Nordean talousennuste: Haluamme kasvun jatkuvan - sopimuskorotukset korkeintaan 0,7 %
Suomen talous kasvaa nyt laaja-alaisesti. Viimeisen vuoden aikana kaikki kysyntäerät ovat kohentuneet. Nordea pitää vuoden 2017 talouskasvuennusteen 3 prosentissa ja ensi vuoden 2 prosentissa. Kansainvälinen talous elää korkeasuhdannetta, eikä käännettä alaspäin ole vielä näköpiirissä. Suomessa on elintärkeää jatkaa kilpailukyvyn parantamista, jotta talous ei sukella liikaa, kun vientikysyntä notkahtaa seuraavan kerran. Siksi syksyn palkkakierroksella sopimuskorotusten on jäätävä selvästi alle prosenttiin. Lisäksi tämän nousukauden aikana pitää pystyä tekemään talouden pidemmän aikavälin kasvukykyä vahvistavia rakenneuudistuksia.
Suomen talous palasi investointien johdolla kasvuun, ja ne nostavat tällä hetkellä taloutta enemmän kuin kulutus tai nettovienti. Kone- ja laiteinvestoinnit ovat jo suuremmat kuin ennen finanssikriisiä. Myös tutkimus- ja kehitysmenojen lasku näyttää pysähtyneen. Yksityiset investoinnit kasvavat nopeammin kuin pääoma kuluu. Keskeinen kysymys on, jatkuuko investointien kasvu myös sen jälkeen, kun pitkän taantuman aikana patoutunut investointitarve tarve on purettu.
- Kotitalouksien kulutuksen vahvuus on yllättävää. Sitä ovat vauhdittaneet ennätyksellinen kuluttajien luottamus ja suurena pysyneet asuntolainojen lyhennysvapaat. Kulutuksen kasvu on ylittänyt selvästi tulojen nousun, joten säästäminen on vähentynyt. Kulutuksen kasvu ei voi jatkua näin vahvana enää pitkään, kun suuriin palkankorotuksiin ei ole varaa, kommentoi Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen.
Varaa vain pieniin palkankorotuksiin
- Nousukaudesta huolimatta Suomella on ensi vuonna varaa vain selvästi alle prosentin sopimuskorotuksiin ja noin prosentin ansiotason nousuun. Se onnistuu turvaamaan palkansaajien ostovoiman sekä jatkamaan kilpailukyvyn paranemista, koska hallitus laskee tuloveroja kilpailukykysopimuksen ja palkkataulukkojen indeksitarkistusten verran, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju toteaa.
Verojen alennus oli tärkeää kestävyysvajeesta huolimatta, sillä kilpailukyvyn parantaminen on kiireellisempi tehtävä kuin kestävyysvajeen umpeen kurominen. Ilman hallituksen vastaantuloa palkankorotusvaade olisi helposti reilun kahden prosentin luokkaa, koska vasta sellainen estäisi ostovoiman alenemisen. Se puolestaan pysäyttäisi Suomen kilpailukyvyn paranemisen suhteessa Ruotsiin ja Saksaan. Vienti sukeltaisi nopeasti vientikysynnän uudelleen hiljetessä.
Tuore budjettiriihi antoi valjun kuvan rakenneuudistusten tahdista. Jos palkkoja nostetaan liikaa ja talouden rakenneuudistukset loppuvat vaalien läheisyyteen, myös investoinnit ja kulutus nyykähtävät tulevina vuosina, eikä talouskasvu ei yllä ennusteemme mukaisiin 2 prosentin ja 1,5 prosentin kasvulukuihin vuosina 2018 ja 2019.
Lisätietoja:
Aki Kangasharju, pääekonomisti, p. 050 5838573
Pasi Sorjonen, ekonomisti, p. 050 5575271
Avainsanat: