Nordean tilinpäätöstiedote 2022

Nordea Bank Oyj
Tilinpäätöstiedote
2. helmikuuta 2023 klo 7.30 Suomen aikaa

Yhteenveto viimeisestä neljänneksestä

Liiketoiminnan volyymien kasvu jatkui – etenkin luotonanto yrityksille kehittyi vahvasti, vaikka taloudellinen epävarmuus lisääntyi. Nordea kasvatti markkinaosuuksiaan Pohjoismaissa edelleen, ja asuntoluottovolyymit kasvoivat 3 prosenttia. Lisääntynyt taloudellinen epävarmuus ja kiihtynyt inflaatio hidastivat kuitenkin asuntoluottovolyymien kasvua viimeisellä neljänneksellä. Nordean luotonanto yrityksille kasvoi 9 prosenttia. Hoidossa oleva varallisuus supistui 13 prosenttia vuoden takaisesta, joskin edellisneljännekseen verrattuna se kasvoi 5 prosenttia, ja pankin sisäisten kanavien kautta hoitoon saadun uuden varallisuuden nettomäärä oli edelleen positiivinen.

Tuotot ja liikevoitto kasvoivat. Viimeisen neljänneksen liikevoitto kasvoi 26 prosenttia 1 609 miljoonaan euroon. Tuotot kasvoivat 19 prosenttia, kun korkokate kasvoi 31 prosenttia pääosin yritysluottojen, talletusvolyymien ja talletusmarginaalien kasvun ansiosta. Nettomääräiset palkkiotuotot supistuivat 12 prosenttia, kun keskimääräinen hoidossa oleva varallisuus pieneni ja pääomamarkkinatoiminta jatkui vaisuna. Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä kasvoi 69 prosenttia vilkkaan asiakastoiminnan ansiosta. Kulut kasvoivat 10 prosenttia, kun viranomaismaksuja ei oteta huomioon. Normaalia suurempi kasvu johtui inflaatiosta, teknologiaan ja riskienhallintaan tehdyistä lisäinvestoinneista sekä tietyistä eristä, jotka eivät näy vertailuluvuissa, mukaan lukien Topdanmark Livsforsikringin yritysostoon liittyvät transaktiokulut. Riskienhallintaan viimeisellä neljänneksellä tehdyt lisäinvestoinnit suuntautuivat talousrikollisuuden torjuntavalmiuksiin ja IT-järjestelmien toimintavarmuuteen.

Luottosalkun laatu pysyi vahvana ja nettomääräisiä luottotappioita oli vähän. Luottotappioiden ja muiden vastaavien erien nettomäärä oli viimeisellä neljänneksellä 59 miljoonaa euroa (7 korkopistettä). Talouden laskusuhdanteesta huolimatta saamiskohtaisten luottotappioiden nettomäärä pysyi vähäisenä ja oli 40 miljoonaa euroa (6 korkopistettä). Johdon harkintaan perustuvaa luottotappiovarauspuskuria kasvatettiin 20 miljoonalla eurolla 585 miljoonaan euroon kiihtynyttä inflaatiota, koronnostoja ja makrotalouden yleisesti heikentyneitä näkymiä koskeneen arvion perusteella.

Oman pääoman tuotto oli 15,9 prosenttia – osakekohtainen tulos kasvoi 31 prosenttia. Nordean oman pääoman tuotto (RoE) nousi 15,9 prosenttiin vuoden takaisesta 11,3 prosentista. Kulu/tuotto-suhde parani 45,2 prosentista 41,9 prosenttiin, kun viranomaismaksuja ei oteta huomioon. Osakekohtainen tulos kasvoi 31 prosenttia 0,34 euroon.

Osinkoehdotusta nostetaan 0,80 euroon osakkeelta – ydinvakavaraisuussuhde (CET1) oli 16,4 prosenttia ja parani edelleen. Nordean hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2022 maksetaan osinkoa 0,80 euroa osakkeelta. Osinkoa maksettaisiin tällöin 16 prosenttia enemmän kuin tilikaudelta 2021, jolloin osinkoa maksettiin 0,69 euroa osakkeelta. Osingon osuus on 70 prosenttia tilikauden tuloksesta eli Nordean osingonmaksuperiaatteiden ylärajalla. Lisäksi Nordea jakoi vuonna 2022 osakkeenomistajille 0,75 euroa kutakin osaketta kohti omien osakkeiden takaisinostojen kautta. Ydinvakavaraisuussuhde parani edellisneljänneksestä 0,6 prosenttiyksikköä 16,4 prosenttiin, eli se ylitti viranomaisten vähimmäisvaatimuksen 5,3 prosenttiyksiköllä.

Vuoden 2023 näkymät: oman pääoman tuotto yli 13 prosenttia. Nordealla on vahva liiketoimintamalli, jonka ansiosta konsernilla on kyky kestää Pohjoismaissa lisääntynyttä makrotalouden epävarmuutta. Nordea pyrkii edelleen parantamaan kannattavuuttaan ja odottaa, että vuoden 2023 oman pääoman tuotto on yli 13 prosenttia.

(Lue myös konsernijohtajan kommentti sivulta 2 alkaen. Määritelmät englanninkielisen tulosraportin sivulla 54.)

Konsernin osavuositulos ja tunnusluvut, Q4/2022

1. Pois lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Lisätietoa englanninkielisen tulosraportin sivulla 5.

Konsernijohtajan kommentti

Vuosi 2022 oli poikkeuksellinen. Venäjän hyökkäys Ukrainaan aiheutti paljon inhimillistä kärsimystä ja johti yhteiskunnallisen ja taloudellisen epävarmuuden kasvuun Euroopassa. Rahoitusmarkkinoilla joukkolainojen ja osakkeiden yhteenlaskettu tuotto oli heikoin sitten 1960-luvun lopun, kun inflaatio kiihtyi ja korot nousivat merkittävästi. Levottomasta toimintaympäristöstä huolimatta Nordean vuosi oli jälleen vahva. Olimme asiakkaittemme ja pohjoismaisten yhteiskuntien tukena.

Tuottomme kasvoivat kuluja nopeammin, ja sen ansiosta vuoden 2022 liikevoittomme oli 5,4 miljardia euroa eli 9 prosenttia parempi kuin vuonna 2021. Oman pääoman tuottomme parani 13,5 prosenttiin vuonna 2022 (11,2 prosenttia vuonna 2021).

Keskityimme viimeisellä neljänneksellä edelleen vahvistamaan liiketoimintaamme laajentamalla säästämiseen liittyvää tuote- ja palveluvalikoimaamme sekä vastaamalla asiakkaittemme rahoitus- ja riskienhallintatarpeisiin epävakailla markkinoilla. Pyrimme palvelemaan asiakkaitamme aktiivisesti, ja esimerkiksi mobiili- ja verkkopankissa asiakkaille kohdennettuihin viesteihin reagointi kasvoi 50 prosenttia vuoden takaisesta. Aktiivisen palvelumallin ansiosta pystyimme ylläpitämään liiketoiminnan vahvan vireen, ja liikevoittomme kasvoi 26 prosenttia 1 609 miljoonaan euroon. Talletusmarginaalimme hyötyivät paluusta kohti normaalimpaa korkotasoa vuosikymmenen ajan jatkuneen erittäin elvyttävän rahapolitiikan jälkeen. Yhdessä luotonannon kasvun kanssa tämä siivitti korkokatteen 31 prosentin nousuun. Odotamme, että korkokatteemme hyötyy ohjauskorkojen noususta myös vuonna 2023.

Elinkustannusten nousu ja taloudellisen epävarmuuden lisääntyminen ovat vaikuttaneet epäsuotuisasti Pohjoismaiden asuntolainamarkkinoihin. Asuntokauppamäärät ja luottomarginaalit ovat pienentyneet kautta linjan. Toisaalta yritysasiakkaittemme joukossa luottojen kysyntä on pysynyt vilkkaana. Myös talletusvolyymien kasvu jatkui: 7 prosenttia vuoden takaisesta. Hoidossamme oleva varallisuus supistui epävakailla rahoitusmarkkinoilla 13 prosenttia vuoden takaisesta, joskin edellisneljännekseen verrattuna se kasvoi 5 prosenttia. Keskityimme vahvasti sisäisiin kanaviimme, joiden kautta hoitoon saadun uuden varallisuuden nettomäärä oli edelleen positiivinen.

Samoin kuin asiakkaillamme kiihtynyt inflaatio kasvattaa liiketoimintaamme kohdistuvia kulupaineita. Lisäksi jatkoimme investointeja valikoiduille osa-alueille, pääosin digitalisaatioon ja muuhun teknologiseen kehitykseen sekä riskienhallintaan. Palkkasimme viimeisellä neljänneksellä lisää työntekijöitä ja investoimme 50 miljoonaa euroa talousrikollisuuden torjuntavalmiuksiin ja IT-infrastruktuurimme toimintavarmuuteen. Vuonna 2022 saavuttamamme tuottokasvu mahdollisti nämä investoinnit kannattavuuden kasvusta tinkimättä. Vuonna 2023 suunnitelmamme on keskittyä edelleen siihen, että kulut pysyvät tiukasti hallinnassa ja tuotot kasvavat nopeammin kuin kulut. Samalla jatkamme investointeja pankin vahvistamiseksi.

Luottosalkkumme laatu pysyi vahvana, ja meillä on hyvät edellytykset kestää taloudellisen epävarmuuden jatkuminen. Luottotappiotaso oli viimeisellä neljänneksellä 7 korkopistettä ja koko vuonna 2022 1 korkopiste. Arvioimme kustannusten nousun ja yksityisen kulutuksen vähenemisen mahdollista vaikutusta asiakkaisiimme ja kasvatimme sen perusteella johdon harkintaan perustuvaa luottotappiovarauspuskuria 20 miljoonalla eurolla 585 miljoonaan euroon.

Liiketoiminta-alueidemme kehitys jatkui vahvana. Personal Bankingin markkinaosuudet kasvoivat edelleen Pohjoismaissa. Asuntoluottojen volyymit kasvoivat 2 prosenttia, vaikka markkinat hidastuivat. Keskuspankkien ohjauskoron nostot tukivat yhä talletusmarginaaleja. Talletustuotteiden kysyntä kiihtyi, mutta asiakkaiden sijoitustoiminta hiipui. Vastauksena tähän laajensimme talletustuotteittemme valikoimaa ja säästämiseen liittyviä itsepalvelumahdollisuuksia digikanavissamme.

Business Bankingin taloudelliset tulokset olivat vakaat. Luottovolyymit kasvoivat 5 prosenttia. Tuotot talletuksista kohenivat etenkin Ruotsissa ja Suomessa, kun taas velka- ja osakemarkkinoiden aktiviteetti pysyi vaisuna. Tapasimme asiakkaitamme neljänneksen aikana yli 50 000 kertaa ja vastasimme heidän rahoitustarpeisiinsa.

Large Corporate & Institutions -liiketoiminta-alueen luottovolyymit kasvoivat 12 prosenttia ja asiakastoiminta jatkui vilkkaana. Tuimme edelleen pohjoismaisia asiakkaitamme ja vastasimme heidän rahoitus- ja riskienhallintatarpeisiinsa. Tämä oli erityisen tärkeää, koska velka- ja osakemarkkinoille pääsy oli monissa segmenteissä yhä haastavaa.

Asset & Wealth Management jatkoi private banking -toiminnan kasvattamista. Kehitys oli erityisen vahvaa Ruotsissa. Saimme edelleen uusia asiakkaita, ja sekä luotto- että talletusvolyymit kasvoivat. Hoidossa oleva varallisuus kasvoi edellisneljänneksestä 5 prosenttia ja oli 359 miljardia euroa. Kasvua tukivat Private Bankingin hoitoon saadun uuden varallisuuden vahvasti positiivinen nettomäärä, markkinanousu ja Topdanmark Livsforsikringin oston mukanaan tuomat 11 miljardia euroa.

Olemme yksi johtavista pankeista, kun mittarina käytetään pääoman jakamista osakkeenomistajille. Osakkeenomistajanamme on yli 565 000 yksityishenkilöä, eläkerahastoa ja muuta sijoittajaa, joten tuemme osinkojemme kautta Pohjoismaiden yhteiskuntia. Vuoden 2022 vahvan taloudellisen tuloksen perusteella Nordean hallitus ehdottaa, että osinkoa maksetaan 0,80 euroa osakkeelta. Tämä on 16 prosenttia enemmän kuin tilikaudelta 2021 maksettu osinko. Kun tähän lisätään vuoden 2022 aikana toteutetut omien osakkeiden takaisinostot, osakkeenomistajille jaettavan pääoman määrä on yli 1,5 euroa osakkeelta, mikä vastaa 15:ttä prosenttia nykyisestä markkina-arvostamme. Pääoman jakaminen osakkeenomistajille ei olisi mahdollista tässä mittakaavassa ilman pääoman jatkuvaa kertymistä. Nordean pääomarakenne pysyi erittäin vahvana: 16,4 prosentin ydinvakavaraisuussuhde ylittää viranomaisten vähimmäisvaatimuksen 5,3 prosenttiyksiköllä.

Vastuullisuus pysyy strategiamme keskiössä. Luotto- ja sijoitussalkkujemme päästöt ovat vähentyneet yli 15 prosenttia. Tämä osoittaa, että olemme sitoutuneet määrätietoisesti saavuttamaan tavoitteemme vähentää päästöjä 40–50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Järjestimme vuonna 2022 vastuullista rahoitusta 58 miljardia euroa. Tavoitteenamme on järjestää yhteensä yli 200 miljardia euroa vastuullista rahoitusta vuoteen 2025 mennessä.

Vuoden 2023 alussa makrotaloudessa on edelleen paljon epävarmuutta. Odotamme toimintaympäristön olevan haasteellinen myös tulevina neljänneksinä. Nordealla on vahva liiketoimintamalli, ja Pohjoismaiden yhteiskunnilla on hyvät edellytykset kestää haasteelliset olosuhteet. Olemme sitoutuneet keskittymään painopistealueisiimme ja saavuttamaan vuodelle 2025 asettamamme taloudellisen tavoitteen. Pyrimme edelleen parantamaan kannattavuuttamme ja odotamme oman pääoman tuottomme olevan vuonna 2023 yli 13 prosenttia. Tämä on jo vuodelle 2025 asettamamme taloudellisen tavoitteen tasolla, ja tarkoituksenamme on päivittää tavoite vuoden 2023 loppuun mennessä, jos toimintaympäristön ennustettavuus paranee.

Emme olisi voineet tukea asiakkaitamme ja saavuttaa vahvaa tulostamme ilman erittäin osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöämme. Haluan kiittää kaikkia erinomaisesta työstä. Meille tärkeintä on nyt ja aina palvella asiakkaitamme parhaan kykymme mukaan. Tiedämme, että ilman asiakkaittemme luottamusta ja uskollisuutta emme olisi nyt tässä pisteessä. Haluamme myös jatkossa olla ensisijainen kumppani asiakkaillemme – niin hyvinä kuin haastavinakin aikoina.

Frank Vang-Jensen
Konsernijohtaja
 

Näkymät

Taloudellinen tavoite vuodelle 2025

Nordean taloudellinen tavoite vuodelle 2025 on yli 13 prosentin oman pääoman tuotto.

Tavoitetta tukevat 45–47 prosentin kulu/tuotto-suhde, noin 10 korkopisteen vuotuinen luottotappiotaso sekä Nordean pitkäaikaisten pääomatavoitteiden ja osingonmaksuperiaatteiden jatkaminen.

Taloudelliset näkymät vuodelle 2023 (uusi)

Nordea odottaa oman pääoman tuoton olevan yli 13 prosenttia.

Pääomatavoitteet

Viranomaisten ydinvakavaraisuussuhdetta koskeva vähimmäisvaatimus ylittyy 1,50–2,00 prosenttiyksikön pääomapuskurilla.

Osingonmaksuperiaatteet

Periaatteena on, että osinkoa maksetaan 60–70 prosenttia tilikaudelta kertyvästä tuloksesta. Nordea arvioi jatkuvasti mahdollisuuksia käyttää osakkeiden takaisinostoja keinona jakaa ylimääräistä pääomaa osakkeenomistajille.

Tilikaudelta 2022 maksettava osinko

Nordea Bank Oyj:n jakokelpoiset voittovarat 31. joulukuuta 2022, mukaan lukien tilikauden tulos, olivat 17 300 miljoonaa euroa ja muu vapaa oma pääoma oli 4 593 miljoonaa euroa.

Nordean hallitus on päättänyt ehdottaa, että 23. maaliskuuta 2023 pidettävä varsinainen yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 0,80 euron osakekohtaisen osingon maksamisesta. Osingon osuus on noin 70 prosenttia tilikauden tuloksesta. Tarkoituksena on, että hallitus päättää osingon maksamisesta yhdessä erässä varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen mukaisesti heti varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Osinkoa ei makseta osakkeille, jotka ovat Nordean hallussa osingonmaksun täsmäytyspäivänä.

Tuloslaskelma pois lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1

1. Pois lukien seuraavat vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä: vähennyskelvoton tappio Venäjän toimintoihin liittyvien 529 miljoonan euron kertyneiden valuuttakurssitappioiden kierrättämisestä ja käypään arvoon arvostettavien erien nettotulokseen kirjattu Venäjälle tehdyistä rahastosijoituksista aiheutunut 8 miljoonan euron tappio (6 miljoonaa euroa verojen jälkeen) sekä erään ”Luottotappiot ja muut vastaavat erät, netto” kirjatut 76 miljoonan euron luottotappiot (64 miljoonaa euroa verojen jälkeen) suorista vastuista, joiden vastapuoli on venäläinen. Kertyneiden valuuttakurssitappioiden kierrättäminen ei vaikuttanut omaan pääomaan, omiin varoihin eikä pääomaan, sillä vastaava positiivinen erä kirjattiin muuhun laajaan tulokseen. Näin ollen tällä erällä ei ole vaikutusta Nordean kykyyn maksaa osinkoja tai ostaa takaisin omia osakkeita.

Tunnusluvut pois lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1,2

1. Pois lukien seuraavat vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä: vähennyskelvoton tappio Venäjän toimintoihin liittyvien 529 miljoonan euron kertyneiden valuuttakurssitappioiden kierrättämisestä ja käypään arvoon arvostettavien erien nettotulokseen kirjattu Venäjälle tehdyistä rahastosijoituksista aiheutunut 8 miljoonan euron tappio (6 miljoonaa euroa verojen jälkeen) sekä erään ”Luottotappiot ja muut vastaavat erät, netto” kirjatut 76 miljoonan euron luottotappiot (64 miljoonaa euroa verojen jälkeen) suorista vastuista, joiden vastapuoli on venäläinen. Kertyneiden valuuttakurssitappioiden kierrättäminen ei vaikuttanut omaan pääomaan, omiin varoihin eikä pääomaan, sillä vastaava positiivinen erä kirjattiin muuhun laajaan tulokseen. Näin ollen tällä erällä ei ole vaikutusta Nordean kykyyn maksaa osinkoja tai ostaa takaisin omia osakkeita.
2. Lisätietoa tunnusluvuista ja vaihtoehtoisiksi määritellyistä tunnusluvuista.

Liiketoiminnan volyymit, avaintiedot1

1. Kauden lopussa.

Tuloslaskelma mukaan lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Tunnusluvut mukaan lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1

1. Lisätietoa tunnusluvuista ja vaihtoehtoisiksi määritellyistä tunnusluvuista.
2. Kauden lopussa. 
3. Mukaan lukien tilikauden tulos.

Julkaisut vuodelta 2022

Nordean vuoden 2022 vuosikertomus, joka sisältää tilintarkastetun tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen, selvityksen hallinta- ja ohjausjärjestelmästä sekä vastuullisuusraportoinnin, julkaistaan viikolla 9 pörssitiedotteena ja osoitteessa www.nordea.com.

Tämä pörssitiedote on yhteenveto Nordean vuoden 2022 viimeisen neljänneksen tulosta käsittelevästä raportista. Englanninkielinen tulosraportti on tämän tiedotteen liitteenä, ja se löytyy myös verkkosivuiltamme:

Nordea Group Q4 2022 Report

Median edustajille, sijoittajille ja osakeanalyytikoille järjestetään 2. helmikuuta 2023 kello 11.00 Suomen aikaa webcast-lähetys, jossa konsernijohtaja Frank Vang-Jensen esittelee tuloksen. Lähetyksen jälkeen alkaa sijoittajille ja analyytikoille tarkoitettu kyselytilaisuus, jossa kysymyksiin vastaavat Frank Vang-Jensen, konsernin talousjohtaja Ian Smith ja sijoittajasuhteista vastaava johtaja Matti Ahokas.

Tilaisuutta voi seurata reaaliajassa osoitteessa www.nordea.com/ir ja esitysmateriaali on saatavana samasta osoitteesta.

Lisätietoja:

Frank Vang-Jensen, konsernijohtaja, 050 382 1391
Ian Smith, konsernin talousjohtaja, +45 5547 8372
Matti Ahokas, sijoittajasuhteet, 040 575 9178
Konserniviestintä, 010 416 8023 tai press@nordea.com

Tässä pörssitiedotteessa annetut tiedot on annettu julkistettavaksi yllä mainittujen tahojen välityksellä 2. helmikuuta 2023 kello 7.30 Suomen aikaa.

Nordea on yleispankki, joka on koko 200-vuotisen historiansa ajan tukenut Pohjoismaiden talouksia ja niiden kasvua. Autamme toteuttamaan unelmia ja arjen toiveita sekä edistämme yhteistä hyvää. Autamme joka päivä asiakkaitamme suunnittelemaan talouttaan, tarjoamme alan parhaan monikanavaisen asiakaskokemuksen ja edistämme kestävää muutosta. Nordean osake noteerataan Nasdaqin pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Lue lisää meistä osoitteessa nordea.com.

Avainsanat: