Nordean tilinpäätöstiedote 2023

Nordea Bank Oyj
Tilinpäätöstiedote
5. helmikuuta 2024 klo 7.30 Suomen aikaa

Yhteenveto viimeisestä neljänneksestä

Tuottojen kasvu jatkui hyvänä. Tuotot yhteensä kasvoivat prosentin, vaikka valuuttakurssimuutosten vaikutukset olivat edelleen negatiiviset. Tuottokasvua tuki korkokatteen 19 prosentin nousu, kun korkomarginaalit paranivat edelleen. Nettopalkkiotuotot vähenivät 3 prosenttia vuoden takaisesta. Vakuutustoiminnan nettotulos supistui 15 prosenttia. Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä jäi erittäin pieneksi viime vuoden vahvaan viimeiseen neljännekseen verrattuna. Kulut kasvoivat 2 prosenttia eli Nordean suunnitelman mukaisesti, kun viranomaismaksuja ja aineettomien hyödykkeiden 177 miljoonan euron alaskirjauksia ei oteta huomioon.

Oman pääoman tuotto 15,9 prosenttia – alaskirjaukset pois lukien. Nordean oman pääoman tuotto oli viimeisellä neljänneksellä 15,9 prosenttia, kun alaskirjauksia ei oteta huomioon. Vuotta aiemmin oman pääoman tuotto oli 16,3 prosenttia. Tuottoa alensi käypään arvoon arvostettavien erien nettotulos, joka oli erittäin pieni korkoheilahtelujen ja likviditeettisalkun negatiivisten uudelleenarvostusten vuoksi. Kulu/tuotto-suhde heikkeni 41 prosentista 42 prosenttiin, kun viranomaismaksuja ja alaskirjauksia ei oteta huomioon. Osakekohtainen tulos laski 0,35 eurosta 0,31 euroon alaskirjausten ja käypään arvoon arvostettavien erien heikentyneen nettotuloksen seurauksena.

Volyymit vakaat vaisuista markkinoista huolimatta. Nordean luotonanto yrityksille kasvoi prosentin vuoden takaisesta. Asuntoluottojen volyymit pysyivät ennallaan, kun asuntokauppa jatkui vaisuna. Henkilöasiakkaiden talletusvolyymit pysyivät vakaina. Yritysasiakkaiden talletukset vähenivät vuoden takaisesta 3 prosenttia. Edellisneljännekseen verrattuna ne kuitenkin kasvoivat 4 prosenttia. Hoidossa oleva varallisuus kasvoi 5 prosenttia, ja sisäisten kanavien kautta saatiin hoitoon uutta varallisuutta nettomääräisesti 1,9 miljardia euroa.

Luottosalkun laatu pysyi vahvana ja nettoluottotappioita oli edelleen vähän. Luottotappioiden ja muiden vastaavien erien nettomäärä oli 83 miljoonaa euroa (10 korkopistettä). Määrä kasvoi vuoden takaisesta lähinnä siksi, että luottotappiovarauksia peruutettiin aiempaa vähemmän ja uusien varausten määrä kasvoi hieman. Neljänneksen aikana tuli voimaan vaatimus, joka edellyttää, että henkilöasiakkaiden vanhoista järjestämättömistä lainoista on tehtävä automaattisesti täysimääräinen luottotappiovaraus. Tämän vuoksi johdon harkintaan perustuvista luottotappiovarauksista siirrettiin suunnitellusti 74 miljoonaa euroa saamisryhmäkohtaisiin varauksiin. Kokonaisuutena luottotappiovarausten tasot ja kattamisaste pidettiin ennallaan, ja johdon harkintaan perustuva luottotappiovarauspuskuri oli yhteensä 495 miljoonaa euroa.

Pääoman vahva kasvu jatkui – osinkoehdotusta nostetaan. Nordean ydinvakavaraisuussuhde parani edellisneljänneksen 16,3 prosentista 17,0 prosenttiin hyvän tuloskehityksen ansiosta. Pankin kyky tukea asiakkaita on vahva, sillä ydinvakavaraisuussuhde ylittää viranomaisten nykyisen vähimmäisvaatimuksen 4,9 prosenttiyksiköllä. Nordean työ tehokkaan pääomarakenteen eteen jatkuu, ja neljäs omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma on käynnissä. Nordean hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2023 osinkoa maksetaan 0,92 euroa eli 15 prosenttia enemmän kuin tilikaudelta 2022.

Vuoden 2025 näkymät päivitetty: oman pääoman tuotto yli 15 prosenttia. Nordean liiketoimintamalli on vahva ja pohjoismainen luottosalkku on erittäin hyvin hajautettu. Näiden seikkojen ansiosta Nordea pystyy tukemaan asiakkaitaan sekä pitämään tuotot laadukkaina, tuloksensa vakaana ja kannattavuutensa hyvänä suhdannekierron kaikissa vaiheissa. Nordea odottaa oman pääoman tuoton olevan vuonna 2024 yli 15 prosenttia.

(Lue myös konsernijohtajan kommentti sivulta 2 alkaen. Määritelmät englanninkielisen tulosraportin sivulla 56.)

Konsernin osavuositulos ja tunnusluvut

1. Pois lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Lisätietoa englanninkielisen tulosraportin sivulla 5.
 

Konsernijohtajan kommentti

Kulunut vuosi oli Nordealle jälleen vahva. Heikentyneestä toimintaympäristöstä huolimatta liiketoiminnan vahva vire jatkui, etenimme liiketoimintasuunnitelmamme mukaisesti ja taloudellinen tuloksemme oli vakaa. Oman pääoman tuottomme nousi koko vuodelta 16,9 prosenttiin, kun se vuonna 2022 oli 13,8 prosenttia.

Vallitsevassa taloustilanteessa on ymmärrettävää, että tulevaisuus vaikuttaa monien kotitalouksien ja yritysten mielestä aiempaa epävarmemmalta. Hintojen ja korkojen nousu on hidastanut taloudellista aktiviteettia. Yleisellä tasolla asiakkaamme ovat pystyneet sopeutumaan hyvin uuteen ympäristöön ja myös Pohjoismaiden taloudet ovat osoittaneet vahvaa sopeutumiskykyä.

Meille tärkeintä on olla aina aktiivisesti asiakkaittemme tukena. Olemme myös osoittaneet, että yhtenä Euroopan vahvimmista ja kannattavimmista pankeista meillä on erinomaiset valmiudet tähän. Lisäksi olemme nähneet, että asiakkaamme luottavat Nordeaan taloudellisena kumppanina edelleen vahvasti. Työmme on tuottanut tulosta, sillä asiakastyytyväisyytemme parani vuonna 2023.

Laadukkaat digipalvelut ja osaavan neuvonnan yhdistävä monikanavainen palvelumallimme osoitti jälleen voimansa, ja asiakkaamme arvostavat sitä. Digipalvelujen käyttö lisääntyi merkittävästi myös kuluneena vuonna, 13 prosenttia. Palveluihin kirjauduttiin vuoden aikana ennätykselliset 1,4 miljardia kertaa. Järjestimme myös yli miljoona palveluneuvottelua. Kasvua vuodesta 2022 oli 9 prosenttia.

Jatkamme asiakkaittemme kanssa työtä ympäristöriskien vähentämiseksi. Olemme vähentäneet luotto- ja sijoitussalkkujemme päästöjä vuoden 2019 lähtötasosta jo noin 25 prosenttia. Tämä osoittaa, että olemme sitoutuneet määrätietoisesti saavuttamaan tavoitteemme vähentää niiden päästöjä 40–50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Tuimme asiakkaitamme aktiivisesti myös viimeisellä neljänneksellä, ja kannattavuutemme pysyi vakaana käypään arvoon arvostettavien erien voimakkaasti heikentyneestä nettotuloksesta huolimatta. Kannattavuutta tukivat 19 prosenttia vuoden takaisesta kasvanut korkokate ja vahvana jatkunut luotonanto. Kulut ilman alaskirjauksia kasvoivat 2 prosenttia vuoden takaisesta. Teimme neljänneksen aikana 177 miljoonan euron alaskirjaukset aineettomista hyödykkeistä. Tämä johtui pääasiassa digipalveluihin liittyvien kehittämismenojen kirjaustavan muutoksesta (kirjataan jatkossa suoraan kuluiksi). Kun näitä alaskirjauksia ei oteta huomioon, oman pääoman tuottomme oli 15,9 prosenttia.

Asuntokauppa oli vaisua myös viimeisellä neljänneksellä. Asuntoluottovolyymimme olivat tästä huolimatta vakaat. Asuntoluottojen markkinaosuudet pysyivät ennallaan Suomessa, Tanskassa ja Norjassa. Ruotsissa markkinaosuutemme kasvoi edelleen. Luotonanto yrityksille kasvoi prosentin vuoden takaisesta, ja markkinaosuutemme kasvoivat priorisoiduissa segmenteissä.

Luottosalkun laatu on pysynyt vahvana. Korkojen nousun ja kiihtyneen inflaation vaikutukset alkavat nyt odotetusti näkyä jossain määrin, ja kirjasimme pieniä kohdennettuja luottotappiovarauksia yritysasiakkaiden luotoista. Luottotappioiden ja muiden vastaavien erien nettomäärä oli 83 miljoonaa euroa (10 korkopistettä). Luottosalkkumme jakaantuu useille eri toimialoille neljässä Pohjoismaassa, jotka ovat osoittaneet pystyvänsä sopeutumaan hyvin muuttuviin olosuhteisiin. Lisäksi meillä on merkittävä johdon harkintaan perustuva luottotappiovarauspuskuri, josta mahdollisia lisätappioita voidaan kattaa.

Kaikki neljä liiketoiminta-aluettamme kehittyivät hyvin viimeisellä neljänneksellä. Personal Banking tarjosi asiakkailleen aktiivisesti tukea markkinoiden johtavien digikanavien ja neuvontapalvelujen kautta. Säännöllinen säästäminen rahastoihin ja säästötileille lisääntyi edelleen. Talletusvolyymit kasvoivat prosentin. Henkilöasiakkaat käyttivät mobiilipankkisovellusta yhä ahkerammin: käyttäjämäärä kasvoi 8 prosenttia ja kirjautumisten määrä 12 prosenttia vuoden 2022 viimeisestä neljänneksestä.

Business Bankingissä palvelujen kehittäminen jatkui ja taloudellinen tulos oli vahva. Yritysmarkkinoiden hidastumisesta huolimatta luottovolyymit kasvoivat prosentin Norjan ja Ruotsin vetämänä. Olimme ykkössijalla Ruotsissa Prosperan vuoden 2023 asiakastyytyväisyyskyselyssä sekä pienten että keskisuurten yritysten kategorioissa, mikä kertoo siitä, että strategiamme toteutus etenee vakaasti. Talletusvolyymit kasvoivat prosentin, ja säästämisen tuotteiden sekä määräaikaisten talletustuotteiden kysyntä oli kasvussa. Laajensimme marraskuussa vastuullisten tuotteiden valikoimaa uudella nettonollapäästöihin sitouttavalla lainatuotteella yhteistyössä kansainvälisen voittoa tavoittelemattoman SME Climate Hub -hankkeen kanssa.

Myös Large Corporates & Institutions tuki aktiivisesti pohjoismaisia asiakkaitaan aiempaa haastavammassa toimintaympäristössä. Luotonanto pysyi pitkälti vakaana ja asiakastoiminta vilkkaana. Markkinatakaustoiminnan tulos heikkeni etenkin vuotta aiempaan erittäin vahvaan tasoon verrattuna. Suuret yritysasiakkaat nimesivät meidät Prosperan tutkimuksessa Tanskan parhaaksi yritysasiakkaiden pankiksi viidettä kertaa. Sijoituimme hyvin myös Pohjoismaiden tasolla yritysasiakkaiden pankkien vertailussa.

Asset & Wealth Management jatkoi private banking -toiminnan kasvattamista. Tämä on säästämisen strategiamme tärkeä painopistealue. Toimintamme on saanut laajaa tunnustusta: meidät arvioitiin Pohjoismaiden parhaaksi private banking -palvelujen tarjoajaksi Prosperan, Professional Wealth Managementin ja Global Financen tutkimuksissa. Laajensimme tuotevalikoimaamme entisestään, ja hoidossamme oleva varallisuus kasvoi vuoden takaisesta 5 prosenttia 378,5 miljardiin euroon. Kasvua tuki sisäisten kanavien kautta hoitoon saatu uusi varallisuus, jota kertyi nettomääräisesti 1,9 miljardia euroa.

Norjan kilpailuviranomaiset hyväksyivät joulukuussa Danske Bankin Norjan henkilöasiakasliiketoiminnan oston. Kauppa edellyttää vielä muiden viranomaisten hyväksyntää, ja sen odotetaan toteutuvan vuoden 2024 loppupuolella.

Strategiamme ja hyvin hajautettu pohjoismainen liiketoimintamallimme ovat osoittautuneet toimiviksi. Pääomamme kasvaa edelleen vahvasti. Vahvan taloudellisen aseman ja koko vuoden tuloksen perusteella Nordean hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2023 osinkoa maksetaan 0,92 euroa osakkeelta eli 15 prosenttia enemmän kuin edelliseltä tilikaudelta. Kun tähän lisätään vuoden 2023 aikana toteutetut omien osakkeiden takaisinostot, osakkeenomistajille jaettavan pääoman määrä on yhteensä noin 1,27 euroa osakkeelta, mikä vastaa 11:ä prosenttia markkina-arvostamme. Ydinvakavaraisuussuhteemme nousi viimeisellä neljänneksellä 17,0 prosenttiin, eli se ylitti viranomaisten nykyisen vähimmäisvaatimuksen 4,9 prosenttiyksiköllä.

Olemme aiemman ilmoituksemme mukaisesti päivittäneet taloudellisen tavoitteemme vuodelle 2025: tavoitteenamme on nyt yli 15 prosentin oman pääoman tuotto alkuperäisen yli 13 prosentin sijaan. Päivitetty tavoitteemme vuodelle 2025 heijastaa koko konsernissa neljän viime vuoden aikana tehtyjä merkittäviä rakenteellisia parannuksia, jotka tukevat laadukkaita tuottoja, hyvää kannattavuutta ja tuloksen vakautta.

Vuonna 2024 pyrimme jälleen siihen, että tuottomme kasvavat nopeammin kuin kulut, vaikkakin ero jää pienemmäksi kuin vuonna 2023. Lisäksi tavoittelemme yli 15 prosentin oman pääoman tuottoa koko vuodelta.

Teemme päivittäin työtä ansaitaksemme asiakkaittemme ja osakkeenomistajiemme luottamuksen ja uskollisuuden. Haluan kiittää heitä tuesta vuonna 2023. Haluan kiittää myös Nordean koko henkilöstöä erinomaisesta työstä ja tinkimättömästä eteenpäin vievästä asenteesta. Suuntamme on ennallaan: haluamme olla ensisijainen kumppani asiakkaille, jotka tarvitsevat laajan valikoiman rahoituspalveluja.

Frank Vang-Jensen

Konsernijohtaja

Näkymät (uusi)

Taloudellinen tavoite vuodelle 2025

Nordean taloudellinen tavoite vuodelle 2025 on yli 15 prosentin oman pääoman tuotto.

Tavoitetta tukevat 44–46 prosentin kulu/tuotto-suhde, noin 10 korkopisteen vuotuinen luottotappiotaso sekä Nordean pitkäaikaisten pääomatavoitteiden ja osingonmaksuperiaatteiden jatkaminen.

Taloudelliset näkymät vuodelle 2024

Nordea odottaa oman pääoman tuoton olevan yli 15 prosenttia.

Pääomatavoitteet

Viranomaisten ydinvakavaraisuussuhdetta koskeva vähimmäisvaatimus ylittyy 1,50 prosenttiyksikön pääomapuskurilla.

Osingonmaksuperiaatteet

Periaatteena on, että osinkoa maksetaan 60–70 prosenttia tilikaudelta kertyvästä tuloksesta. Nordea arvioi jatkuvasti mahdollisuuksia käyttää osakkeiden takaisinostoja keinona jakaa ylimääräistä pääomaa osakkeenomistajille.

Näkymät (vanha)

Taloudellinen tavoite vuodelle 2025

Nordean taloudellinen tavoite vuodelle 2025 on yli 13 prosentin oman pääoman tuotto.

Tavoitetta tukevat 45–47 prosentin kulu/tuotto-suhde, noin 10 korkopisteen vuotuinen luottotappiotaso sekä Nordean pitkäaikaisten pääomatavoitteiden ja osingonmaksuperiaatteiden jatkaminen.

Taloudelliset näkymät vuodelle 2023

Nordea odottaa oman pääoman tuoton olevan yli 15 prosenttia.

Pääomatavoitteet

Viranomaisten ydinvakavaraisuussuhdetta koskeva vähimmäisvaatimus ylittyy 1,50–2,00 prosenttiyksikön pääomapuskurilla.

Osingonmaksuperiaatteet

Periaatteena on, että osinkoa maksetaan 60–70 prosenttia tilikaudelta kertyvästä tuloksesta. Nordea arvioi jatkuvasti mahdollisuuksia käyttää osakkeiden takaisinostoja keinona jakaa ylimääräistä pääomaa osakkeenomistajille.

Tilikaudelta 2023 maksettava osinko

Nordea Bank Oyj:n jakokelpoiset voittovarat 31. joulukuuta 2023, mukaan lukien tilikauden tulos, josta on vähennetty aktivoidut kehittämismenot, olivat 17 855 miljoonaa euroa ja muu vapaa oma pääoma oli 4 575 miljoonaa euroa.

Nordean hallitus on päättänyt ehdottaa, että 21. maaliskuuta 2024 pidettävä varsinainen yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 0,92 euron osakekohtaisen osingon maksamisesta. Osingon osuus on noin 66 prosenttia tilikauden tuloksesta. Tarkoituksena on, että hallitus päättää osingon maksamisesta yhdessä erässä varsinaisen yhtiökokouksen antaman valtuutuksen mukaisesti heti varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Osinkoa ei makseta osakkeille, jotka ovat Nordean hallussa osingonmaksun täsmäytyspäivänä.

Tuloslaskelma pois lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1

1. Pois lukien seuraavat vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä: vähennyskelvoton tappio Venäjän toimintoihin liittyvien 529 miljoonan euron kertyneiden valuuttakurssitappioiden kierrättämisestä, käypään arvoon arvostettavien erien nettotulokseen kirjattu Venäjälle tehdyistä rahastosijoituksista aiheutunut 8 miljoonan euron tappio (6 miljoonaa euroa verojen jälkeen) sekä erään ”Luottotappiot ja muut vastaavat erät, netto” kirjatut 76 miljoonan euron luottotappiot (64 miljoonaa euroa verojen jälkeen) suorista vastuista, joiden vastapuoli on venäläinen. Kertyneiden valuuttakurssitappioiden kierrättäminen ei vaikuttanut omaan pääomaan, omiin varoihin eikä pääomaan, sillä vastaava positiivinen erä kirjattiin muuhun laajaan tulokseen. Näin ollen tällä erällä ei ole vaikutusta Nordean kykyyn maksaa osinkoja tai ostaa takaisin omia osakkeita.
 

Tunnusluvut pois lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1,2

1. Lisätietoa tunnusluvuista ja vaihtoehtoisiksi määritellyistä tunnusluvuista.
2. Lisätietoa vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä on edellisen taulukon alaviitteessä 1.
 

Liiketoiminnan volyymit, avaintiedot1

1. Kauden lopussa.
 

Tuloslaskelma mukaan lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Tunnusluvut mukaan lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1

1. Lisätietoa tunnusluvuista ja vaihtoehtoisiksi määritellyistä tunnusluvuista.
2. Kauden lopussa. 
3. Mukaan lukien tilikauden tulos.

Julkaisut vuodelta 2023

Nordean vuoden 2023 vuosikertomus, joka sisältää tilintarkastetun tilinpäätöksen, hallituksen toimintakertomuksen, selvityksen hallinta- ja ohjausjärjestelmästä sekä vastuullisuusraportoinnin, julkaistaan viikolla 9 pörssitiedotteena ja osoitteessa www.nordea.com.

Tämä pörssitiedote on yhteenveto Nordean vuoden 2023 viimeisen neljänneksen ja koko vuoden 2023 tulosta käsittelevästä raportista. Englanninkielinen tulosraportti on tämän tiedotteen liitteenä, ja se löytyy myös verkkosivuiltamme:

Nordea Group Q4 2023 Report

Webcast-lähetys, jossa konsernijohtaja Frank Vang-Jensen esittelee vuoden 2023 viimeisen neljänneksen tuloksen, järjestetään 5. helmikuuta kello 11.00 Suomen aikaa. Lisäksi Frank Vang-Jensen esittelee päivitetyn tavoitteen yhdessä konsernin talousjohtajan Ian Smithin kanssa. Esittelyjen jälkeen alkaa sijoittajille ja analyytikoille tarkoitettu kyselytilaisuus, jossa kysymyksiin vastaavat Frank Vang-Jensen, Ian Smith ja sijoittajasuhteista vastaava johtaja Ilkka Ottoila.

Tilaisuutta voi seurata reaaliajassa osoitteessa www.nordea.com/ir ja esitysmateriaali on saatavana samasta osoitteesta.

Lisätietoja:

Frank Vang-Jensen, konsernijohtaja, 050 382 1391
Ian Smith, konsernin talousjohtaja, +45 5547 8372
Ilkka Ottoila, sijoittajasuhteet, 09 5300 7058
Konserniviestintä, 010 416 8023 tai press@nordea.com

Tässä pörssitiedotteessa annetut tiedot on annettu julkistettavaksi yllä mainittujen tahojen välityksellä 5. helmikuuta 2024 kello 7.30 Suomen aikaa.

Nordea on yleispankki, joka on koko 200-vuotisen historiansa ajan tukenut Pohjoismaiden talouksia ja niiden kasvua. Autamme toteuttamaan unelmia ja arjen toiveita sekä edistämme yhteistä hyvää. Autamme joka päivä asiakkaitamme suunnittelemaan talouttaan, tarjoamme alan parhaan monikanavaisen asiakaskokemuksen ja edistämme kestävää muutosta. Nordean osake noteerataan Nasdaqin pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Lue lisää meistä osoitteessa nordea.com.

Avainsanat: