Viimeiset hetket varmistaa onnistunut kylvö

Viime kasvukauden haasteiden jälkeen on ehdottoman tärkeää tarkastaa kylvöissä käytettävän tilan oman siemenerän (TOS) itävyys ja elinvoima. Heikosti itävästä siemenestä ei saada edes kunnostustoimin kelvollista kylvösiementä. Kylvöjen jälkeiset yllätykset voivat olla varsin ikäviä, jos kylvöillä on käytetty tarkastamatonta ja kunnostamatonta siementä.

Kylvösiementilanne on poikkeuksellisen kasvukauden jäljiltä haasteellinen, eikä TOS-siemenen käytöltä voi välttyä. Lajittelu ja peittaus kannattaa tehdä myös hyvin itävälle siemenerälle, sillä viime kesän kasvuolojen takia siemenlevintäisten tautien vaara on suuri.

Orastumista ja satoisuutta parantava siemenen peittaus on tarpeellinen kunnostus-toimi. Lajittelu poistaa myös voimakkaan tartunnan saaneet siemenet, joiden koko on aikaisen infektion vuoksi jäänyt pieneksi.

Kostea vilja kasvattaa homeriskiä

Syyskesän 2012 toistuvat sateet aiheuttivat suuria ongelmia sadonkorjuulle. Viljan pitkä kuivattaminen pellolla kuivauskustannusten alentamiseksi ei viime syksynä toiminut, sillä poutajaksot jäivät toteutumatta. Puinnit keskeytyivät toistuvasti ja lopulta viivästyivät, ja kosteita kasvustoja puitiin sateiden välissä. Homevaurioiden sekä puinti- ja kuivausvioitusten riski kasvaa kosteassa viljassa.

TOS-siemenen itävyydessä ja Fusarium-sienten aiheuttamien punahomeiden määrissä oli poikkeuksellisen suuria vaihteluita maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa LAATUSIEMEN-hankkeessa tehdyn kartoituksen mukaan. Korkea puintikosteus ja puintiajankohdan venyminen yli syyskuun puolivälin olivat selviä riskitekijöitä itävyydelle. Korkeahkot puintikosteudet näkyivät erityisesti paljassiemenisen vehnän alentuneena itävyytenä.

Vehnänsiemenissä esiintyi sekä ruskolaikun että punahomeiden aiheuttajasieniä. Keskimääräinen ruskolaikkupitoisuus siemenissä oli 10 prosenttia, kun se oli enimmillään 46 prosenttia. Siemenessä talvehtiva ruskolaikku leviää kylvettävään kasvustoon. Fusarium-sieniä esiintyi keskimäärin 39 prosentissa siemeniä, ja pahimmillaan lähes koko sato oli saastunut. Suurimmat pitoisuudet olivat myöhään puiduissa kasvustoissa. Fusarium-sienet alentavat siemenen itävyyttä sekä aiheuttavat tyvi- ja juuristotauteja sekä punahometta.

Kasvinsuojeluvalmisteet alentavat verkkolaikun riskiä

Ohransiemenissä esiintyi verkkolaikun, ohran tyvi- ja lehtilaikun sekä puna-homeiden aiheuttajasieniä. Verkkolaikkua esiintyi keskimäärin 10:ssä ja enimmillään 62 prosentissa siemeniä. Siemenlevintäinen verkkolaikku tartuttaa ohran jo orastumisvaiheessa, ja se leviää kasvustossa aggressiivisesti. Verkkolaikun määrä oli näytteissä alhaisempi, jos kasvustot oli torjuttu kasvinsuojeluvalmisteilla.

Ohran tyvi- ja lehtilaikkua esiintyi verkkolaikkua runsaammin keskimäärin 29 prosentissa siemeniä, ja pahimmillaan koko sadossa. Ohran tyvi- ja lehtilaikku alentavat siemenen itävyyttä sekä aiheuttavat tyvi- ja juuristo- sekä lehtilaikkutauteja. Fusarium-sieniä esiintyi ohrassa vehnää runsaammin keskimäärin 72 prosentissa siemeniä ja enimmillään koko sadossa. Kasvinsuojelukäsittelyillä ei ollut vaikutusta ohran tyvi- ja lehtilaikun eikä Fusarium-sienten määrään.

Lisätietoja:
professori Pirjo Peltonen-Sainio 029 5317 610
erikoistutkija Ari Rajala 029 5317 646
erikoistutkija Marja Jalli 029 5317 261
etunimi.sukunimi@mtt.fi  

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. 
Lisätietoja www.mtt.fi

Avainsanat: