Viljelijät kaipaavat sparrausta ja apua talouden ennakointiin
Maatilayritykset kaipaavat eniten apua taloutensa hallintaan ja uusien asiakkaiden löytämiseen. Sparrausapu omalta tukiverkostolta olisi tärkeää erityisesti tiloilla, joilla on muuta yritystoimintaa maatalouden rinnalla.
MTT:n johtamassa LIIKE-MAA-tutkimushankkeessa selvitettiin maatilojen liiketoiminnan kehittämisen esteitä ja rajoitteita, tilan taloudellisen aseman kehitysnäkymiä sekä tulevaisuuden kehittämistarpeita eri tilakokoluokissa ja tuotantosuunnissa.
Tutkimus tarkasteli tilojen nykytilaa ja toimintaa kymmenen vuotta taaksepäin sekä tulevaisuutta viiden vuoden tähtäimellä. Kyselyn avulla saatiin ajankohtaista tietoa yritystoiminnan aloittamiseen liittyvistä päätöksistä, tilojen tekemistä investoinneista, taloudellisesta menestymisestä sekä tulevaisuuden toiminnan suuntaamisesta.
Kotieläintiloilla muutos mielessä
Kotieläintiloilla suunnitellaan muutoksia tilan toimintaan kasvinviljelytiloja aktiivisemmin. Yleisimmin mietitään maataloustuotannon laajentamista, tuotantosuunnan vaihtoa tai uuden yritystoiminnan aloittamista. 40 prosenttia vastanneista viljelijöistä suunnittelee merkittäviä investointeja lähitulevaisuudessa.
Investointeja suunnittelevat yleisemmin monialaisten tilojen viljelijät sekä viljelijät, jotka ovat olleet maatilayrittäjiä alle kymmenen vuotta.
– Suurilla yli sadan hehtaarin suuruisilla ja alle kymmenen vuotta toimineilla kotieläintiloilla tarvitaan lisää työvoimaa. Tämä tarkoittaa myös urakointipalveluiden käytön lisääntymistä, hankkeen vetäjä, erikoistutkija Pasi Rikkonen sanoo.
Apua talouden hallintaan ja ennakointiin
Vastaajat kokivat tärkeimmäksi kehittää ja lisätä tuotannon ja talouden hallinnan ammattitaitoa, talouden analysointia sekä yhteistyörenkaita ja -verkostoja. Myös uusien asiakkaiden etsimiseen halutaan satsata.
Neuvonta- ja konsultaatiopalveluilta toivottiin apua tulevaisuuden mahdollisuuksien kartoitukseen. Useampi kuin joka kolmas kyselyyn vastanneista kertoi tarvitsevansa tukea tilan talouden ennakoinnissa 3–5 vuoden aikajänteellä. Kasvuhakuiset tilat olivat kiinnostuneempia ennakoimaan ruokamarkkinoiden sekä asiakkaiden tarpeiden muutoksia kuin tukipolitiikan muutoksia.
Melko äskettäin eli alle kymmenen vuotta sitten tilanpidon aloittaneiden viljelijöiden investointihalukkuus oli muita korkeampi. Heistä päätoimiset suunnittelevat investointeja osa-aikaisia useammin. – Vaikka näillä tuoreilla tiloilla on tehty mittavia investointeja, toiminnan kannattavuus on viljelijän oman arvion mukaan vain aavistuksen parantunut, kertoo Rikkonen.
Tilat, joilla harjoitetaan maatalouden lisäksi muuta yritystoimintaa, kaipaavat perustiloja kipeämmin vertaistukiverkoston tuomaa sparrausapua. Kuitenkin jopa kolmannekselta vertaistukiverkosto puuttuu kokonaan.
Kartalle yksikkökustannuksista
Tilan talouden johtamiseen on MTT:ssä kehitetty kannattavuuskirjanpitoon perustuvaa kustannuslaskentajärjestelmää. Se kohdentaa kunkin yrityksen kustannuserät enimmillään 77 maataloustuotteelle ja laskee näiden yksikkökustannukset.
Hankkeessa kohdennusta tarkennettiin hyödyntämään paremmin ProAgrian tuottamia tilakohtaisia laskelmia. Yksikkökustannuksia voi vertailla alueittain ja kokoluokittain. Myös kustannusrakenteita voi tarkastella.
– Järjestelmä kertoo esimerkiksi paljonko rehuohran tai viljelijän työn osuus on maitokilon noin 80 sentin yksikkökustannuksesta, MTT:n laskentatoimen päällikkö Arto Latukka selventää.
LIIKE-MAA (Liiketoimintaosaamisen kehittäminen maatilayrityksissä)-hankkeen loppuseminaari järjestetään ti 26.3.2013 klo 13–16 Helsingin Säätytalolla (Sali 23, Snellmaninkatu 9–11).
LIIKE-MAA-seminaarin ohjelma
Kaikki MTT:n tapahtumat: www.mtt.fi/tapahtumat
Seminaaria voi seurata myös seuraavan linkin kautta kirjautumalla tilaisuuteen klo 12.30 alkaen:
https://proagria.webex.com/proagria/j.php?ED=215343452&UID=0&PW=NMTAyNzg1N2Vj&RT=MiMzMA%3D%3D
Jos sinulla on kysyttävää tai ongelmia kirjautumisessa ota yhteyttä:
Maija Pitkonen, puh. 020 747 2448, maija.pitkonen@proagria.fi
Maatilatalouden kehittämisrahasto MAKERA:n rahoittamassa ja MTT:n johtamassa tutkimuksessa ovat olleet mukana ProAgria Keskusten Liitto, ProAgria Etelä-Suomi ja Helsingin yliopiston taloustieteen laitos.
Lisätietoja:
erikoistutkija Pasi Rikkonen, MTT, puh. 029 531 7675
professori Matti Ylätalo, Helsingin yliopiston taloustieteen laitos, puh. 09 191 58074
kehitysjohtaja Pentti Meriläinen ProAgria Keskusten liitto, puh. 040 589 8860
varatoimitusjohtaja Ari Toivonen ProAgria Etelä-Suomi, puh. 0400 461 701
MTT raportti -sarjan julkaisu osoitteessa: http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti90.pdf
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus.
Lisätietoja www.mtt.fi
Avainsanat: