Voiko kana varustellussa häkissä paremmin?

Kanat käyttävät munintapesää ja orsia ahkerasti varustellussa häkissä, havaitsi tutkija Eija Valkonen MTT:stä väitöstutkimuksessaan. Hän totesi myös, että varustellussa häkissä kanat munivat yhtä paljon kuin perinteisessä häkissä.

Valkosen väitöstutkimuksessa selvisi, että varustellussa häkissä pidettyjen kanojen luusto on vahvempi kuin perinteisessä häkissä pidetyillä kanoilla.

- Perinteisessä häkissä kanojen luut haurastuvat liikunnan puutteessa, mutta varustellussa häkissä niiden luusto mineralisoituu paremmin. Tämä tukee oletusta kanojen parantuneesta hyvinvoinnista. Toisaalta orren havaittiin lisäävän anturapahkan ja rintalastan vioittumien esiintymistä, Valkonen pohtii.

Hyvinvoinnin tutkiminen ei ole yksinkertaista

Orsien ja munintapesän ahkera käyttö kertoo Valkosen mukaan siitä, että kanat pystyvät toteuttamaan tiettyjä lajinmukaisia käyttäytymismallejaan, jotka ovat niille ensisijaisen tärkeitä.

- Eläinten hyvinvoinnin tutkiminen ei koskaan ole yksinkertaista, eivätkä saadut tulokset yksiselitteisiä. Tulkinnanvaraa jää aina ainakin eri mittareiden painotuksiin. Onko esimerkiksi käyttäytymistarpeiden tyydyttäminen hyvinvoinnin kannalta tärkeämpää kuin anturapahkan välttäminen, Valkonen miettii.

Tulkinnanvarasta huolimatta tutkija uskoo, että varusteltu häkki on kanan kannalta perinteistä häkkiä parempi.

Perinteiset häkit jäämässä historiaan

Vuoden 2012 alussa Euroopan unionin jäsenvaltioissa tulee voimaan direktiivi, jonka mukaan munivia kanoja ei enää saa pitää perinteisissä häkeissä. Sallittuja ovat vain varustellut häkit, joissa on orret, munintapesä ja pehkualue sekä hieman enemmän tilaa kanaa kohti kuin perinteisissä häkeissä.

Valkosen väitöstutkimusta varten kanoja tarkkailtiin kolmessa erillisessä kokeessa, jotka kestivät vuoden eli koko munintakauden ajan. Niissä tarkasteltiin rehun valkuaispitoisuuden, energiasisällön ja kalsiumlisän vaikutusta kanojen tuotantoon ja kuntoon. Lisäksi neljännessä kokeessa selvitettiin orren vaikutusta kanojen rehunkulutukseen ja käyttäytymiseen.

Vertailtavina oli kolmen kanan perinteisiä häkkejä ja kahdeksan kanan varusteltuja häkkejä. Perinteisten häkkien pinta-ala oli noin 1 970 neliösenttimetriä ja varusteltujen häkkien 6 000 neliösenttimetriä.

Tuotostaso säilyy samana

Valkonen selvitti tutkimuksessaan erityisesti varustellun häkin vaikutusta kanojen tuotantoon ja rehunkulutukseen. Häkkityyppiä on kehitetty jo vuosikymmenien ajan, mutta kanojen ruokintaa ja ravinnontarvetta tässä tuotantomuodossa on tutkittu vain vähän.

Tutkimustulosten mukaan varustellussa häkissä voidaan saavuttaa sama tuotostaso kuin perinteisessä häkissä. Rehunkulutuksessa havaittiin pieniä vaihteluja, mutta ne eivät olleet merkittäviä, vaan kanojen nykyiset ruokintasuositukset pätevät edelleen.

- Tuotannon kannattavuuden kannalta tärkein mittari on rehuhyötysuhde eli rehunkulutus tuotettua munakiloa kohti. Se oli tutkituissa häkkityypeissä sama, Valkonen huomauttaa.

MMM Eija Valkosen väitöskirja ”Egg production in furnished cages” (Munivien kanojen varustellut häkit) tarkastetaan 12.11.2010 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Ragnar Tauson Ruotsin maatalousyliopistosta (SLU) ja kustoksena professori Matti Näsi Helsingin yliopistosta.

Lisätietoja: tutkija Eija Valkonen, MTT, eija.valkonen@mtt.fi, puh. (03) 4188 3656

MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) on johtava maatalous- ja elintarviketutkimusta sekä maatalouden ympäristöntutkimusta tekevä laitos. Tutkimusalojamme ovat bioteknologia- ja elintarviketutkimus, kasvintuotanto, kotieläintuotanto, talous, teknologia ja ympäristö. Tuotamme ja välitämme tieteellistä tutkimustietoa sekä kehitämme ja siirrämme teknologiaa koko maatalous- ja elintarvikesektorille. Lisätietoja www.mtt.fi