Nordean tulos – kolmas neljännes 2022

Nordea Bank Oyj
Osavuosikatsaus (Q1 ja Q3)
20. lokakuuta 2022 klo 7.30 Suomen aikaa

Yhteenveto kolmannesta neljänneksestä

Luottovolyymien kasvu jatkui talouden laskusuhdanteesta huolimatta – etenkin luotonanto yrityksille lisääntyi. Asuntoluottojen ja pk-yrityksille annettujen luottojen volyymikasvu kasvu hidastui, kun talouden epävarmuus lisääntyi ja korot nousivat. Tästä huolimatta Nordea onnistui kasvattamaan markkinaosuuksiaan Pohjoismaissa. Asuntoluottojen kasvu oli 4 prosenttia ja yrityksille suunnatun luotonannon kasvu 12 prosenttia. Hoidossa olevan varallisuuden määrä (AuM) pieneni 4 prosenttia edellisneljänneksestä epävakaan rahoitusmarkkinatilanteen vuoksi, mutta pankin sisäisten kanavien kautta hoitoon saadun uuden varallisuuden nettomäärä oli positiivinen.

Tuotot kasvoivat ja liikevoitto parani. Kolmannen neljänneksen liikevoitto oli 1 297 miljoonaa euroa ja tuotot kasvoivat 7 prosenttia vuoden takaisesta. Korkokate nousi 15 prosenttia kohentuneiden talletusmarginaalien ja suuryrityksille suunnatun luotonannon vahvan kasvun tukemana. Nettomääräiset palkkiotuotot supistuivat 6 prosenttia, kun hoidossa oleva varallisuus pieneni ja pääomamarkkinatoiminta oli vähäistä. Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä parani 18 prosenttia vilkkaan asiakastoiminnan ansiosta. Kulut kasvoivat 4 prosenttia vuoden takaisesta. Kasvua oli 3 prosenttia, kun viranomaismaksuja ei oteta huomioon. Kulujen kasvu johtui suurelta osin liiketoimintasuunnitelman mukaisista investoinneista.

Luottosalkun laatu pysyi vahvana ja nettomääräisiä luottotappioita oli vähän. Luottotappioiden ja muiden vastaavien erien nettomäärä oli kolmannella neljänneksellä 58 miljoonaa euroa. Luottotappiovarausten kasvu kolmannella neljänneksellä johtui lähinnä siitä, että Tanskan asuntoluottokannan käypään arvoon tehtiin asuntojen hintojen laskun vuoksi 29 miljoonan euron (3 korkopistettä) malliperusteinen oikaisu. Toteutuneita luottotappioita oli vähän. Uusia luottotappiovarauksia kirjattiin nettomääräisesti hieman vuoden takaista enemmän eli 29 miljoonaa euroa (4 korkopistettä). Vuosi sitten niiden nettomäärä oli 4 miljoonaa euroa (1 korkopiste).

Oman pääoman tuotto oli 12,7 prosenttia ja osakekohtainen tulos parani 8 prosenttia vuoden takaisesta. Nordean oman pääoman tuotto (RoE) nousi 12,7 prosenttiin vuoden takaisesta 10,8 prosentista. Kulu/tuotto-suhde parani 49 prosentista 48 prosenttiin. Kun viranomaismaksuja ei oteta huomioon, kulu/tuotto-suhde parani 47 prosentista 45 prosenttiin. Osakekohtainen tulos parani 8 prosenttia 0,25 eurosta 0,27 euroon.

Pääomaa kertyi vahvasti. Nordean ydinvakavaraisuussuhde pieneni edellisneljänneksen 16,6 prosentista 15,8 prosenttiin, sillä kolmas omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma vähensi pääomaa. Nordean pääoma-asema on vahva ja ylittää viranomaisten vähimmäisvaatimuksen 5 prosenttiyksiköllä. Pääomaa kertyi edelleen, ja takaisinosto-ohjelma pois lukien ydinvakavaraisuussuhde parani 0,20 prosenttiyksikköä edellisneljänneksestä. Tähän vaikuttivat hyvä kannattavuus ja vähäiset muutokset luottoriskissä kolmannen neljänneksen vahvasta luottovolyymien kasvusta huolimatta.

Vuoden 2022 näkymät parantuneet – Nordealla vahva asema tulevaisuutta ajatellen. Makrotalouden epävarmuus kasvaa Pohjoismaissa kiihtyneen inflaation ja heikentyneiden BKT-ennusteiden seurauksena. Nordealla on kuitenkin vahva liiketoimintamalli ja hyvät edellytykset saavuttaa vuodelle 2025 asetettu taloudellinen tavoite eli yli 13 prosentin oman pääoman tuotto. Vuoden 2022 näkymät ovat parantuneet. Oman pääoman tuoton odotetaan olevan koko vuodelta 2022 yli 11 prosenttia (ennallaan) ja kulu/tuotto-suhteen 48–49 prosenttia (aiemmin 49–50 prosenttia).

(Lue myös konsernijohtajan kommentti sivulta 2 alkaen. Määritelmät englanninkielisen tulosraportin sivulla 53.)

Konsernin osavuositulos ja tunnusluvut, Q3/2022

1. Pois lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Lisätietoa englanninkielisen tulosraportin sivulla 5.

 
Konsernijohtajan kommentti

Liiketoiminnan vahva vire ja volyymikasvu jatkuivat kolmannella neljänneksellä liiketoimintasuunnitelmamme ja painopistealueidemme mukaisesti. Liikevoittomme kasvoi 2 prosenttia 1 297 miljoonaan euroon. Tuotot kasvoivat 7 prosenttia, vaikka kolmas neljännes on tyypillisesti kausivaihtelujen vuoksi hiljainen. Kulu/tuotto-suhteemme parani vuoden takaisesta 47 prosentista 45 prosenttiin, kun viranomaismaksuja ei oteta huomioon. Maksut huomioiden se oli 48 prosenttia. Oman pääoman tuotto nousi 12,7 prosenttiin vuoden takaisesta 10,8 prosentista.

Asuntokauppa on hidastunut selvästi Pohjoismaissa. Tämä on näkynyt erityisesti Ruotsissa, jossa asuntojen hinnat laskivat noin 5 prosenttia vuoden takaisesta. Tästä huolimatta onnistuimme kasvattamaan asuntoluottojen volyymeja 4 prosenttia, ja markkinaosuutemme kasvoivat jälleen Pohjoismaissa. Samaan aikaan yritysluottojen kysyntä on kasvanut edelleen etenkin suurten yritysasiakkaiden keskuudessa, ja pystymme vastaamaan tähän kysyntään hyvin. Luotonanto yrityksille kasvoi 12 prosenttia vuoden takaisesta.

Keskuspankkien ohjauskorot kääntyivät kolmannella neljänneksellä positiivisiksi Suomessa ja Tanskassa. Norjassa ja Ruotsissa näin tapahtui jo aiemmin. Vaikka korkojen nousu vaimentaa taloudellista toimeliaisuutta, se auttaa pitkällä aikavälillä korjaamaan markkinaolosuhteita vähitellen normaalimpaan suuntaan. Kohentuneet talletusmarginaalit tukivat tuottokehitystämme, ja odotamme tämän suuntauksen jatkuvan myös tulevilla neljänneksillä, sillä korot nousevat todennäköisesti edelleen kaikissa neljässä maassa.

Luottosalkun laatu on pysynyt vahvana. Salkkumme on parhaiten hajautettu pohjoismaisten pankkien keskuudessa – niin maa- kuin toimialajakaumalla mitattuna. Luottotappiotaso oli kolmannella neljänneksellä 7 korkopistettä. Saatavakohtaisia luottotappioita kirjattiin erittäin vähän kaikilla sektoreilla. Luottotappiovarausten kasvu johtui lähinnä asuntojen hintojen laskun vuoksi tehdyn malliperusteisen oikaisun vaikutuksesta Tanskan asuntoluottoihin. Johdon harkintaan perustuva luottotappiovarauspuskuri pidettiin kolmannella neljänneksellä ennallaan 565 miljoonassa eurossa.

Liiketoiminta-alueidemme kehitys jatkui vahvana. Asuntoluottojen volyymit kasvoivat Personal Bankingissä 4 prosenttia, vaikka asuntokauppavolyymit supistuivat kaikissa maissa. Talletusmarginaalimme kohenivat koronnostojen myötä, mutta asuntoluottomarginaaleihin kohdistui edelleen paineita nousseiden jälleenrahoituskustannusten vuoksi erityisesti Norjassa ja Ruotsissa. Luottosalkun laatu pysyi vahvana. Jatkoimme asiakkaiden palvelua monikanavaisella palvelumallilla kasvattaen liiketoimintaa. Uusi versio mobiilipankistamme on nyt käytössä kaikissa neljässä maassa.

Business Bankingin vakaa kasvu jatkui etenkin Norjassa ja Ruotsissa. Luottovolyymit kasvoivat 6 prosenttia. Vihreille lainoille oli kysyntää, ja niiden määrä kasvoi 80 prosenttia. Luottosalkun laatu pysyi vahvana. Talletusmarginaalimme kohenivat koronnostojen myötä ja suojausratkaisumme olivat yhä erittäin suosittuja asiakkaiden keskuudessa. Pääomamarkkinatoiminta oli edelleen vähäistä.

Large Corporates & Institutions kasvatti luottovolyymejaan 25 prosenttia, kun suuret yritykset kääntyivät yhä useammin meidän puoleemme rahoitustarpeissaan. Kasvu johtui lähinnä siitä, että energiantuotantosektorin yritykset halusivat vahvistaa likviditeettiään. Tämän lisäksi asiakkaat valmistautuivat moniin suuriin yrityskauppoihin. Luottosalkun laatu pysyi vahvana kolmannella neljänneksellä ja luottotappioiden nettomäärä oli positiivinen. Saavutimme jälleen kerran ykkössijan pohjoismaisissa vastuullisissa joukkolainoissa.

Asset & Wealth Managementin hoidossa oleva varallisuus pieneni 4 prosenttia edellisneljänneksestä ja oli 341 miljardia euroa. Epävarma makrotaloustilanne ja korkojen nousu aiheuttivat voimakkaita liikkeitä sekä osake- että korkomarkkinoilla myös kolmannella neljänneksellä. Pankin sisäisten kanavien kautta hoitoon saadun uuden varallisuuden nettomäärä oli kuitenkin edelleen positiivinen pääasiassa Private Bankingin hyvän vireen ansiosta. Lisäsimme ESG-markkinan edelläkävijänä tuotevalikoimaamme uuden vastuullisen, ns. 9 artiklan mukaisen reaaliomaisuusrahaston, joka on lajissaan yksi ensimmäisistä Euroopassa.

Pääomarakenteemme on edelleen yksi Euroopan vahvimmista. Ydinvakavaraisuussuhteemme oli 15,8 prosenttia. Viranomaisten vähimmäisvaatimus nousi neljänneksen aikana odotetusti 10,8 prosenttiin, sillä vastasyklisiä pääomapuskureita kasvatettiin Tanskassa ja Ruotsissa. Ylitimme viranomaisten vähimmäisvaatimuksen 5 prosenttiyksiköllä. Tavoittelemme edelleen tehokasta pääomarakennetta ja jaamme ylimääräistä pääomaa osakkeenomistajillemme kolmannen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman kautta.

Keskitymme jatkossakin kolmeen painopistealueeseemme, jotta voimme parantaa jatkuvasti tulostamme ja saavuttaa taloudellisen tavoitteemme. Painopistealueidemme mukaisesti pyrimme tarjoamaan alan parhaan monikanavaisen asiakaskokemuksen, keskittymään kannattavaan kasvuun sekä tehostamaan toimintaa ja pääoman käyttöä. Strategiamme toteutusta tukee kaksi avaintekijää koko pankissa: olemme vertailuryhmässämme johtavassa asemassa digipalvelujen tarjoajana ja vastuullisuus on keskeinen osa liiketoimintaamme.

Makrotalouden epävarmuus kasvaa Pohjoismaissa kiihtyneen inflaation ja heikentyneiden BKT-ennusteiden seurauksena. Ennustettavuus on tällä hetkellä heikkoa ja taloudellinen ympäristö on haasteellinen myös tulevina neljänneksinä. Meillä on kuitenkin kestävä liiketoimintamalli ja hyvät edellytykset kestää haastavat olosuhteet. Olemme sitoutuneet saavuttamaan vuoden 2025 taloudellisen tavoitteemme eli yli 13 prosentin oman pääoman tuoton. Päivitimme vuoden 2022 näkymiämme kulu/tuotto-suhteen osalta ja odotamme nyt, että se paranee 48–49 prosenttiin. Aiempi ennusteemme oli 49–50 prosenttia. Odotamme edelleen, että oman pääoman tuottomme on yli 11 prosenttia.

Nordean rooli on pysynyt muuttumattomana 200 vuoden ajan: tehtävämme on tukea asiakkaitamme ja yhteiskuntia, joissa toimimme. Haluamme olla ensisijainen kumppani asiakkaillemme – niin hyvinä kuin haastavinakin aikoina.

Frank Vang-Jensen
Konsernijohtaja

Näkymät (päivitetty)

Taloudellinen tavoite vuodelle 2025

Nordean taloudellinen tavoite vuodelle 2025 on yli 13 prosentin oman pääoman tuotto.

Tavoitetta tukevat 45–47 prosentin kulu/tuotto-suhde, noin 10 korkopisteen vuotuinen luottotappiotaso sekä Nordean pitkäaikaisten pääomatavoitteiden ja osingonmaksuperiaatteiden jatkaminen.

Taloudelliset näkymät vuodelle 2022

Nordea odottaa, että oman pääoman tuotto on vuonna 2022 yli 11 prosenttia ja kulu/tuotto-suhde 48–49 prosenttia (päivitetty).

Pääomatavoitteet

Viranomaisten ydinvakavaraisuussuhdetta koskeva vähimmäisvaatimus ylittyy 1,50–2,00 prosenttiyksikön pääomapuskurilla.

Osingonmaksuperiaatteet

Periaatteena on, että osinkoa maksetaan 60–70 prosenttia tilikaudelta kertyvästä tuloksesta. Nordea arvioi jatkuvasti mahdollisuuksia käyttää osakkeiden takaisinostoja keinona jakaa ylimääräistä pääomaa osakkeenomistajille.
 

Näkymät (aiempi)

Taloudellinen tavoite vuodelle 2025

Nordean taloudellinen tavoite vuodelle 2025 on yli 13 prosentin oman pääoman tuotto.

Tavoitetta tukevat 45–47 prosentin kulu/tuotto-suhde, noin 10 korkopisteen vuotuinen luottotappiotaso sekä Nordean pitkäaikaisten pääomatavoitteiden ja osingonmaksuperiaatteiden jatkaminen.

Taloudelliset näkymät vuodelle 2022

Nordea odottaa, että oman pääoman tuotto on vuonna 2022 yli 11 prosenttia ja kulu/tuotto-suhde 49–50 prosenttia.

Pääomatavoitteet

Viranomaisten ydinvakavaraisuussuhdetta koskeva vähimmäisvaatimus ylittyy 1,50–2,00 prosenttiyksikön pääomapuskurilla.

Osingonmaksuperiaatteet

Periaatteena on, että osinkoa maksetaan 60–70 prosenttia tilikaudelta kertyvästä tuloksesta. Nordea arvioi jatkuvasti mahdollisuuksia käyttää osakkeiden takaisinostoja keinona jakaa ylimääräistä pääomaa osakkeenomistajille.
 

Tuloslaskelma pois lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1

1. Pois lukien seuraavat vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä: vähennyskelvoton tappio Venäjän toimintoihin liittyvien 529 miljoonan euron kertyneiden valuuttakurssitappioiden kierrättämisestä ja käypään arvoon arvostettavien erien nettotulokseen kirjattu Venäjälle tehdyistä rahastosijoituksista aiheutunut 8 miljoonan euron tappio (6 miljoonaa euroa verojen jälkeen) sekä erään ”Luottotappiot ja muut vastaavat erät, netto” kirjatut 76 miljoonan euron luottotappiot (64 miljoonaa euroa verojen jälkeen) suorista vastuista, joiden vastapuoli on venäläinen. Kertyneiden valuuttakurssitappioiden kierrättäminen ei vaikuttanut omaan pääomaan, omiin varoihin eikä pääomaan, sillä vastaava positiivinen erä kirjattiin muuhun laajaan tulokseen. Näin ollen tällä erällä ei ole vaikutusta Nordean kykyyn maksaa osinkoja tai ostaa takaisin omia osakkeita.

Tunnusluvut pois lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1,2

1. Pois lukien seuraavat vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä: vähennyskelvoton tappio Venäjän toimintoihin liittyvien 529 miljoonan euron kertyneiden valuuttakurssitappioiden kierrättämisestä ja käypään arvoon arvostettavien erien nettotulokseen kirjattu Venäjälle tehdyistä rahastosijoituksista aiheutunut 8 miljoonan euron tappio (6 miljoonaa euroa verojen jälkeen) sekä erään ”Luottotappiot ja muut vastaavat erät, netto” kirjatut 76 miljoonan euron luottotappiot (64 miljoonaa euroa verojen jälkeen) suorista vastuista, joiden vastapuoli on venäläinen. Kertyneiden valuuttakurssitappioiden kierrättäminen ei vaikuttanut omaan pääomaan, omiin varoihin eikä pääomaan, sillä vastaava positiivinen erä kirjattiin muuhun laajaan tulokseen. Näin ollen tällä erällä ei ole vaikutusta Nordean kykyyn maksaa osinkoja tai ostaa takaisin omia osakkeita.
2. Lisätietoa tunnusluvuista ja vaihtoehtoisiksi määritellyistä tunnusluvuista.

Liiketoiminnan volyymit, avaintiedot1

1. Kauden lopussa.

 Tuloslaskelma mukaan lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Tunnusluvut mukaan lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1

1. Lisätietoa tunnusluvuista ja vaihtoehtoisiksi määritellyistä tunnusluvuista.
2. Kauden lopussa. 
3. Mukaan lukien tilikauden tulos.

Tämä pörssitiedote on yhteenveto Nordean vuoden 2022 kolmannen neljänneksen tulosta käsittelevästä raportista. Englanninkielinen tulosraportti on tämän tiedotteen liitteenä, ja se löytyy myös verkkosivuiltamme:

Nordea Group Q3 2022 Report

Median edustajille, sijoittajille ja osakeanalyytikoille järjestetään 20. lokakuuta 2022 kello 11.00 Suomen aikaa webcast-lähetys, jossa konsernijohtaja Frank Vang-Jensen esittelee tuloksen. Lähetyksen jälkeen alkaa sijoittajille ja analyytikoille tarkoitettu kyselytilaisuus, jossa kysymyksiin vastaavat Frank Vang-Jensen, konsernin talousjohtaja Ian Smith ja sijoittajasuhteista vastaava johtaja Matti Ahokas.

Voit seurata webcast-lähetystä webcast-linkin kautta tai soittamalla numeroon +44 33 0551 0211, +46 8 5051 0086, +358 9 2319 5436 tai +1 646 843 4609, confirmation code (vahvistuskoodi) 4130473, viimeistään kello 10.50 Suomen aikaa.

Lisätietoja:

Frank Vang-Jensen, konsernijohtaja, 050 382 1391
Ian Smith, konsernin talousjohtaja, +45 5547 8372
Matti Ahokas, sijoittajasuhteet, 040 575 9178
Konserniviestintä, 010 416 8023 tai press@nordea.com

Tässä pörssitiedotteessa annetut tiedot on annettu julkistettavaksi yllä mainittujen tahojen välityksellä 20. lokakuuta 2022 kello 7.30 Suomen aikaa.

Nordea on yleispankki, joka on koko 200-vuotisen historiansa ajan tukenut Pohjoismaiden talouksia ja niiden kasvua. Autamme toteuttamaan unelmia ja arjen toiveita sekä edistämme yhteistä hyvää. Autamme joka päivä asiakkaitamme suunnittelemaan talouttaan, tarjoamme alan parhaan monikanavaisen asiakaskokemuksen ja edistämme kestävää muutosta. Nordean osake noteerataan Nasdaqin pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Lue lisää meistä osoitteessa nordea.com.