Tuoretta ruohoa ja puna-apilasäilörehua popsivat lehmät lypsävät omega-maitoa
Rasva on tärkeä ainesosa, joka vaikuttaa olennaisesti maidon ravintoarvoon, rakenteeseen, makuun, säilyvyyteen ja tuottajahintaan. Maitotuotteet ovat kuitenkin merkittävä tyydyttyneiden rasvahappojen lähde länsimaisessa ruokavaliossa. Miten lypsykarjaa kannattaisi ruokkia, jotta sen maito sisältäisi enemmän tyydyttymättömiä rasvahappoja?
Lypsylehmien ruokinnassa käytetyn perinteisen karkearehun vaikutuksista märehtijän rasva-aineenvaihduntaan on vain niukasti tutkimustietoa. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Helsingin yliopiston tutkijana toiminut Anni Halmemies-Beauchet-Filleau tutki väitöskirjassaan karkearehun säilöntämenetelmän ja kasvilajin vaikutusta lehmän rasva-aineenvaihduntaan ja maidon rasvahappokoostumukseen.
Käytännön tavoitteena oli kehittää ruokintastrategia, joka vähentää tyydyttyneiden rasvahappojen ja lisää tyydyttymättömien rasvahappojen, erityisesti öljyhapon (omega-9) ja alfalinoleenihapon (omega-3), osuutta maidon rasvakoostumuksessa.
Tuore ruoho lisää öljyhappoa
Noin puolet maitorasvasta syntyy lehmän maitorauhasissa ja toinen puoli on peräisin rehun rasvoista. Suurin osa rehun tyydyttymättömistä rasvahapoista biohydrogenoituu eli tyydyttyy pötsissä. Lisäksi pötsissä muodostuu rehun käymisen tuloksena rasvan esiasteita, joista syntyy maitorauhasissa tyydyttyneitä rasvahappoja.
– Ruokinnalla voidaan vaikuttaa pötsin ja maitorauhasten rasva-aineenvaihduntaan ja siten maidon rasvakoostumukseen, Halmemies-Beauchet-Filleau taustoittaa.
Rehun säilöntämenetelmän vaikutusta tutkittiin kahdessa kokeessa niittorehulla, heinällä, painorehulla ja happosäilötyllä rehulla. Edullisimman vaikutuksen rasva-aineenvaihduntaan tuottaa laidun- tai tuore niittorehu. Niittorehua saaneet lehmät käyttävät muita enemmän rasvakudoksesta peräisin olevia rasvahappoja maitorasvan muodostamiseen.
– Tuore ruoho vähentää tyydyttyneen palmitiinihapon ja lisää tyydyttymättömän öljyhapon osuutta maitorasvassa heinäruokintaan verrattuna, Halmemies-Beauchet-Filleau sanoo.
Heinäruokinnassa puolestaan korostuu maitorauhasista peräisin olevien tyydyttyneiden rasvahappojen osuus. Heinä- ja säilörehuruokintojen keskinäiset erot maitorasvan koostumuksessa olivat pieniä.
Vaihto puna-apilaan kannattaa
Lisäksi maidon rasvahappokoostumusta selvitettiin vaihtamalla heinäkasvisäilörehu puna-apilasäilörehuun ja käyttämällä siihen soveltuvaa kasviöljylisää (rypsi, auringonkukka ja camelina). Muutokset pötsin rasva-aineenvaihdunnassa perustuvat kasvilajien välisiin eroihin pötsin sulatuskinetiikassa ja mikrobistossa.
– Heinäkasvisäilörehun korvaaminen puna-apilalla vähensi suoraviivaisesti rasvahappojen tyydyttymistä pötsissä ja lisäsi alfalinoleenihapon pitoisuutta maitorasvassa, Halmemies-Beauchet-Filleau toteaa.
Myös maltillinen kasviöljylisä muutti maitorasvan koostumusta edelleen ihmisravitsemukselle suotuisammaksi. Kasviöljylisä ei vähentänyt karkearehun syöntiä eikä juuri lisännyt transrasvahappojen osuutta maitorasvassa, paitsi camelina-puristeena annettaessa.
MMM Anni Halmemies-Beauchet-Filleaun väitöskirja ”Role of Forage Species and Conservation Method in Ruminal Lipid Metabolism, Mammary Lipogenesis and Milk Fatty Acid Composition in Lactating Cows” tarkastetaan 29.11.2013 klo 12 Helsingin yliopistossa Viikin kampuksella (B-talo, luentosali B5, Latokartanonkaari 7). Vastaväittäjänä on Dr. Yves Chilliard (Institut National de la Recherche Agronomique, INRA) ja kustoksena professori Aila Vanhatalo (Helsingin yliopisto).
Lisätietoja:
Tutkija Anni Halmemies-Beauchet-Filleau, MTT, puh. 044 273 7030, anni.halmemies@mtt.fi tai anni.halmemies@helsinki.fi
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/41735
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Lisätietoja www.mtt.fi
Avainsanat: