Suomi neljännen teollisen vallankumouksen aallonharjalla – Suomella maailman korkein patenttitiheys

- Euroopan patenttiviraston toteuttama tutkimus paljastaa, että neljännen teollisen vallankumouksen teknologiat kehittyvät lähes viisi kertaa nopeammin kuin muut teknologiat tekniikan aloilla keskimäärin
- Suomella on vahva asema neljännen aallon teknologiapatenteissa, mutta yleisesti Eurooppa on menettänyt jalansijaa johtoasemassa oleville Yhdysvalloille, Kiinalle ja Etelä-Korealle
- Helsinki on Euroopan johtava innovaatiorypäs
- Nokia jatkaa parhaan kymmenen yrityksen joukossa neljännen aallon patenteissa

München, 10. joulukuuta 2020 – Tänään julkaistu Euroopan patenttiviraston (EPO) tutkimus osoittaa, että neljännen teollisen vallankumouksen teknologiainnovaatiot ovat ottaneet merkittävän harppauksen eteenpäin kuluneen vuosikymmenen aikana ympäri maailmaa. Vuosina 2010–2018 patenttihaut näille teknologioille kasvoivat lähes 20 % vuosittain. Vauhti on ollut jopa viisi kertaa nopeampaa kuin kaikilla tekniikan aloilla keskimäärin. Kyseiset teknologiat liittyvät älykkäisiin, verkkoon liitettyihin esineisiin, asioiden internetiin (IoT), big dataan, 5G:hen sekä tekoälyyn. 

Tutkimus perehtyi kaikkiin neljänteen teolliseen vallankumoukseen liittyviin kansainvälisiin patenttiperheisiin (IPF) vuosina 2000–2018. Jokainen patenttiperhe edustaa arvokasta keksintöä, jolle on jätetty kansainvälinen patenttihakemus vähintään kahdessa patenttitoimistossa. Tutkimuksen mukaan näille teknologioille haettiin pelkästään vuonna 2018 lähes 40 000 uutta patenttiryhmää, joten niillä oli koko vuoden aikana yli 10 % osuus kaikesta maailmanlaajuisesta patentointitoiminnasta. 

”Älylaitteiden verkosto, nopeampi langaton verkkoyhteys, big data ja tekoäly muovaavat maailman taloutta ja niillä on perustavanlaatuinen vaikutus monilla aloilla tuotannosta terveydenhuoltoon ja liikenteeseen”, sanoo EPOn puheenjohtaja António Campions. ”Tämä ei ole pelkästään informaatio- ja viestintäteknologian kiihtyvää kehitystä – kyseessä on valtava muutos kohti datavetoista taloutta. Vaikka Eurooppa ei kasva yhtä nopeasti kuin muut alueet, vahvuutemme piilee innovaatioekosysteemimme monimuotoisuudessa, pienten maidemme vahvassa kehityksessä ja niiden laajassa erikoistumisessa sekä alueellisissa innovaatioryppäissä.” 

Maailman suurin innovaatiotiheys

Tutkimuksen mukaan Suomi nousi vuosina 2000–2018 innovaatiotiheydessä maailman ykköseksi. Keksintöjä kertyi 651 kappaletta yhtä miljoonaa asukasta kohden, mikä oli yli kuusi kertaa eurooppalaista keskiarvoa (95) enemmän. Suomi ohitti jopa Etelä-Korean (525), Ruotsin (524), Japanin (405) ja Yhdysvallat (259). Suomen osuus oli 1,4 % kaikista vuosina 2010–2018 haetuista neljännen aallon teknologiapatenteista. Vaikka Suomi on määrällisesti katsoen erittäin merkittävä neljännen teollisen vallankumouksen edistäjä, Suomen keskimääräinen 15 % vuosittainen kasvu on ollut verrattain hidasta muuhun maailmaan nähden, jossa kasvu on ollut 20 % vuodessa. Euroopan alueella Suomen osuus oli 6,9 % (yhteensä 3 608), millä Suomi sijoittui kuudenneksi Saksan, Iso-Britannian, Ranskan, Ruotsin ja Alankomaiden jälkeen.

Suomen asiantuntijuus korostuu neljännen vallankumouksen teknologioissa ja näkyy eritoten yhteyksissä, paikannuksessa, virtalähteissä ja tietoturvassa. 

Suomen innovatiivisuuteen on vaikuttanut kaikista toimijoista eniten Nokia, joka haki yhteensä 4 205 patenttiperhettä vuosina 2000–2018. Kansainvälisesti katsoen Nokia oli kahdeksanneksi innovatiivisin yhtiö koko maailmassa. Nokian osuus suomalaisista neljännen aallon teknologioiden patenttiryhmistä oli yli puolet. Vuosiin 2000–2009 verrattuna Nokian globaali asema kuitenkin heikkeni vuosina 2010–2018, jolloin se putosi viidenneltä sijalta yhdeksänneksi. Samalla Nokian osuus kaikista kansainvälisesti haetuista patenteista kutistui 1,8 prosentista 1,5 prosenttiin. Tästä huolimatta Nokia säilytti asemansa maailman kymmenen parhaan joukossa. Nokia ja Ericsson ovat tällä hetkellä ainoat eurooppalaiset yritykset, jotka ovat säilyttäneet paikkansa neljännen vallankumouksen teknologioiden kansainvälisessä kärjessä. 

Tutkimuksen data paljastaa myös, että innovaatiot keskittyvät tietyille alueille ympäri maailmaa. Helsinki on neljännen teollisen vallankumouksen teknologioissa yksi Euroopan johtavista innovaatiokeskittymistä. Euroopan kartalla Helsinki sijoittuu seitsemänneksi Eindhovenin (Alankomaat), Lontoon, Münchenin, Tukholman, Pariisin ja Stuttgartin jälkeen. 

Innovatiivisimpien ryppäiden 20:n kärjessä parhaat 13 sijoittuivat Yhdysvaltoihin ja Aasiaan ja yli puolet (56,3 %) kaikista patenttiperheistä aikavälillä 2010–2018 oli niiden ansiota. Kaksi suurinta rypästä, jotka sijaitsevat Soulissa ja Tokiossa, kehittivät molemmat yksinään lähes 10 % koko maailman patenttiryhmistä. Kolmanneksi sijoittuneen San Josén (Piilaakso) osuus oli 6,8 %. 

Eri tekniikan aloilla suurin innovaatiokehitys on tapahtunut yhteyksissä ja datan hallinnassa. Yhteyksien osuus, joka kattaa myös viestintäteknologian, oli kaikista analysoiduista neljännen teollisen vallankumouksen tekniikan aloista suurin. Siihen sisältyi vuonna 2018 lähes 14 000 patenttiryhmää. Vuodesta 2010 lähtien kasvua oli vuosittain 26,7 %. Nousuun on vaikuttanut ennen kaikkea 5G:n kehitys, joka tukee neljännen aallon teknologioiden laajaa käyttöönottoa tulevaisuudessa. Datan hallinta on puolestaan kasvanut 22,5 % vuosivauhtia vuodesta 2010 lähtien. Vuonna 2018 se kattoi yli 11 000 patenttiryhmää. 

Yhdysvallat johtaa ja Eurooppa kasvaa, mutta menettää silti jalansijaa

Maantieteellisesti katsoen tutkimus vahvistaa sen, että Yhdysvallat on yhä neljännen teollisen vallankumouksen teknologioiden maailmanlaajuinen johtaja. Vaikka Euroopan ja Japanin osuus oli kummallakin noin viidennes, oli Yhdysvaltojen osuus kaikista vuosien 2000–2018 keksinnöistä noin kolmannes. Yhdysvallat on jopa onnistunut vahvistamaan johtoasemaansa globaalina patenttien hakijana vuodesta 2010 keskimäärin 18,5 % kasvulla vuosittain. Esimerkiksi Euroopan kasvuvauhti oli samaan aikaan keskimäärin 15,5 % ja Japanin 15,8 %. Samalla Kiina ja Etelä-Korea ovat kiihdyttäneet 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun maltillista innovaatiotoimintaansa voimakkaasti. Niiden vuosikasvu oli 2010–2018 keskimäärin 39,3 % ja 25,2 %. Kiinan ja Etelä-Korean sekä muiden kansainvälisten innovaatiokeskittymien jyrkkä nousu on osaltaan vaikuttanut siihen, että Eurooppa on menettänyt jalansijaa neljännen teollisen vallankumouksen innovaatioissa. 

Lisätietoa:
Lue koko tutkimus sekä tiivistelmä osoitteessa: epo.org/trends-4IR

Huomioita:
- EPOn johtava taloustieteilijä esittelee tutkimuksen 17. joulukuuta 2020 The role of patents in an AI driven world -virtuaalikonferenssissa. Lue lisää ja rekisteröidy tapahtumaan maksutta täällä. 
- Lue lisää neljännestä teollisesta vallankumouksesta.
- Lisää tilastoja löytyy EPOn vuoden 2019 patenttiluettelosta.

Tutkimuksesta
Tämä on toinen EPOn julkaisema tutkimus patenteista ja neljännestä teollisesta vallankumouksesta. Tutkimus on jatkoa joulukuussa 2017 julkaistulle eurooppalaisten patenttien raportille. Tämä tutkimus ottaa ensimmäistä kertaa huomioon globaalin näkökulman ja perustuu kansainvälisten patenttiperheiden konseptiin (international patent families, IPFs).

Kansainväliset patenttiperheet 
Tämän raportin patenttianalyysi perustuu kansainvälisiin patenttiperheisiin (IPFs). Jokainen patenttiperhe edustaa ainutlaatuista keksintöä ja sisältää haetut sekä julkaistut patenttihakemukset vähintään kahdessa eri maassa tai alueellisen patenttitoimiston kanssa haetut ja julkaistut patentit, kuten myös julkaistut kansainväliset patenttihakemukset. Patenttiryhmät edustavat keksintöjä, joita keksijä pitää niin tärkeinä, että katsoo kansainvälisen suojan hakemisen tarpeelliseksi, mutta vain suhteellisen pieni osuus hakemuksista täyttää vaatimukset. Patenttiperheitä voidaan pitää luotettavana perustana kansainväliselle innovaatiotoiminnan vertailulle, sillä ne vähentävät puolueellisuutta, joka olisi mahdollista eri maiden kansallisten patenttitoimistojen vertailussa. 

Euroopan patenttivirasto
Euroopan patenttivirasto (EPO) on Euroopan suurimpia julkisia palveluinstituutioita, ja siellä työskentelee 6 600 henkilöä. Sen pääkonttori sijaitsee Münchenissa ja lisäksi sillä on toimistoja Berliinissä, Brysselissä, Haagissa ja Wienissä. EPO perustettiin vahvistamaan eurooppalaista patenttiyhteistyötä. EPO:n keskitetyn patenttien myöntämismenettelyn kautta keksijät saavat korkeatasoisen patenttisuojan keksinnöilleen jopa 44 maassa, joiden markkina-alueella asuu noin 700 miljoonaa ihmistä. EPO on lisäksi maailman johtava patenttitietokantojen ylläpitäjä ja patenttien etsimiseen erikoistunut viranomainen. 

Lehdistökontaktit

Luis Berenguer Giménez 
Principal Director Communication / Spokesperson
Puh.: +49 89 2399 1203
press@epo.org

Shepard Fox Communications / Netprofile 
Hanna-Maria Lifländer 
Puh.: +358 40 580 1477
hanna@netprofile.fi

Avainsanat: