Suomi-ruoka 75-prosenttisesti suomalaista
Suomalaisilla elintarvikemarkkinoilla kiertävistä euroista joka neljäs maksetaan ulkomaille. Kokonaistuontiaste on 25 prosenttia. Hinnannousut tuontipanoksissa heilauttelevat niistä riippuvaisia aloja ja heikentävät omavaraisuutta.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n Tuonti-tutkimuksessa on selvitetty ensimmäistä kertaa koko ruokaketjun tuontiriippuvuus eli Suomen alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, kaupan ja ravitsemispalveluiden tuontipanokset vuosina 2003–2008.
Vuonna 2008 Suomessa myytyjen elintarvikkeiden kotimaisuusaste oli noin 75 prosenttia. Elintarvikemarkkinoiden kokonaistuonti oli noin 6,8 miljardia euroa, josta alan sisäistä panostuontia 4,9 miljardia ja valmiselintarvikkeita 1,9 miljardia euroa.
– Kotimaisuusastetta voidaan pitää varsin korkeana, arvioi vanhempi tutkija Marja Knuuttila MTT:stä. Hän huomauttaa, että täysin kotimaisia elintarvikkeita ei ole, koska niiden valmistus vaatii aina tuontipanoksia.
– Jos tutkimus olisi kattanut investointihyödykkeet kuten traktorit, kotimaisuusaste olisi ollut pienempi, Knuuttila tarkentaa.
Maailmanmarkkinahintojen nousu kasvatti tuontiosuutta
Kokonaistuontiaste nousi viidessä vuodessa 5,5 prosenttiyksikköä: 19,7 prosentista 25,2 prosenttiin. Vuoden 2008 tuontiasteessa Suomessa valmistettuja elintarvikkeita oli 18 prosenttiyksikköä ja valmiselintarvikkeita 7,2 prosenttiyksikköä.
Tuontipanososuuden suurinta hyppäystä vuodesta 2007 vuoteen 2008 selittää maailmanmarkkinahintojen nousu. Tuolloin niin elintarvikkeiden kuin energian, lannoitteiden ja rehujen hinnat nousivat suuresti.
Tuontipanosten hinnannousut heikentävät omavaraisuutta. Esimerkiksi eläinrehujen valmistuksessa välttämättömän tuontivalkuaisen maailmanmarkkinahinta on noussut, mikä on ajanut osan Suomen sikaloista kannattavuusongelmiin ja vähentänyt suomalaista sianlihatuotantoa.
– Suomalainen lihatuotanto on riippuvainen tuontivalkuaisesta. Soijan korvaaminen häiriötilanteissa kotimaisilla tuotteilla on suuri kysymys liha-alalla, Knuuttila sanoo.
Suomessa tuontipanokset ovat kuitenkin selvästi pienemmät kuin Tanskassa, joka on maataloudessa iso vientimaa. Suureen Saksaan verrattuna Suomen maatalous käyttää tuontipanoksia suhteellisesti vähän vähemmän.
Kemikaalit ja energia hitteinä
Tutkijat löysivät tuontiasteista eroja. Vuonna 2008 kasvi- ja eläinrasvojen valmistukseen käytettiin tuontipanoksia 47 prosenttia, mutta maatalouteen vain 17 ja elintarvikekauppaan 13 prosenttia. Toisaalta maatalouden arvo on yli kahdeksankertainen kasvi- ja eläinrasvoihin verrattuna.
Eniten tuotiin kemikaaleja, joiden osuus maatalouden tuonnista on huimat 23 prosenttia. Näistä tuontikemikaaleista valtaosa käytetään sellaisenaan, tyypillisesti torjunta-aineina.
Elintarvikeala on suoraan ja välillisesti riippuvainen myös tuontienergiasta. Öljytuotteet pitävät maatalouskoneet ja kuljetusvälineet liikkeessä sekä kuivattavat viljaa. Elintarvikealan sähkön tuottoon tuodaan raakaöljyä, kivihiiltä ja maakaasua.
MTT:ssä tehtyä tutkimusta rahoittivat Huoltovarmuuskeskus sekä maa- ja metsätalousministeriö.
Knuuttila, M., Vatanen, E., Jansik, C. & Niemi, J. (2012): Elintarviketuotannon ja elintarvikemarkkinoiden riippuvuus tuonnista. MTT Raportti 61.
Saatavilla internetissä:
http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti61.pdf
Lisätietoja:
vanhempi tutkija Marja Knuuttila, MTT puh. 029 5317362, marja.knuuttila@mtt.fi
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi
Avainsanat: