Tulevaisuuden verisuoniterveyttä hoidetaan perunalla ja rypsillä?
Peruna- ja rypsiteollisuuden sivutuotteena muodostuu runsaasti proteiinipitoisia jakeita, joita voitaisiin hyödyntää ravitsemuksellisesti laadukkaiden elintarvikkeiden tuotannossa.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n tutkija Sari Mäkinen kehitti väitöskirjatyössään menetelmiä, joilla sivuvirroista voidaan tuottaa bioaktiivisia peptidejä.
– Perunan ja rypsin teolliset sivuvirrat osoittautuivat monimuotoisiksi bioaktiivisten peptidien lähteiksi. Tutkimustulokseni tuovat tietoa teollisuuteen sopivista peptidien tuotantotavoista. Olemme kiinnostuneita erityisesti peptidien suotuisista vaikutuksista verenpaineeseen. Ne vaikuttavat angiotensiiniä konvertoivaan entsyymiin eli ACE:hen, jolla on keskeinen rooli verenpaineen säätelyssä, Mäkinen kertoo.
Tutkimuksessa selvitettiin myös peptidien antioksidanttisia ominaisuuksia, jotka voivat edistää verisuoniterveyttä estämällä solujen hapettumisreaktioita.
Terveysvaikutukset esiin kemiallisella prosessilla
Pelkästään perunansyöntiä lisäämällä peptidien hyödyt eivät tule esiin, vaan niiden tuottamiseen tarvitaan sopiva prosessointimenetelmä. Mäkisen tutkimuksessa peptidejä tuotettiin entsymaattisen hydrolyysin ja fermentoinnin avulla.
– Perunan mukulan proteiinipitoisuus on pieni, vaikka perunan proteiini onkin ravitsemuksellisesti hyvälaatuista. Ruoansulatus ei pysty tuottamaan perunasta riittävän tehokkaasti vaikuttavia peptidejä, vaan peptidien muodostumiseen tarvitaan hydrolyysikäsittely, jolla perunan proteiinit pilkotaan oikeista kohdista. Myös rypsin proteiineille tarvitaan sopiva hydrolyysikäsittely, Mäkinen kertoo.
Tulokset osoittivat, että entsymaattisen hydrolyysin avulla rypsi- ja perunaproteiineista voidaan tuottaa peptidejä, jotka vaikuttavat ACE:n toimintaan ja joilla on antioksidatiivista vaikutusta. Rypsipeptidien verenpainevaikutuksista saatiin viitteitä myös eläimillä.
Teolliseen mittakaavaan tulevaisuudessa?
Perunan tai rypsin peptidien teollinen valmistaminen ei ole Suomessa vielä mahdollista ja matka kaupallisiin terveystuotteisiin on melko pitkä. Tutkimuksessa käytetyt menetelmät ovat kuitenkin elintarvikekelpoisia ja sovellettavissa teolliseen mittakaavaan.
– Tulevaisuudessa kaupalliset rypsi- ja perunapeptidituotteet ovat mahdollisia, kun saadaan lisää tutkimustietoa peptidien vaikutuksista ihmisillä. Myös uutta teknologiaa tarvitaan, jotta pystytään tuottamaan riittävän tehokas valmiste teollisessa mittakaavassa. Laboratoriomenetelmien siirtämineen teolliseen mittakaavaan luo omat haasteensa, Mäkinen kuvailee.
Mäkinen on aloittanut peptiditutkimuksen jo teknillisen biokemian diplomityössään, ja arvelee että näille mielenkiintoisille aineille löytyy monenlaista käyttöä tulevaisuuden elintarvikkeissa.
– Laboratoriotulokset ovat lupaavia ja peptidien verenpainevaikutuksia eläimillä tutkitaan parhaillaan. Jotta voidaan kaupallistaa tuote terveysväittämällä, tulee tieteellisen näytön verenpainevaikutuksista ihmisillä olla hyvin laaja ja kattava. Tämä edellyttää laajoja kliinisiä kokeita, joissa määritetään tarkasti peptidien fysiologiset verenpainevaikutukset, vaikutusmekanismit ja peptidien pienimmät vaikuttavat pitoisuudet. Toisaalta, perunan ja myös rypsin proteiini on ravitsemuksellisesti hyvälaatuista ja sen hyödyntämistä elintarvikkeissa nykyistä laajemmin voitaisiin myös miettiä ilman varsinaista terveysväittämää, Mäkinen pohtii.
Diplomi-insinööri Sari Mäkinen väittelee Turun yliopistossa 12.12.2014 kello 12 aiheesta Production, isolation and characterization of bioactive peptides with antihypertensive properties from potato and rapeseed proteins (Peruna- ja rypsiproteiinien verenpaineeseen vaikuttavien bioaktiivisten peptidien tuotanto, eristäminen ja karakterisointi). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Arcanum, auditorio Arc1,Vatselankatu 2. Vastaväittäjä toimii professori Richard J. FitzGerald, University of Limerick, Department of Life Sciences.
Väitöskirja on luettavissa osoitteessa:
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/102101/diss2014M%C3%A4kinen.pdf?sequence=2
Lisätietoja:
Tutkija Sari Mäkinen, MTT, sari.makinen@mtt.fi, puh. 029 531 7532
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus, www.mtt.fi. 1.1.2015 MTT yhdistyy Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi, www.luonnonvarakeskus.fi
Avainsanat: