Terveellinen ja ravinteiden suhteen vaatimaton tattari on tulevaisuuden kasvi
Tattarin viljelyala on kasvanut viimeisten vuosien aikana ennätyslukemiin, jo lähelle 1500 hehtaaria. Kasvi käyttää tehokkaasti maaperän fosforia hyväkseen, ja sillä on hyödyllisiä terveysvaikutuksia muillekin kuin keliaakikoille.
Uuden tutkimuksen mukaan tattari tarvitsee typpeä noin 60 kiloa ja fosforia noin 10 kiloa hehtaaria kohti. Ravinteista 2/3 poistuu pähkyläsadon mukana ja 1/3 jää maahan. Kasvi irrottaa fosforia maaperän vaikealiukoisesta muodosta, ja tätä ominaisuutta voitaisiinkin hyödyntää viljelykierrossa. Puintijätteisiin sitoutunut fosfori tulisi seuraavan satokasvin käyttöön.
– Humuspitoisilla mailla ravinteita voi vapautua kasvukauden aikana maaperästä niin paljon, ettei kevätlannoitusta tarvita lainkaan, mutta kivennäismailla ainakin typpeä tulee antaa kylvön yhteydessä. Liikaa typpi tosin tekee sen, että pähkylöiden sijaan kasvi tuottaa varsimassaa, kertoo MTT:n erikoistutkija Marjo Keskitalo.
Tattarin viljelyä ja laatua tutkittiin MTT:n Tattarituotannon kehittäminen Ylä-Pirkanmaalla -hankkeessa. Hankkeen loppuseminaari pidetään perjantaina 14.12.2012 MTT:ssä.
Tattari on tulevaisuuden kasvi
Tutkimushankkeen kenttäkokeet tehtiin Pirkanmaalla, jossa tattaria eniten viljellään. Uusista havainnoista voitiin keskustella heti tuottajien kanssa ja myös muunlainen tiedonsiirto oli vilkasta.
– Tattaria voi hyvällä syyllä kutsua tulevaisuuden kasviksi, sillä se on panosten suhteen vaatimaton ja siemenissä on monia terveysominaisuuksia, kuvailee Keskitalo.
Tuotantoa voi olla myös taloudellisesti houkuttelevaa, sillä vuonna 2012 tattarinviljelystä jäi euroja viivan alle välittömien kustannusten jälkeen saman verran kuin monien muidenkin erikoiskasvien viljelystä.
Suorakylvö varmistaa sadon
Tasainen kasvusto on tärkeä edellytys hyvälle tattarisadolle. Edes kylvösiemenmäärällä ei ole niin suurta merkitystä, sillä harvaa kasvustoa tattari kompensoi versomalla. Lajikevalinnoilla voidaan saada lisäkiloja, sillä ulkomailta kokeisiin tuoduilla lajikkeilla saatiin käytössä olevaan siemenainekseen verrattuna suurempia satoja.
– Ongelmia saattaa tulla kuivina kasvukausina, sillä veden puutetta ei ole ehkä aiemmin osattu yhdistää tattarin viljelyyn. Alkukukintavaiheen kuivuus voikin verottaa satoa merkittävästi. Tähän tuo avun suorakylvö, jonka havaittiin lisäävän satoa multamailla jopa 1000 kiloa hehtaaria kohti verrattuna tavanomaiseen, Keskitalo kertoo.
Tattari on terveellistä
Tattari on luontaisesti gluteeniton ja sopii siten keliaakikoille ja muille gluteenitonta ruokavaliota noudattaville.
Siinä on ravitsemuksen kannalta hyvä aminohappokoostumus. Tattari on myös hyvä antioksidanttien lähde. Lisäksi sen kuitujen ja sokereiden on todettu vaikuttavan terveyttä edistävästi mm. sokeriaineenvaihduntaan ja seerumin kolesteroliin, kertoo MTT:n tutkija Susanna Rokka.
Leivonnassa tattarin gluteiinittomuus on sekä etu että haaste. Tattarista saadaan leipomotuotteisiin kuitua ja muita hyviä ravintoaineita sekä makua, mutta tattarin koostumus ei sellaisenaan riitä hiivalla nostatettujen taikinoiden kuohkean rakenteen säilyttämiseen.
Leivonnassa on käytettävä normaalista poikkeavia valmistusteknologioita tai lisättävä taikinaan muita rakennetta tukevia valmistusaineita. Muunlaisiin taikinoihin tattarijauhot ja muut jakeet soveltuvatkin paremmin.
Tervetuloa Satoa ja hyvinvointia tattarista -seminaarin
Aika: 14.12.2012 klo 10.30 alkaen
Paikka: MTT:n Datumin auditorio, Tietotie 2, Jokioinen
Ilmoittautuminen: 10.12.2012 mennessä Mari Topi-Hulmille osoitteeseen mari.topi-hulmi@mtt.fi tai puh. 029 531 7826. Väliajalla on mahdollisuus omakustanteiseen ruokailuun, johon ilmoittaudutaan samalla.
Lisätietoja:
Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT, puh. 029 531 7341, marjo.keskitalo@mtt.fi