Nordean tulos – ensimmäinen neljännes 2022

Nordea Bank Oyj
Osavuosikatsaus (Q1 ja Q3)
28. huhtikuuta 2022 klo 7.30 Suomen aikaa

Yhteenveto ensimmäisestä neljänneksestä1

Vakaa tuloskehitys ja luotonannon kasvu jatkuivat. Asuntoluottojen volyymit kasvoivat 7 prosenttia vuoden takaisesta, ja markkinaosuudet kasvoivat Pohjoismaissa kautta linjan. Luotonanto pienille ja keskisuurille yrityksille kasvoi 6 prosenttia ja luotonanto suurille yrityksille 11 prosenttia. Hoidossa oleva varallisuus supistui 5 prosenttia edellisneljänneksen ennätyslukemista rahoitusmarkkinoiden epävakauden ja kausiluonteisten nettolunastusten vuoksi.

Tuotot kasvoivat ja liikevoitto parani. Ensimmäisen neljänneksen liikevoitto parani 6 prosenttia vuoden takaisesta 1 114 miljoonaan euroon, kun luottotappioiden määrä pieneni. Tuotot yhteensä kasvoivat 3 prosenttia erittäin vahvasta vertailuneljänneksestä huolimatta. Korkokate kasvoi 8 prosenttia ja nettomääräiset palkkiotuotot kasvoivat 5 prosenttia. Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä pieneni 20 prosenttia poikkeuksellisen vahvaan vuoden 2021 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Kulut kasvoivat 5 prosenttia lähinnä viranomaismaksujen eli nousseiden vakausmaksujen ja Ruotsin uuden pankkiveron seurauksena.

Luottosalkun laatu säilyi vahvana. Luottotappioiden ja muiden vastaavien erien nettomäärä oli 12 miljoonaa euroa positiivinen, eli luottotappiotaso oli -0,01 prosenttia. Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä luottotappiotaso oli 0,07 prosenttia. Toteutuneiden luottotappioiden nettomäärä pysyi vähäisenä, kuten aiemmilla neljänneksillä. Johdon harkintaan perustuva luottotappiovarauspuskuri pidettiin ennallaan 610 miljoonassa eurossa.

Kulu/tuotto-suhde oli 48 prosenttia ja oman pääoman tuotto 12,5 prosenttia. Nordean kulu/tuotto-suhde oli 48 prosenttia, kuten vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Oman pääoman tuotto (RoE) nousi 11,0 prosentista 12,5 prosenttiin. Osakekohtainen tulos parani 16 prosenttia 0,19 eurosta 0,22 euroon.

Vahva pääoma-asema mahdollistaa suuret osingot ja omien osakkeiden takaisinostojen jatkamisen. Nordean ydinvakavaraisuussuhde pieneni edellisneljänneksen 17,0 prosentista 16,3 prosenttiin omien osakkeiden takaisinostoihin liittyvän pääomarakenteen optimoinnin vuoksi. Ydinvakavaraisuussuhde on edelleen erittäin vahva: se ylittää viranomaisten vähimmäisvaatimuksen 6,1 prosenttiyksiköllä.

Nordean 24. maaliskuuta pidetty varsinainen yhtiökokous hyväksyi 0,69 euron osakekohtaisen osingon tilikaudelta 2021. Osinko oli pankin osingonmaksuperiaatteitten mukainen. Nordea on sitoutunut tavoittelemaan tehokasta pääomarakennetta ja käynnisti 14. maaliskuuta uuden 1 miljardin euron suuruisen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman. Nordea käy lisäksi Euroopan keskuspankin kanssa keskusteluja mahdollisista uusista omien osakkeiden takaisinostoista, jotka aloitettaisiin vuoden 2022 jälkipuoliskolla.

Ei toimintaa Venäjällä. Nordea käynnisti aiemmin kerrottujen suunnitelmien mukaisesti viimeiset toimet venäläisten tytäryhtiöidensä lopettamiseksi. Neljänneksen aikana Nordea kirjasi myös luottotappiovarauksia suorista rahoitusvastuista, joiden vastapuoli on venäläinen. Näiden vaikutukset on luokiteltu vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi.

Näkymät ennallaan. Vaikka makrotalouden kehitykseen liittyvä epävarmuus on lisääntynyt, Nordea pitää vuoden 2022 näkymänsä ennallaan: odotuksena on yli 11 prosentin oman pääoman tuotto ja 49–50 prosentin kulu/tuotto-suhde. Konserni järjesti neljänneksen aikana pääomamarkkinapäivän, jossa se esitteli uudet painopistealueensa. Nordea on sitoutunut saavuttamaan vuoden 2025 taloudellisen tavoitteensa eli yli 13 prosentin oman pääoman tuoton.

(Lue myös konsernijohtajan kommentti sivulta 2 alkaen. Määritelmät englanninkielisen tulosraportin sivulla 55.)

Konsernin osavuositulos ja tunnusluvut, Q1/20221

1. Pois lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Lisätietoa englanninkielisen tulosraportin sivulla 5.

Konsernijohtajan kommentti

Vuoden 2022 alku on ollut todella poikkeuksellinen. Parin ensimmäisen kuukauden aikana koronavirustapausten määrä nousi uuden tautiaallon myötä huippulukemiin, minkä jälkeen rajoitukset purettiin nopeasti. Helmikuun lopussa taas alkoi sota, joka ravisteli yhteiskuntiemme perustoja – rauhaa, turvallisuutta ja vakautta – ja aiheutti levottomuutta rahoitusmarkkinoilla.

Tuomitsemme voimakkaasti Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Ajatuksemme ovat niiden luona, jotka kärsivät sodasta, pelkäävät henkensä puolesta ja ovat huolissaan läheisistään. Huolehdimme roolistamme yhteiskunnassa ja olemme henkilöstömme ja asiakkaidemme tukena, autamme ukrainalaisia ja varmistamme liiketoimintamme jatkumisen. Varmistamme myös, että noudatamme kaikkia voimassa olevia pakotteita.

Teimme vuonna 2019 päätöksen lopettaa Venäjän toimintomme ja olemme ajaneet niitä alas siitä lähtien. Näin ollen suorat vastuumme Venäjällä ovat erittäin vähäiset. Teimme ensimmäisellä neljänneksellä arvion näiden vastuiden takaisinsaantimahdollisuuksista ja kirjasimme niistä 76 miljoonan euron luottotappiovaraukset. Käynnistimme myös viimeiset toimet venäläisten tytäryhtiöidemme lopettamiseksi. Kirjanpitosäännösten mukaisesti siirsimme tuloslaskelmaan 529 miljoonaa euroa kertyneitä valuuttakurssieroja, jotka kirjattiin aiemmin muuhun laajaan tulokseen. Tämä on tekninen erä, jolla ei ole vaikutusta Nordean ydinpääomaan, omaan pääomaan, osinkoihin eikä omien osakkeiden takaisinostokykyyn. Nämä kaksi poikkeukselliseen Venäjä-tilanteeseen liittyvää erää luokitellaan vertailukelpoisuuteen vaikuttaviksi eriksi. Lisäksi Nordea Asset Management päätti sulkea rahastoistaan pois kaikki Venäjään liittyvät sijoitukset.

Nordea on vahva pankki, ja olemme edelleen turvallinen ja luotettava kumppani asiakkaillemme, henkilöstöllemme, osakkeenomistajillemme ja koko yhteiskunnalle. Näinä levottomina aikoina tämä on tärkeämpää kuin koskaan. Pankin toimintavarmuutta on koeteltu monissa kriiseissä ja se on todettu hyväksi. Liiketoimintamme vire on edelleen vahva.

Kehityksemme jatkui vakaana ensimmäisellä neljänneksellä, sillä perustamme on vahva ja pystyimme pitämään yllä viime vuoden hyvän suuntauksen. Kasvatimme liiketoimintaamme, asiakastoiminta oli vilkasta eikä luottotappioita kertynyt juuri lainkaan. Näin saavutimme 12,5 prosentin oman pääoman tuoton ja 1 114 miljoonan euron liikevoiton.

Asuntoluottojen volyymit kasvoivat 7 prosenttia eli edellisneljännesten myönteinen kehitys jatkui. Myös markkinaosuutemme kasvoivat edelleen Pohjoismaissa kautta linjan. Luotonanto pienille ja keskisuurille yrityksille lisääntyi 6 prosenttia – kasvua oli etenkin Ruotsissa ja Norjassa. Luotonanto suurille yrityksille kasvoi toisella peräkkäisellä neljänneksellä – kasvua vuoden takaisesta oli 11 prosenttia. Hoidossa oleva varallisuus kasvoi 6 prosenttia, vaikka osakemarkkinoiden vaikutus oli vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä negatiivinen.

Kulu/tuotto-suhteemme oli 48 prosenttia, kuten vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Tuotot kasvoivat 3 prosenttia poikkeuksellisen vahvasta vertailuneljänneksestä huolimatta. Tuottokasvua siivitti pääasiassa korkokatteen 8 prosentin nousu. Korkokate parani kaikilla liiketoiminta-alueilla, ja parasta kehitys oli pienten ja keskisuurten yritysten sekä suuryritysten segmenteissä. Liiketoiminnan kulut kasvoivat lähinnä nousseiden viranomaismaksujen eli nousseiden vakausmaksujen ja Ruotsin pankkiveron seurauksena. Kun näitä maksuja ei oteta huomioon, kulut kasvoivat ainoastaan 2 prosenttia liiketoiminnan aktiviteetin lisääntymisestä huolimatta.

Vaikka kehityksemme oli neljänneksen aikana vakaata, Ukrainan sota on vaikuttanut liiketoimintaamme. Hoidossa oleva varallisuus supistui 5 prosenttia edellisneljänneksestä markkinoiden epävakauden ja kausiluonteisten nettolunastusten vuoksi. Pankin sisäisten kanavien kautta hoitoon saadun uuden varallisuuden nettomäärä oli kuitenkin positiivinen, vaikka markkinat olivat erittäin levottomat. Lisäksi monia corporate finance -järjestelyjä lykättiin lisääntyneen taloudellisen epävarmuuden takia. Asiakastoiminta on taas alkanut vilkastua, mutta taloudellinen epävarmuus pysyy epäilemättä suurena ja sekä yritysten että kotitalouksien luottamus omaan talouteensa on hauraampi kuin vuonna 2021.

Luottosalkkumme laatu säilyi vahvana. Luottotappiotaso oli ensimmäisellä neljänneksellä -1 korkopistettä eli luottotappioiden nettomäärä oli positiivinen. Konfliktin laajempiin vaikutuksiin – kuten energian, elintarvikkeiden ja raaka-aineiden hintojen nousuun – liittyy edelleen epävarmuutta. Johdon harkintaan perustuva 610 miljoonan euron suuruinen koronapandemian aikana korotettu luottotappiovarauspuskuri tarjoaa meille hyvän suojan luottotappioita vastaan. Odotamme saavamme toisen neljänneksen aikana nykyistä selvemmän kuvan makrotalouden kehityksen mahdollisista vaikutuksista asiakkaisiimme.

Pääomarakenteemme on yksi Euroopan vahvimmista. Ydinvakavaraisuussuhteemme oli 16,3 prosenttia, eli se ylitti viranomaisten nykyisen vähimmäisvaatimuksen 6,1 prosenttiyksiköllä.

Kaiken kaikkiaan Nordea on edelleen vakaa ja vahva pankki, ja markkinaosuuksiemme kasvu jatkuu ulkoisen toimintaympäristön levottomuudesta huolimatta. Odotamme yhä, että oman pääoman tuotto on vuonna 2022 yli 11 prosenttia ja kulu/tuotto-suhde 49–50 prosenttia.

Varsinainen yhtiökokouksemme hyväksyi maaliskuussa 0,69 euron osakekohtaisen osingon tilikaudelta 2021. Omien osakkeiden takaisinostot mukaan lukien olemme jakaneet vuoden 2022 alusta lähtien osakkeenomistajillemme lähes 4 miljardia euroa. Tavoittelemme edelleen lupauksemme mukaisesti tehokasta pääomarakennetta ja jatkamme ylimääräisen pääoman jakamista osakkeenomistajillemme. Uusin osoitus tästä on 1 miljardin euron omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma, jonka käynnistimme maaliskuussa. Käymme lisäksi Euroopan keskuspankin kanssa keskusteluja mahdollisista uusista omien osakkeiden takaisinostoista, jotka aloitettaisiin vuoden jälkipuoliskolla.

Olemme nyt aloittaneet uuden strategiakauden, joka kattaa vuodet 2022–2025. Esittelimme suunnitelmamme pääomamarkkinapäivässä helmikuussa. Uusi taloudellinen tavoitteemme vuodelle 2025, yli 13 prosentin oman pääoman tuotto, on määrätietoinen tavoite, ja olemme sitoutuneet saavuttamaan sen. Mahdollistaaksemme tavoitteen saavuttamisen olemme muokanneet painopistealueitamme. Niiden mukaisesti pyrimme tarjoamaan alan parhaan monikanavaisen asiakaskokemuksen, keskittymään kannattavaan kasvuun sekä tehostamaan toimintaa ja pääoman käyttöä. Strategiamme toteutusta tukee kaksi avaintekijää koko pankissa: olemme vertailuryhmässämme johtavassa asemassa digipalvelujen tarjoajana ja vastuullisuus on keskeinen osa liiketoimintaamme.

Haluamme olla ensisijainen kumppani pohjoismaisille asiakkaille, jotka tarvitsevat laajan valikoiman rahoituspalveluja. Niin hyvinä kuin haastavinakin aikoina.

Frank Vang-Jensen
Konsernijohtaja

Näkymät (ennallaan)

Taloudellinen tavoite vuodelle 2025

Nordean taloudellinen tavoite vuodelle 2025 on yli 13 prosentin oman pääoman tuotto.

Tavoitetta tukevat 45–47 prosentin kulu/tuotto-suhde, noin 10 korkopisteen vuotuinen luottotappiotaso sekä Nordean pitkäaikaisten pääomatavoitteiden ja osingonmaksuperiaatteiden jatkaminen.

Taloudelliset näkymät vuodelle 2022

Nordea odottaa, että oman pääoman tuotto on vuonna 2022 yli 11 prosenttia ja kulu/tuotto-suhde 49–50 prosenttia.

Pääomatavoitteet

Viranomaisten ydinvakavaraisuussuhdetta koskeva vähimmäisvaatimus ylittyy 1,50–2,00 prosenttiyksikön pääomapuskurilla.

Osingonmaksuperiaatteet

Periaatteena on, että osinkoa maksetaan 60–70 prosenttia tilikaudelta kertyvästä tuloksesta. Nordea arvioi jatkuvasti mahdollisuuksia käyttää osakkeiden takaisinostoja keinona jakaa ylimääräistä pääomaa osakkeenomistajille.

Tuloslaskelma

Tuloslaskelma pois lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1

1. Pois lukien seuraavat vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä: vähennyskelvoton tappio Venäjän toimintoihin liittyvien 529 miljoonan euron kertyneiden valuuttakurssitappioiden kierrättämisestä ja käypään arvoon arvostettavien erien nettotulokseen kirjattu Venäjälle tehdyistä rahastosijoituksista aiheutunut 8 miljoonan euron tappio (6 miljoonaa euroa verojen jälkeen) sekä erään ”Luottotappiot ja muut vastaavat erät, netto” kirjatut 76 miljoonan euron luottotappiot (64 miljoonaa euroa verojen jälkeen) suorista vastuista, joiden vastapuoli on venäläinen. Kertyneiden valuuttakurssitappioiden kierrättäminen ei vaikuttanut omaan pääomaan, omiin varoihin eikä pääomaan, sillä vastaava positiivinen erä kirjattiin muuhun laajaan tulokseen. Näin ollen tällä erällä ei ole vaikutusta Nordean kykyyn maksaa osinkoja tai ostaa takaisin omia osakkeita.
 

Liiketoiminnan volyymit, avaintiedot1

1. Kauden lopussa.

Tunnusluvut2

1. Kauden lopussa.
2. Lisätietoa tunnusluvuista ja vaihtoehtoisiksi määritellyistä tunnusluvuista.
3. Mukaan lukien tilikauden tulos.

Tunnusluvut pois lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1

1. Pois lukien seuraavat vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä: vähennyskelvoton tappio Venäjän toimintoihin liittyvien 529 miljoonan euron kertyneiden valuuttakurssitappioiden kierrättämisestä ja käypään arvoon arvostettavien erien nettotulokseen kirjattu Venäjälle tehdyistä rahastosijoituksista aiheutunut 8 miljoonan euron tappio (6 miljoonaa euroa verojen jälkeen) sekä erään ”Luottotappiot ja muut vastaavat erät, netto” kirjatut 76 miljoonan euron luottotappiot (64 miljoonaa euroa verojen jälkeen) suorista vastuista, joiden vastapuoli on venäläinen. Kertyneiden valuuttakurssitappioiden kierrättäminen ei vaikuttanut omaan pääomaan, omiin varoihin eikä pääomaan, sillä vastaava positiivinen erä kirjattiin muuhun laajaan tulokseen. Näin ollen tällä erällä ei ole vaikutusta Nordean kykyyn maksaa osinkoja tai ostaa takaisin omia osakkeita.

Tämä pörssitiedote on yhteenveto Nordean vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen tulosta käsittelevästä raportista. Englanninkielinen tulosraportti on tämän tiedotteen liitteenä, ja se löytyy myös verkkosivuiltamme:

Nordea Group Q1 2022 Report

Median edustajille, sijoittajille ja osakeanalyytikoille järjestetään 28. huhtikuuta kello 11.00 Suomen aikaa webcast-lähetys, jossa konsernijohtaja Frank Vang-Jensen esittelee tuloksen.

Voit seurata webcast-lähetystä webcast-linkin kautta tai soittamalla numeroon
+44 330 165 3641, +46 8 5664 2754, +358 9 7479 0572 tai +45 35 15 81 82, confirmation code (vahvistuskoodi) 383746, viimeistään kello 10.50 Suomen aikaa.

Lähetyksen jälkeen alkaa sijoittajille ja analyytikoille tarkoitettu kyselytilaisuus, jossa kysymyksiin vastaavat Frank Vang-Jensen, konsernin talousjohtaja Ian Smith ja sijoittajasuhteista vastaava johtaja Matti Ahokas.

Lisätietoja:

Frank Vang-Jensen, konsernijohtaja, 050 382 1391
Ian Smith, konsernin talousjohtaja, +45 5547 8372
Matti Ahokas, sijoittajasuhteet, 040 575 9178
Konserniviestintä, 010 416 8023 tai press@nordea.com

Tässä pörssitiedotteessa annetut tiedot on annettu julkistettavaksi yllä mainittujen yhteyshenkilöiden välityksellä 28. huhtikuuta 2022 kello 7.30 Suomen aikaa.
 

Nordea on yleispankki, joka on koko 200-vuotisen historiansa ajan tukenut Pohjoismaiden talouksia ja niiden kasvua. Autamme toteuttamaan unelmia ja arjen toiveita sekä edistämme yhteistä hyvää. Autamme joka päivä asiakkaitamme suunnittelemaan talouttaan, tarjoamme alan parhaan monikanavaisen asiakaskokemuksen ja edistämme kestävää muutosta. Nordean osake noteerataan Nasdaqin pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Lue lisää meistä osoitteessa nordea.com.