Vieraslajit yleistyvät kasvintuotannossa

Vieraslajit ovat ihmisen avustuksella oman luontaisen esiintymisalueensa ulkopuolelle levinneitä lajeja. Rikkakasvit, tuhoeläimet ja kasvitaudit ovat Suomessa usein vieraslajeja, ja ne aiheuttavat merkittävää taloudellista haittaa maataloudelle.

Suomessa tavatuista yli 800 rikkakasvista suurin osa on vieraslajeja. Näistä yli kolmesataa on vakiintunut maahamme.

– Meillä satunnaisesti tavattujen lajien joukossa on kymmenen haitallista rikkakasvia, jotka saattavat kotoutua tänne, kertoo tutkija Terho Hyvönen MTT:stä. – Näitä rikkakasveja ovat muun muassa hulluruoho, kananhirssi, myrkkyraiheinä ja viherrevonhäntä.

Lehtilaikkutaudit yleistyneet

Viljapelloillamme on 57 sienikasvitautia, joista suuri osa on tunnistettu jo sata vuotta sitten. Tuoreimpia tulokkaita ovat ohran pantterilaikkua ja punahometta aiheuttavat sienet. Uusia taudinaiheuttajia löytyy harvoin, mutta entiset voivat muuntua haitallisemmiksi ympäristön ja viljelytoimien muuttuessa.
 
– Lehtilaikkutaudit ovat yleistyneet valtavasti. Vain yksi sadasta tutkitusta pellosta oli taudinaiheuttajista puhdas, kuvailee tutkija Marja Jalli MTT:stä. Tehokas siementen peittaus sen sijaan on vähentänyt siemenlevintäisten kasvitautien, kuten ohran viirutaudin, merkitystä.

Tuholaisriskin arviointiin indeksi

Selkärangattomien tuhoeläinten, kuten hyönteisten, ankeroisten, punkkien ja kotiloiden, kotoutuminen Suomeen on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Vierasta alkuperää olevia selkärangattomia tuhoeläimiä on löydetty 77 lajia.
– Näistä lajeista 42 on saapunut maahamme vuoden 1962 jälkeen, toteaa tutkija Irene Vänninen MTT:stä.

Maailmalla on satoja maa- ja puutarhatalouden tuholaisia, jotka voisivat päästä Suomeen tuonnin mukana. Uusilla menetelmillä, esimerkiksi neuroverkkomallinnuksella, seulottiin suuresta lajien joukosta esille ne lajit, joiden riski kotoutua Suomeen on suurin. – Näin saatuja riski-indeksejä voidaan hyödyntää valmiussuunnitelmien ja torjuntamenetelmien kehittämisessä, Vänninen sanoo.

Strategia vieraslajeja vastaan

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla laaditaan parhaillaan Suomeen vieraslajistrategiaa. MTT selvitti monitieteisessä hankkeessaan maa- ja puutarhatalouden vieraslajeja ja niiden levinneisyyttä sekä riskien arviointia päätöksenteon tueksi.

Ilmastonmuutos ja muutokset viljelytavoissa lisäävät vieraslajien kotoutumista. Kaikkia Suomeen pyrkiviä haitallisia vieraslajeja ei kuitenkaan pystytä estämään. Resurssien tehokkaaseen kohdentamiseen tarvitaan priorisointia ja riskien arviointia, joka perustuu eri lajien ja tautien aiheuttamaan riskiin ja hallintakeinojen tehokkuuteen.

Tuloksista on ilmestynyt erikoisnumero Agricultural and Food Science -lehdessä, johon pääset tästä linkistä.

Lisätietoja:
Erikoistutkija Terho Hyvönen, MTT, puh. (03) 4188 2435, terho.hyvonen@mtt.fi

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi