Uusia ideoita tyrnin, porkkanan, öljykasvien ja nurmisiemenen viljelyyn Etelä-Pohjanmaalle

Etelä-Pohjanmaan pelloilta löytyy uusia mahdollisuuksia marjojen, avomaavihannesten, öljykasvien ja nurmisiementen tuotantoon. MTT:n Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa (VIPU) haettiin vauhtia viljelyyn avaamalla tuotannon pullonkauloja.

Tyrnin koneellinen poiminta kehitteillä

Tyrniä viljellään Suomessa 200 hehtaarin alalla, josta lähes puolet on Etelä-Pohjanmaalla. Viljelyn ongelmana on ollut ulkomaisten, ilmastoomme sopimattomien lajikkeiden käyttö, jolloin talvivauriot ja versolaikkutauti ovat jättäneet pellot joinakin vuosina täysin ilman satoa. Kotimaiset lajikkeet ovat talven- ja taudinkestäviä, mutta niiden marjat ovat pieniä.

– Jotta kohtuuhintainen raaka-aineen tuotanto olisi mahdollista, on tyrnin poiminta saatava koneellistettua. Tutkimme hankkeessa leikkuukorjuu-menetelmää, jolla Saksassa korjataan kaikki tyrnisato, Ruotsissakin menetelmää on testattu hyvin tuloksin. Tähän on vain löydettävä sopivat lajikkeet, sanoo tutkija Sanna Kauppinen.

Leikkuukorjuussa sato-oksat leikataan marjoineen ja pakastetaan, jonka jälkeen marjat, lehdet ja oksat erotellaan ravistelemalla ja seulojen avulla.  Marjakoko ja marjan irtoavuus eivät ole ratkaisevia tekijöitä vaan lajikkeen sadontuottokyky.

Leikkuu-menetelmällä marjasatoa ei saada joka vuosi, koska leikkauksessa menetetään uudet versot, jotka tuottaisivat satoa seuraavana vuonna.

­VIPU-hankkeessa on pyritty löytämään leikkaamista kestäviä ja uudistumiskykyisiä lajikkeita, jotka pystyvät tuottamaan usean kilon sadon joka toinen tai joka kolmas vuosi. Lajiketestauksiin otetaan luonnonkantayksilöitä pitkin Pohjanlahden rannikkoa sekä muutamia venäläisten ja luonnontyrnien risteytyksiä.
– Alustavia tuloksia potentiaalisista lajikkeista saadaan noin kymmenen vuoden päästä, kun kaksi satoa on korjattu, lupaa Kauppinen.

Ruvenkestäviä porkkanalajikkeita Fontanan rinnalle

Etelä-Pohjanmaalla porkkanaa tuotetaan noin sadalla hehtaarilla. Pääosa sadosta menee jatkojalostukseen, joten viljelykokeissa keskityttiin teollisuusporkkanan lajiketestauksiin. Pitkään viljelyssä olleen Fontana-lajikkeen rinnalle löytyi lupaavia uutuuslajikkeita, joista Olimpo ja Silvano-lajikkeita suositellaan tiloille koeviljelyyn.

– Vuoden 2010 sadossa oli runsaasti porkkanarupea lukuun ottamatta näitä Olimpo- ja Silvano-lajikkeita, jotka olivat täysin ruvenkestäviä. Fontana-lajikkeen rupitartunta oli erittäin voimakas. Molempien juuri on tasaisen kartiomainen ja sileäpintainen ja soveltuu hyvin kuorintaan. Lajikkeet kestävät myös pitkää varastointia, kertoo vanhempi tutkija Pirjo Kivijärvi.

Porkkanan lannoituskokeissa verrattiin orgaanista, hidasliukoista lihaluujauho-lannoitetta (Viljo) tavanomaisiin helppoliukoisiin lannoitteisiin.

Porkkanoiden nitraattipitoisuudessa oli suuri ero eri lannoitusmenetelmien välillä molempina koevuosina. Viljo-lannoitettujen porkkanoiden nitraattipitoisuus oli 55 mg/kg ja 93 mg/kg. Tavanomaisesti lannoitettujen porkkanoiden nitraattipitoisuudet olivat 390 mg/kg ja 210 mg/kg.
– Nitraattipitoisuudella on merkitystä mm. lastenruokateollisuudessa, sillä EU:n asetuksessa määritellään imeväisten ja pikkulasten elintarvikkeissa sallituksi nitraatin enimmäispitoisuudeksi 200 mg/kg, kertoo projektipäällikkö Veikko Hintikainen.

Toisaalta Viljo-lannoitteen ongelmana oli levitys ja lannoitteen sijoittaminen peltoon, koska lannoiterakeiden pinnalla oleva rasva vaikeutti lannoitteen tasaista valumista lannoiteyksikössä. Rakeet myös tukkivat lannoitevantaita. Tavanomaisilla, helppoliukoisilla lannoitteilla saatiin selkeästi korkeammat hehtaarisadot kuin Viljo-lannoitteella.

Kevätrypsille vaihtoehtoja

Syysrypsin talvehtiminen ei Etelä-Pohjanmaan oloissa aina onnistu. Hankkeessa seuratut kasvustot talvehtivat kuitenkin odotuksia paremmin. Syysrypsin siemenkustannus on pienehkö, joten kasvuston tuhoutuminen talvella ei ole suuri taloudellinen menestys ja joka tapauksessa syksyllä kehittyvä kasvusto kerää ravinteita ja parantaa maata.

Syysrypsi on kylvettävä heinä-elokuun vaihteessa, joten viljatilan kiertoon se on vaikeasti sovitettavissa. Nurmenviljelyn yhteyteen se sopii.
– Syysrypsi voidaan kylvää nurmirikkoon nurmen ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen. Luomutiloille syysrypsi sopii kevätrypsiä paremmin, sillä tuholaisista kirpat eivät syksyllä vaivaa taimia, kertoo vanhempi tutkija Arjo Kangas.

Kevätrapsin viljelyala on Etelä-Pohjanmaalla ollut pienehkö, vaikkakin se on koko ajan kasvanut. Kokemukset hankkeessa osoittavat, että alueilla, jossa kylvöille päästään jo huhtikuun puolella tai aivan toukokuun alussa, myös kevätrapsi on mahdollinen vaihtoehto.

Kolmas mielenkiintoinen öljykasvi on öljyhamppu. Sen viljelyä ei vielä juurikaan ole. Vaikka kasvi on myöhäinen, se ennättää tuleentua Etelä-Pohjanmaan oloissa. Satoa tulee 800 - 1500 kg/ha. Vaikkapa luomuviljelyä ajatellen tämä kasvi on mielenkiintoinen: sen kyky kilpailla rikkakasvien kanssa on suomalaisista öljykasveista ylivoimaisesti paras.

Kasvunsääteestä etua nurmisiementuotannossa

Nurmikasvien siementä tuotetaan Etelä-Pohjanmaalla noin 900 hehtaarilla, valtaosa on timoteita. Kokeissa selvitettiin esimerkiksi kasvunsääteiden ja kasvinsuojelun vaikutuksia siemensatoon.

– Kasvunsääteet vähensivät lakoontumista timoteillä ja ruokonadalla puinnin alkuun saakka, ja siemensato parani. Nurminadalla vaikutus ei ollut puinnin aikaan enää kovin selvä. Kuitenkin kasvunsääteillä oli selvä vaikutus nurminadan laon alkamiseen ja kasvustot pysyivät pystyssä hyvin kriittisen kukinta-ajan, kertoo tutkija Markku Niskanen. 

Kerralla annettu suurin sallittu annos kasvunsäädettä voi kuitenkin vähentää satoa, jos kasvi kärsii esimerkiksi kuumuudesta tai kuivuudesta. Joissakin oloissa myös siemenen itävyys voi heiketä kasvunsääteestä tai tuleentuminen voi hieman hidastua. Kasvitautien torjunnalla ei ollut etua millään lajikkeella.

Loppuseminaarin esitykset verkossa: www.mtt.fi > Maaseutuyritys > Ajankohtaista 

Lisätietoja:

Tyrnin korjuutekniikka ja lajikkeet
Sanna Kauppinen, MTT, puh. 029 5317322
Porkkanan lajikkeet ja lannoitus
Pirjo Kivijärvi, MTT, puh. 029 5317356 ja Veikko Hintikainen, MTT, puh. 029 5317219
Öljykasvien viljelytekniikka
Merja Högnäsbacka, MTT, puh. 029 5317247 ja Arjo Kangas, MTT, puh. 029 5317305
Nurmensiemen tuotanto
Markku Niskanen, MTT, puh. 029 5317559
Sähköpostit: etunimi.sukunimi@mtt.fi

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi