Tiloille uusia keinoja ympäristövaikutusten arviointiin
Viljelijät pystyvät arvioimaan ympäristövaikutuksiaan uusien menetelmien avulla. Myös peltoviljelyn ravinnehuuhtoumat voidaan laskea tavalla, joka huomioi maaperän laadusta johtuvan typpi- ja fosforihuuhtoumien vaihtelun.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n johtamassa Hierarchynet-hankkeessa on otettu ensimmäinen askel kohti tilakohtaisia ympäristöarviointeja. Ruoantuotannon elinkaarilaskenta on tähän saakka perustunut tilastomalleihin, jotka eivät ota tarpeeksi huomioon tilalla tehtyjä muutoksia.
– Viljelijöiden pyrkimykset kohti ympäristöystävällisempää tuotantoa eivät ole tulleet näkyviin. Nyt koetamme saada esiin todelliset ympäristövaikutukset. Jokainen tila voi laskea omat vaikutuksensa ja käyttää tietoja vaikkapa omien tuotteidensa markkinoinnissa, kertoo hankkeen vastuututkija Yrjö Virtanen MTT:stä
Keskiarvotiedot eivät kerro totuutta
Uuden, mittauksiin perustuvan menetelmän avulla saadaan eri työvaiheiden todellinen polttoaineen kulutus siirrettyä tilan omiin elinkaarimalleihin.
– Nykyisissä malleissa polttoaineen kulutus on keskimääräinen, eikä ota huomioon siirtymäajoja, logistiikkaa tai konekannan käyttötapojen eroja, Virtanen tarkentaa.
Virtasen mukaan peltotöiden polttoaineen kulutuksen ja ajankäytön seurantatulokset kannustavat viljelijää kehittämään ajotapaansa peltotyössä, vähentämään koneiden tyhjäkäyntiä, minimoimaan siirtymiä ja suunnittelemaan reittejä tarkemmin. Näillä toimilla vähennetään ympäristövaikutuksia, ja samalla parannetaan tilan kannattavuutta ja tulosta.
Eri malleilla arvokasta tietoa
Hierarchynet-hankkeessa kehitetty tilakokoon soveltuva ravinnehuuhtoumamalli ottaa huomioon maaperän laadusta johtuvan typpi- ja fosforihuuhtoumien vaihtelun. Sen avulla viljelijä saa paljon arvokasta tietoa ja voi arvioida paremmin omien tuotteidensa ympäristövaikutusta.
Huuhtoumamallista vastaava Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Katri Rankinen kertoo, että tilakohtaiset arviointimallit eivät vielä ole tuotantoasteella, mutta perusteet niille on luotu ja toimivuus varmistettu.
– Huuhtoumien arviointi vaatii viljelijöiltä hieman investointeja ja jonkin verran lisätyötä lähtötietojen hankkimiseksi. Vastineeksi he saavat kuitenkin tarkempaa tietoa oman tilan ravinnehuuhtoumista yleisen keskiarvotiedon sijaan, vakuuttaa Rankinen.
Myös lypsykarjatilan päästöjä tutkittiin ja kohdennettiin niitä entistä tarkemmin lihan ja maidon tuotantoon. Nyt voidaan tarkastella esimerkiksi yksittäisten tilojen karjanlannan käytön ympäristövaikutuksia.
– Prototyyppimalleilla työskentely on vielä aikaa vievää, mutta kuitenkin mahdollista yksittäisellekin viljelijälle. Laite- ja tietotekniikan jatkokehitys ja uudet sovellukset helpottavat viljelijän laskentatyötä tulevaisuudessa.
Yhteistyökumppanina Hierarchynet-hankkeessa (Jäljitettävyyttä ja vastuullisuutta palvelevan hierarkkisen verkostoidun raaka-ainetuotannon tiedonhallintamallin rakentaminen) on ollut Suomen ympäristökeskus. Hanketta on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju.
Lisätietoja:
vanhempi tutkija Yrjö Virtanen, MTT, puh. 029 5317908, yrjö.virtanen@mtt.fi
erikoistutkija Katri Rankinen, Suomen Ympäristökeskus, puh 029 525 1 540, katri.rankinen@ymparisto.fi
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Lisätietoja www.mtt.fi
Avainsanat: