Nordea sai EKP:ltä luvan jatkaa nykyisten sisäisten laskentamallien käyttöä

Nordea Bank Oyj (”Nordea”) saavutti tärkeän virstanpylvään suunnitellussa kotipaikan siirrossa Suomeen, kun se sai Euroopan keskuspankilta (”EKP”) luvan jatkaa sisäisten mallien väliaikaista käyttöä riskipainotettujen erien laskennassa. Päätös edistää siirtymistä Ruotsin Finanssivalvonnan sääntelyn alaisuudesta pankkiunionin sääntelyn alaisuuteen. Se pohjustaa odotetusti siirtymää pilari 2:n mukaisista lisäpääomavaatimuksista pilari 1:n riskipainotettuja eriä koskeviin vaatimuksiin. Siirtymä ei aiheuta muutoksia nimellispääoman tasoon.

Kuten aiemmin on kerrottu, Nordea on vapaaehtoisesti sitoutunut noudattamaan Ruotsin Finanssivalvonnan valvontakollegion yhteistä päätöstä (2018 Supervisory College Joint Decision) 1. lokakuuta 2018 lähtien, kunnes Euroopan keskuspankki on tehnyt päätöksen toiminnan vakautta koskevista vaatimuksista, jotka laaditaan yhteiseen valvontamekanismiin sisältyvän vuoden 2019 valvontatarkastus- ja arviointiprosessin (Supervisory Review Evaluation Process, SREP) mukaisesti.


EKP:n päätös, mukaan lukien aiemmin ilmoitettu Ruotsin asuntolainojen vähimmäisriskipainojen käyttöönotto, laskee ydinvakavaraisuussuhteen siirtymävaiheen aikana arviolta noin 15,5 prosenttiin vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä. Lisäksi se pienentää vastaavasti siirtymävaiheen ydinpääomavaatimusta[1]  noin 13,7 prosenttiin (3 prosenttia tästä liittyy pilari 2:een)[2]. Pääomapuskurin odotetaan näin ollen pysyvän nimellisarvoisesti pitkälti muuttumattomana. Nordea aikoo ilmoittaa lopulliset pääomavaatimukset 1. lokakuuta 2018 jälkeen Ruotsin Finanssivalvonnan vuoden 2018 päätöksen mukaisesti.


Nordean pääomarakenne pysyy vahvana, eikä Nordea aio muuttaa pääomatavoitteitaan eikä osingonjakoa koskevia periaatteitaan. Päätös ei aiheuta muutoksia Nordean liiketoimintamalliin tai riskiprofiiliin. Nordea pyrkii säilyttämään AA-luokituksen myös kotipaikan siirron jälkeen. 


Osana sisäisten mallien väliaikaisen käytön sallivaa päätöstä Nordea on sitoutunut kehittämään laskentamalleja, jotka otetaan arvion mukaan käyttöön viimeistään vuonna 2020.


Lisätietoja:

Rodney Alfvén, sijoittajasuhteet, +46 722 350 515

Satu Malkamäki, konserniviestintä, 09 4245 1006

 
 
[1]
Siirtymävaiheen ydinpääomavaatimus määräytyy Ruotsin Finanssivalvonnan vuoden 2018 päätöksen mukaisesti ja on voimassa 1. lokakuuta 2018 lähtien siihen saakka, kunnes EKP tekee vastaavan päätöksen arviolta vuoden 2019 loppupuolella.
[2]
Nykyinen Ruotsin pääomasäännösten mukaan arvioitu ydinvakavaraisuussuhde, mukaan lukien aiemmin ilmoitettu Ruotsin asuntolainojen vähimmäisriskipainojen käyttöönotto, on vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä noin 18,5 prosenttia ja ydinpääomavaatimus noin 16,5 prosenttia. Nordean raportoima ydinvakavaraisuussuhde oli toisella neljänneksellä 19,9 prosenttia ja ydinpääomavaatimus 17,6 prosenttia.

Yrityksestä

Nordea luo kiinteitä suhteita asiakkaisiin ja yhteiskuntaan vahvan sitoutumisen kautta. Tarjoamme pankkipalveluja, joiden avulla ihmiset voivat saavuttaa tavoitteitaan ja toteuttaa unelmiaan. Nordea on Pohjoismaiden suurin pankki ja markkina-arvolla mitattuna yksi Euroopan 10 suurimmasta finanssipalveluyrityksestä. Nordealla on noin 11 miljoonaa asiakasta. Nordean osake noteerataan Nasdaqin pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Lue lisää osoitteessa nordea.com.

Tilaa

Liitteet & linkit