Nordean talousennuste: Koronlaskut kääntävät talouden kasvuun
Nordea ennustaa Suomen taloudelle haastavaa alkuvuotta, mutta odottaa talouden kääntyvän nousuun loppuvuonna. Käänteen takana on inflaation hidastuminen, joka parantaa kotitalouksien ostovoimaa ja sallii keskuspankille koronlaskujen aloittamisen. Maailmantalouden yleiskuva pysyy epävarmana. Tämä johtuu geopoliittisista riskeistä sekä vilkkaan vaalivuoden aiheuttamasta epävarmuudesta talouspolitiikassa.
Maailmantalouden kasvunäkymän odotetaan parantuvan loppuvuotta kohti mentäessä. Inflaatio on hidastunut monissa maissa odotettua jyrkemmin, mikä helpottaa kotitalouksien ostovoiman kehitystä ja sallii keskuspankkien koronlaskujen aloittamisen.
”Odotamme EKP:n aloittavan koronlaskut kesäkuussa. Sitä ennen keskuspankki puntaroi erityisesti työmarkkina- ja palkkanäkymiä. Näyttää sille, että palkat nousevat tänäkin vuonna nopeasti, mutta toisaalta heikon kysynnän takia kustannusten nousu ei heijastu täysin loppuhintoihin. Näin ollen euroalueen inflaatio voi palata EKP:n tavoitteeseen jo lähiaikoina”, pääekonomisti Tuuli Koivu kertoo.
Viime viikkojen tapahtumat Punaisellamerellä ovat nostaneet uudestaan pintaan maailman tuotantoketjujen haasteet. Maailmantaloutta leimaakin alkaneena vuonna geopoliittiset riskit ja korkeana pysyvä poliittinen epävarmuus.
”Valtioiden rooli taloudessa on korostunut viime vuosina pandemian, vihreän siirtymän ja geopoliittisen epävarmuuden nousun myötä. Niinpä vuonna 2024 ekonomistit ja markkina-analyytikot kiinnittävät paljon huomiota lukuisiin vaaleihin, joilla on vaikutusta sekä maiden omaan talouspolitiikan linjaan että kansainvälisen talouden näkymiin. Suurimman huomion keräävät tietysti Yhdysvaltojen presidentinvaalit, joilla voi olla suoria vaikutuksia suomalaisyritystenkin investointeihin”, Koivu ennakoi.
Korot jarruttavat Suomen talouden kehitystä
Suomen talous on ajautumassa lyhytkestoiseen taantumaan, kun kohonneet korot painavat Suomen talouskehitystä. Laskemme tämän vuoden talouden kasvuennusteen -1 prosenttiin. Odotamme talouden kääntyvän kasvuun loppuvuoden aikana, ja vuonna 2025 ennustamme BKT:n kasvun kiihtyvän 2 prosenttiin.
”Asuntovelallisten nousseet korkomenot ja heikkenevä työllisyystilanne pitävät kotimaisen kulutuksen vaimeana alkuvuonna. Hidastuva inflaatio, verojen kevennykset sekä korkojen kääntyminen laskuun kuitenkin parantavat kotitalouksien ostovoimaa tänä vuonna, ja loppuvuoden osalta tilanne näyttää valoisammalta”, arvioi ekonomisti Juho Kostiainen.
Kohonnut korkotaso pitää asuntokysyntää edelleen vaimeana, ja asuntomarkkinoilla on runsaasti tarjontaa. Samaan aikaan rakentamisen kustannukset ovat pysyneet korkealla ja käytettyjen asuntojen hinnat ovat laskeneet, mikä on tehnyt uudiskohteiden rakentamisesta kannattamatonta. Asuinrakentaminen supistuukin myös tänä vuonna, mikä painaa koko talouden kasvua ja heikentää työllisyyttä.
Rakentamisen tilanne on heikko, mutta asuntomarkkinoita vaivaava ylitarjonta on helpottamassa tänä vuonna, kun uusia asuntoja valmistuu selvästi edellisiä vuosia vähemmän. Samaan aikaan kiihtynyt väestönkasvu kasvukeskuksissa sekä laskeva korkotaso lisäävät asuntokysyntää.
Suomessa kaivataan toimia heikon tuottavuuskehitys piristämiseksi
Suomessa työn tuottavuus ei ole kasvanut viimeiseen 15 vuoteen ja se on jäänyt jälkeen monista verrokkimaista, kuten Ruotsista ja USA:sta. Heikolle tuottavuuskehitykselle löytyy useita selityksiä: matkapuhelinsektorin supistuminen ja vientisektorin heikko kilpailukyky finanssikriisin jälkeen vähensivät teollisuustuotantoa ja tuotekehitystä Suomessa sekä pienensivät niistä syntyvää arvonlisää. Lisäksi matalat korot, hidas palkkakehitys ja korona-aikana maksetut yritystuet hidastivat yrityskentän uusiutumista.
Nousseet korot, suhdanteen heikkeneminen ja meneillään oleva teknologinen murros tuovat haasteita talouteen, mutta luovat myös mahdollisuuksia yritysten uusiutumiselle. Tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinnit ovat keskeisessä roolissa tuottavuuden ja kannattavan liiketoiminnan kasvattamisessa. Tuotekehittäjiä ei kuitenkaan kasva puissa, eikä oppimistulosten heikentyminen viime vuosina lupaa hyvää Suomen pidemmän aikavälin kasvulle.
”Suomessa kaivataankin nyt rohkeutta satsata teknologioiden ja liikeideoiden kehittämiseen. Samalla on investoitava koulutukseen ja pyrittävä houkuttelemaan ja pitämään kiinni koulutetuista maahanmuuttajista”, sanoo Kostiainen.
Lue koko ennuste täältä.
Lisätietoja:
Tuuli Koivu, pääekonomisti p. 0400 655 967
Juho Kostiainen, ekonomisti p. 040 7098 531
Nordean viestintä, p. 09 4245 1006
Nordea on yleispankki, joka on koko 200-vuotisen historiansa ajan tukenut Pohjoismaiden talouksia ja niiden kasvua. Autamme toteuttamaan unelmia ja arjen toiveita sekä edistämme yhteistä hyvää. Autamme joka päivä asiakkaitamme suunnittelemaan talouttaan, tarjoamme alan parhaan monikanavaisen asiakaskokemuksen ja edistämme kestävää muutosta. Nordean osake noteerataan Nasdaqin pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Lue lisää meistä osoitteessa nordea.com.
Avainsanat: