Omat vaikutusmahdollisuudet asuinalueiden kehittämiseen koetaan huonoiksi – tätä mieltä on kaksi kolmesta asukkaasta
Kutsu: tervetuloa kuulemaan lisää Inclusive City -kyselyn tuloksista Lähiöfest-viikon avajaisiin Teurastamon Kellohalliin ma 25.9. klo 9:00 sekä sen jälkeen Dome of Visions -paviljonkiin.
Valtaosa pääkaupunkiseudun asukkaista kokee, että heillä on huonot mahdollisuudet vaikuttaa asuinalueidensa kehittämiseen, esimerkiksi uudisrakentamiseen, julkisten tilojen rakentamiseen ja korjauksiin.
Rakennusyhtiö NCC:n pohjoismaisessa Inclusive City -kyselyssä 66 prosenttia pääkaupunkiseudulla asuvista suomalaisista ilmoitti vaikutusmahdollisuutensa olevan huonot. 21 prosenttia piti mahdollisuuksiaan vaikuttaa hyvinä.
Pohjoismaisessa vertailussa suomalaisten kokemat vaikutusmahdollisuudet ovat alhaisimmat. Norjassa ja Tanskassa omiin vaikutusmahdollisuuksiin uskoo 34 prosenttia vastaajista, Ruotsissakin 28 prosenttia.
“Se, mikä on ilahduttavaa, niin Suomessakin omat vaikutusmahdollisuudet koetaan paremmiksi kuin vuosi sitten. Tuolloin tyytyväisiä oli vain 13 prosenttia vastaajista”, sanoo NCC:n kaupunkikehityksen projektipäällikkö Laura Majoinen.
Suuri halu vaikuttaa
Tutkimuksen mukaan ihmiset todella haluaisivat lisää vaikutusmahdollisuuksia. 69 prosenttia vastaajista haluaisi lisää keinoja osallistua asuinalueensa kehittämiseen. Viime vuonna aktiivisen osallistumishalunsa ilmaisi 58 prosenttia ihmisistä.
“Asukkaiden kiinnostus kaupunkien kehittämiseen lisääntyy, mikä on hienoa. Tiiviissä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa syntyvät parhaat lopputulokset. Erityisen huolissaan vastaajat tuntuvat olevan tiheän kaupunkiasutuksen vaikutuksesta viheralueisiin. Siksi onkin hyvä, että jatkuvasti kehitetään tapoja täydennysrakentamiseen. Näistä yksi esimerkki on NCC:n Bertta-konseptin mukainen kerrostalo, joka täydennysrakennushaasteen lisäksi on mukana ratkaisemassa parkkiongelmaa”, Majoinen kertoo.
Syvempää yhteistyötä
Kuntien ja rakennusliikkeiden entistä syvemmän yhteistyön näkee tärkeäksi seitsemän kymmenestä vastaajasta. Eniten vastuuta alueiden kehittämisessä koetaan olevan virkamiehillä (68 prosenttia), poliitikoilla (65 prosenttia), paikallisilla asukkailla (58 prosenttia) ja rakennusyrityksillä (54 prosenttia). Muissa Pohjoismaissa esimerkiksi virkamiesten vastuu koetaan merkittävästi pienemmäksi (Norja 46%, Ruotsi 50% ja Tanska 54%).
“Tarvitsemmekin uudenlaisia malleja eri osapuolten yhteistyön syventämiseen. Yksi esimerkki on Jakomäen Sydän –allianssi, jossa Helsingin kaupunki, NCC ja suunnittelutoimisto Optiplan toimivat yhdessä hankkeen ideavaiheesta toteutukseen. Allianssihankkeessa käyttäjien ja muiden sidosryhmien mahdollisuudet osallistua hankkeen suunnitteluun ovat erityisen tärkeät”, Majoinen toteaa.
United Minds –tutkimuslaitoksen digitaalinen Inclusive City -kysely tehtiin Cint’in verkkopaneelin kautta 12.4.-12.5.2017 eri Pohjoismaissa runsaalle 4000 ihmiselle. Kyselyyn vastasi 1123 suomalaista.
Lisätietoja:
Laura Majoinen, projektipäällikkö, kaupunkikehitys ja maankäyttö, NCC, p. 050 527 3261, laura.majoinen@ncc.fi
Laura Saraste-Mäkinen, viestintäjohtaja, NCC, p. 0400 764 148, laura.saraste-makinen@ncc.fi
NCC: Visiomme on uudistaa toimialaamme ja tarjota ylivertaisia kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. NCC on yksi johtavista rakentamisen, kiinteistökehityksen ja infrastruktuurin yrityksistä Pohjois-Euroopassa. Sen liikevaihto vuonna 2016 oli 5,5 miljardia euroa ja henkilöstön määrä 17.000. NCC:n osakkeet on noteerattu Tukholman NASDAQ OMX -pörssissä.
Avainsanat:
