Uusi teknologia ja optimointi parantavat maitotilan kilpailukykyä

Siirtyminen automatisoituun lypsyyn parantaa maitotilojen tuottavuuskehitystä ja siten tilojen edellytyksiä jatkaa toimintaansa. Sairaat lehmät kannattaa hoitaa ja uudistuseläimet tuottaa suunnitellusti, uutta teknologiaa hyödyntäen. MML Anna-Maija Heikkilä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:stä tarkasteli väitöstutkimuksessaan lypsykarjatilojen teknologiavalintoja ja karjan optimaalista uudistamista.

Väitöstutkimuksesta selviää, että tilakoon kasvu parantaa tuottavuuskehitystä lypsyjärjestelmästä riippu-matta. Voimakkaimmin tuottavuuskehitys näkyi kuitenkin tiloilla, jotka siirtyivät robottilypsyyn.

– Välitön vaikutus oli teknisen muutoksen ansiota, mutta automatisoinnilla voidaan ratkaista myös työvoi-man saatavuuteen liittyvät ongelmat. Siten se osaltaan mahdollistaa yrityskoon kasvattamisen ja sen mu-kanaan tuoman paremman tuottavuuskehityksen, sanoo Heikkilä.

Investointituella on merkittävä vaikutus tuottajien tekemiin investointipäätöksiin. Tämä näkyi sekä mallin-nettaessa robottilypsyyn siirtymistä että sen edellytyksenä olevaan pihattoteknologiaan siirtymistä.

Työssään Heikkilä tarkasteli maidontuottajan taktisia ja strategisia valintoja keinoina parantaa suomalaisten lypsykarjatilojen taloudellista tulosta ja siten niiden kilpailukykyä markkinoilla.

Sairaan lehmän hoitaminen on taloudellisesti kannattavaa

Lypsylehmien optimaaliset poistosäännöt olivat lähes samat sekä terveille että sairastaville lehmille. Tulos osoittaa sairaan lehmän hoitamisen olevan pääsääntöisesti kannattavampaa kuin sen korvaaminen ensim-mäisen lypsykauden lehmällä. Pysyvästi heikko tuotos on kuitenkin taloudellisesti perusteltavissa oleva syy poistaa lehmä karjasta.

– Tuottajien tietämystä lehmien ennenaikaisten poistojen kustannuksista ja sairaiden lehmien hoidon taloudellisesta hyödystä tulisi lisätä. Tätä varten pitäisi kehittää tilakohtaista aineistoa käyttäviä laskentatyökaluja, joilla voitaisiin optimoida sekä lehmien poistoajankohtaa että uudistuseläinten tuottamista, sanoo Heikkilä.

Uudistuseläinten tuotannossa kannattaa hyödyntää uutta teknologiaa

Lehmävasikoiden tuotantoa saadaan nopeutettua käyttämällä siemennyksessä sukupuolilajiteltua siementä. Lajitellun siemenen käyttö on syytä keskittää hiehoille, sillä lehmillä perinteinen siemennys on kannattavampi vaihtoehto. Alkionluovutus antaa hyvän taloudellisen tuloksen sellaisenaan, ilman vasikan sukupuolen ennalta määrittämistä.

– Optimaalinen uudistustapojen yhdistelmä on etsittävä karjakohtaisesti, sillä siihen vaikuttavat vallitsevien hintasuhteiden lisäksi monet tilakohtaiset tekijät, Heikkilä muistuttaa.

MML Anna-Maija Heikkilän väitöskirja "Replacement decisions on Finnish dairy farms – toward better economic performance with novel technology and sustainable herds" tarkastetaan 17.8.2013 klo 12 Helsingin yliopistossa (Arppeanum, Snellmaninkatu 3). Vastaväittäjänä on dosentti Matti Ryhänen Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja kustoksena professori John Sumelius Helsingin yliopiston taloustieteen laitokselta.

Väitöskirja on luettavissa sähköisenä osoitteessa http://www.mtt.fi/mtttiede/pdf/mtttiede22.pdf.

Lisätietoja: vanhempi tutkija Anna-Maija Heikkilä, MTT, puh. 029 531 7189, anna-maija.heikkila@mtt.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on maamme johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Toimimme maa- ja metsätalousministeriön alaisuudessa.

Liitteet & linkit