimäärin 1,1 % per vuosi.
Merkittävä tekijä tuottavuuskehityksen taustalla on tilakoon kasvu. Maitoa tuottavien aktiivitilojen koko on Suomessa kaksinkertaistunut vuosien 1995 ja 2006 välisenä aikana. Tilojen peltoala on kasvanut 26 hehtaarista 44 hehtaariin ja niiden vuosittain tuottama maitomäärä on kasvanut 96 000 litrasta 184 000 litraan. Aktiivisen rakennepolitiikan vuoksi suomalais- ja tanskalaistilojen välinen tuottavuusero ei ole viime vuosina enää kasvanut. Suomi on pikemminkin aavistuksen kuronut kiinni Tanskan etumatkaa.

Tilakoon kasvattaminen ei kuitenkaan yksin riitä tuottavuuserojen kaventamiseen. Tulokset antavat näyttöä siitä, että luonto rajoittaa mittakaavaetujen hyödyntämistä Suomen olosuhteissa enemmän kuin Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa. – Toisin sanoen Suomen olosuhteissa tilakoon kasvattamisella ei yksin saavuteta yhtä suurta tuottavuuskasvua kuin edullisemmissa olosuhteissa, Sipiläinen lisää.