Nordean tulos – puolivuosikatsaus 2022

Nordea Bank Oyj
Puolivuosikatsaus
18. heinäkuuta 2022 klo 7.30 Suomen aikaa

Yhteenveto toisesta neljänneksestä

Luottovolyymien kasvu jatkui yrityssektorin vahvan kehityksen vetämänä. Liiketoiminta oli edelleen hyvin aktiivista ja markkinaosuuksien kasvu siivitti asuntoluotot 6 prosentin nousuun ja pienille ja keskisuurille yrityksille suunnatun luotonannon 7 prosentin nousuun. Luotonanto suurille yrityksille kasvoi aktiviteetin ja asiakaskysynnän ansiosta 16 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Hoidossa oleva varallisuus pieneni edellisneljänneksestä 9 prosenttia rahoitusmarkkinoiden laskusuuntauksen vuoksi. Nordean hoitoon saaman uuden varallisuuden nettomäärä oli kuitenkin toisella neljänneksellä positiivinen.

Tuotot kasvoivat ja liikevoitto parani markkinoiden heikentymisestä huolimatta. Toisen neljänneksen liikevoitto kasvoi 2 prosenttia vuoden 2021 toisen neljänneksen ennätyslukemista ja oli 1 361 miljoonaa euroa. Tuotot kasvoivat prosentin. Korkokate nousi 6 prosenttia luotonannon vahvan kasvun tukemana. Nettomääräiset palkkiotuotot supistuivat 5 prosenttia, kun hoidossa oleva varallisuus pieneni ja pääomamarkkinajärjestelyt vähenivät merkittävästi viime vuodesta. Nettotulos käypään arvoon arvostettavista eristä kasvoi prosentin. Kulut lisääntyivät prosentin. Viranomaismaksut pois lukien kulut pienenivät kuitenkin prosentin vuoden takaisesta.

Luottosalkun laatu pysyi vahvana ja luottotappiotaso oli -0,06 prosenttia eli luottotappioiden nettomäärä oli positiivinen. Luottotappioiden ja muiden vastaavien erien nettomäärä oli toisella neljänneksellä 56 miljoonaa euroa positiivinen (luottotappiotaso oli -0,06 prosenttia). Toteutuneiden luottotappioiden määrä pysyi edellisneljännesten tapaan erittäin vähäisenä. Lisäksi koronapandemian aikana korotetusta johdon harkintaan perustuvasta luottotappiovarauspuskurista purettiin 45 miljoonaa euroa, sillä pandemiasta kärsineiden toimialojen luottoriski on pienentynyt.

Oman pääoman tuotto oli 13,3 prosenttia ja kulu/tuotto-suhde 49 prosenttia. Nordean oman pääoman tuotto (RoE) nousi 13,3 prosenttiin vuoden 2021 toisen neljänneksen 11,4 prosentista. Kulu/tuotto-suhde pysyi vakaana ja oli 49 prosenttia, kuten vuotta aiemmin. Kun viranomaismaksuja ei oteta huomioon, kulu/tuotto-suhde parani kuitenkin 47 prosentista 46 prosenttiin. Osakekohtainen tulos parani 12 prosenttia 0,25 eurosta 0,28 euroon.

Vahva pääoma-asema – uusi takaisinosto-ohjelma hyväksytty. Nordean ydinvakavaraisuussuhde parani edellisneljänneksen 16,3 prosentista 16,6 prosenttiin, eli se ylitti viranomaisten vähimmäisvaatimuksen 6,3 prosenttiyksiköllä. Kuten aiemmin on kerrottu, Nordea edistää aktiivisesti tehokasta pääomarakennetta ja on alkuvuoden aikana jakanut osakkeenomistajilleen 4,5 miljardia euroa. Nordea sai Euroopan keskuspankilta luvan myös uuteen, 1,5 miljardin euron suuruiseen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmaan, jonka Nordean hallitus on tänään päättänyt käynnistää.

Näkymät ennallaan – Nordean edellytykset vastata epävarmoihinkin aikoihin ovat erittäin hyvät. Makrotalouden epävarmuus kasvaa Pohjoismaissa kiihtyvän inflaation ja heikentyneiden BKT-ennusteiden seurauksena. Nordean liiketoimintamalli on kuitenkin vahva, ja Nordean edellytykset saavuttaa vuodelle 2025 asetettu taloudellinen tavoite, yli 13 prosentin oman pääoman tuotto, ovat erittäin hyvät ja Nordea on myös sitoutunut saavuttamaan tämän tavoitteen. Koko vuoden 2022 näkymät ovat ennallaan: oman pääoman tuotto yli 11 prosenttia ja kulu/tuotto-suhde 49–50 prosenttia.

(Lue myös konsernijohtajan kommentti sivulta 2 alkaen. Määritelmät englanninkielisen tulosraportin sivulla 55.)

Konsernin osavuositulos ja tunnusluvut, Q2/2022

1. Pois lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät. Lisätietoa englanninkielisen tulosraportin sivulla 5.
 

Konsernijohtajan kommentti

Liiketoiminnan vahva vire jatkui toisella neljänneksellä. Asiakastyytyväisyys parani, toteutimme liiketoimintasuunnitelmaamme ja edistyimme painopistealueillamme.

Asuntoluottojen volyymit kasvoivat 6 prosenttia ja myös markkinaosuutemme kasvoivat edelleen Pohjoismaissa kautta linjan. Pohjoismaiden asuntomarkkinat hidastuivat taloudellisen epävarmuuden lisäännyttyä ja korkojen nousun kiihdyttyä. Asiakaskysyntä on kuitenkin edelleen historiallisen hyvällä tasolla.

Yritysluottojen kysyntä on kasvanut etenkin suurten yritysasiakkaiden joukossa, ja pohjoismainen toimintamallimme pystyy vastaamaan tähän kysyntään hyvin. Luotonanto suurille yrityksille kasvoi 16 prosenttia ja luotonanto pienille ja keskisuurille yrityksille 7 prosenttia. Yritysasiakkaat kääntyvät Nordean puoleen rahoitustarpeissaan, ja odotamme tämän trendin jatkuvan.

Liikevoittomme kasvoi 2 prosenttia 1 361 miljoonaan euroon ja ylitti näin vuoden 2021 toisen neljänneksen ennätyslukemat. Kulu/tuotto-suhteemme parani vuoden takaisesta 47 prosentista 46 prosenttiin, kun viranomaismaksuja ei oteta huomioon. Oman pääoman tuotto oli 13,3 prosenttia. Tuotot ja liikevoitto paranivat haasteellisista markkinoista ja sääntelyn aiheuttamista paineista huolimatta. Pidämme vuoden 2022 näkymät ennallaan: oman pääoman tuotto yli 11 prosenttia ja kulu/tuotto-suhde 49–50 prosenttia.

Toimintaympäristömme muuttui toisella neljänneksellä. Ukrainan sodan jatkuminen ja kiihtyvä inflaatio nostivat korkoja, supistivat kasvuodotuksia, murensivat kuluttajien luottamusta ja heikensivät rahoitusmarkkinoita. Voimme odottaa, että markkinaheilahtelut ja epävarmuus jatkuvat tulevilla neljänneksillä. Vaikka korkojen nousu vaimentaa taloudellista toimeliaisuutta, käänne auttaa korjaamaan markkinaolosuhteita vähitellen normaalimpaan suuntaan. Nordean näkökulmasta tämä tarkoittaa, että tuottojen lähteet monipuolistuvat, kun pystymme jälleen saamaan tuottoa suuresta talletuskannastamme.

Luottosalkun laatu on pysynyt vahvana. Salkkumme on pohjoismaisten pankkien monipuolisin – niin maa- kuin toimialajakaumalla mitattuna. Luottotappiotaso oli -6 korkopistettä eli luottotappioiden nettomäärä oli positiivinen. Saatavakohtaisia luottotappioita kirjattiin erittäin vähän kaikilla sektoreilla.

Purimme 45 miljoonaa euroa koronapandemian aikana korotetusta johdon harkintaan perustuvasta luottotappiovarauspuskurista. Tämän päätöksen taustalla on päivitetty arvio pandemiasta merkittävästi kärsineiden toimialojen luottoriskistä. Päätös on helmikuisen pääomamarkkinapäivän viestien mukainen: kerroimme silloin, että olosuhteiden salliessa odotamme voivamme aloittaa puskurin purkamisen vuonna 2022.

Liiketoiminta-alueidemme kehitys oli edelleen vahvaa. Personal Banking jatkoi asiakkaiden palvelua monikanavaisella palvelumallillamme etenkin asiakkaiden arvostamien digikanavien kautta. Näin kasvatimme asiakastoimintaa ja markkinaosuuksia. Asuntoluottojen volyymit kasvoivat 5 prosenttia edellisneljännesten tapaan, vaikka asuntokauppavolyymit supistuivat kaikissa maissa. Asuntoluottojen marginaalit laskivat hieman pääasiassa Ruotsissa nopeasti nousseiden rahoituskustannusten vuoksi.

Business Bankingin tulokset olivat vahvat erityisesti Norjassa ja Ruotsissa, minkä ansiosta luottovolyymit kasvoivat 7 prosenttia. Markkinaosuutemme kasvoivat entisestään Pohjoismaissa. Talletusmarginaalit kohenivat, ja suojausratkaisujen asiakaskysyntä oli vahvaa. Ruotsissa olimme ykkössijalla Prosperan kyselyssä, jossa tutkittiin pienyritysten asiakastyytyväisyyttä. Mobiilisovelluksemme sai kaikkien aikojen parhaan arvosanansa Suomessa ja Ruotsissa.

Large Corporates and Institutions kasvatti luottovolyymejaan 16 prosenttia, kun suuret yritykset kääntyivät yhä useammin meidän puoleemme rahoitustarpeissaan. Hyvä kehitys oli pääasiassa aktiivisen asiakaspalvelun, lisääntyneen luottokysynnän ja yrityslainakorkojen nousun ansiota. Lisäksi olimme edelleen johtavassa roolissa ilmastosiirtymää tukevan rahoituksen tarjoajana ja saavutimme jälleen kerran ykkössijan pohjoismaisissa vastuullisissa joukkolainoissa.

Asset and Wealth Managementin asiakastyytyväisyys pysyi korkealla tasolla proaktiivisen palvelumme, tiiviiden asiakassuhteiden, laajan ammattitaitomme ja digipalvelujemme ansiosta. Laajensimme vastuullisten ESG-tuotteiden valikoimaa ja saimme useita suuria toimeksiantoja kansainvälisiltä yhteisöasiakkailta neljänneksen aikana. Rahoitusmarkkinoiden myllerrys vaikutti hoidossa olevaan varallisuuteen epäsuotuisasti, ja se pieneni 9 prosenttia edellisneljänneksestä. Uuden hoitoon saadun varallisuuden nettomäärä oli kuitenkin edelleen positiivinen. Private Bankingiin virtasi ennätyksellisen paljon varoja kaikissa Pohjoismaissa markkinamyllerryksestä huolimatta.

Pääomarakenteemme on edelleen yksi Euroopan parhaista. Ydinvakavaraisuussuhteemme oli 16,6 prosenttia, eli ylitimme viranomaisten vähimmäisvaatimuksen 6,3 prosenttiyksiköllä. Lupauksemme mukaisesti edistämme aktiivisesti tehokasta pääomarakennetta ja jatkamme ylimääräisen pääoman jakamista osakkeenomistajillemme. Maksoimme huhtikuussa 0,69 euron osakekohtaisen osingon, jonka lisäksi saimme kesäkuussa päätökseen toisen, 1 miljardin euron suuruisen takaisinosto-ohjelmamme. Jaoimme näin ollen vuoden alkupuoliskolla pääomaa yhteensä 4,5 miljardia euroa eli 1,2 euroa osakkeelta. Olen iloinen, että saimme äskettäin luvan myös uusiin, enintään 1,5 miljardin euron takaisinostoihin. Nordean hallitus ilmoitti tänään päätöksestään käynnistää kolmas takaisinosto-ohjelma tämän luvan perusteella.

Jatkoimme vuoteen 2025 ulottuvan liiketoimintasuunnitelmamme toteuttamista ja keskityimme painopistealueisiimme. Niiden mukaisesti tarjoamme alan parhaan monikanavaisen asiakaskokemuksen, keskitymme kannattavaan kasvuun sekä tehostamme toimintaa ja pääoman käyttöä. Vastuullisuus on liiketoimintasuunnitelmamme keskiössä, ja jatkoimme asiakkaittemme tukemista vastuullisten valintojen tekemisessä ja edistyimme vastuullisuustavoitteittemme saavuttamisessa. Haluamme olla todellinen johtaja digipalveluissa, ja aktiivisten asiakkaiden määrä on edelleen kasvussa. Neljänneksen aikana asiakkaat kirjautuivat digipalveluihimme yhteensä 300 miljoonaa kertaa ja meillä oli 4,1 miljoonaa aktiivista digiasiakasta – molemmat luvut ovat ennätyksellisen suuret. Jatkoimme digitaalisten kanaviemme kehittämistä ja toimme asiakkaiden käyttöön monia uusia ominaisuuksia ja tuotteita. Kehitystyöllä varmistamme, että voimme täyttää kaikki pankkipalvelutarpeet tehokkaasti ja sujuvasti – missä ja milloin tahansa asiakkaamme haluavat.

Nordean kehitys oli kokonaisuudessaan erittäin hyvää toisella neljänneksellä, ja toteutimme liiketoimintasuunnitelmaamme suunnitellusti. Olen kuitenkin varma, että lisääntyvä taloudellinen epävarmuus, kiihtyvä inflaatio ja heikentyvät BKT-ennusteet tuovat haasteita asiakkaillemme ja koko yhteiskunnalle tulevina neljänneksinä. Meillä on hyvät edellytykset kestää taloudellisen tilanteen vaikeutuminen ja tukea asiakkaitamme. Odotamme hyötyvämme liiketoimintamme vahvuudesta ja laajuudesta sekä korkojen noususta, ja olemme sitoutuneet saavuttamaan vuodelle 2025 asettamamme taloudellisen tavoitteen yli 13 prosentin oman pääoman tuotosta.

Haluamme olla ensisijainen kumppani asiakkaille, jotka tarvitsevat laajan valikoiman rahoituspalveluja. Niin hyvinä kuin haastavinakin aikoina.

Frank Vang-Jensen
Konsernijohtaja

Näkymät (ennallaan)

Taloudellinen tavoite vuodelle 2025

Nordean taloudellinen tavoite vuodelle 2025 on yli 13 prosentin oman pääoman tuotto.

Tavoitetta tukevat 45–47 prosentin kulu/tuotto-suhde, noin 10 korkopisteen vuotuinen luottotappiotaso sekä Nordean pitkäaikaisten pääomatavoitteiden ja osingonmaksuperiaatteiden jatkaminen.

Taloudelliset näkymät vuodelle 2022

Nordea odottaa, että oman pääoman tuotto on vuonna 2022 yli 11 prosenttia ja kulu/tuotto-suhde 49–50 prosenttia.

Pääomatavoitteet

Viranomaisten ydinvakavaraisuussuhdetta koskeva vähimmäisvaatimus ylittyy 1,50–2,00 prosenttiyksikön pääomapuskurilla.

Osingonmaksuperiaatteet

Periaatteena on, että osinkoa maksetaan 60–70 prosenttia tilikaudelta kertyvästä tuloksesta. Nordea arvioi jatkuvasti mahdollisuuksia käyttää osakkeiden takaisinostoja keinona jakaa ylimääräistä pääomaa osakkeenomistajille.

Tuloslaskelma pois lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1

1. Pois lukien seuraavat vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä: vähennyskelvoton tappio Venäjän toimintoihin liittyvien 529 miljoonan euron kertyneiden valuuttakurssitappioiden kierrättämisestä ja käypään arvoon arvostettavien erien nettotulokseen kirjattu Venäjälle tehdyistä rahastosijoituksista aiheutunut 8 miljoonan euron tappio (6 miljoonaa euroa verojen jälkeen) sekä erään ”Luottotappiot ja muut vastaavat erät, netto” kirjatut 76 miljoonan euron luottotappiot (64 miljoonaa euroa verojen jälkeen) suorista vastuista, joiden vastapuoli on venäläinen. Kertyneiden valuuttakurssitappioiden kierrättäminen ei vaikuttanut omaan pääomaan, omiin varoihin eikä pääomaan, sillä vastaava positiivinen erä kirjattiin muuhun laajaan tulokseen. Näin ollen tällä erällä ei ole vaikutusta Nordean kykyyn maksaa osinkoja tai ostaa takaisin omia osakkeita.
 

Tunnusluvut pois lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1,2

1. Pois lukien seuraavat vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä: vähennyskelvoton tappio Venäjän toimintoihin liittyvien 529 miljoonan euron kertyneiden valuuttakurssitappioiden kierrättämisestä ja käypään arvoon arvostettavien erien nettotulokseen kirjattu Venäjälle tehdyistä rahastosijoituksista aiheutunut 8 miljoonan euron tappio (6 miljoonaa euroa verojen jälkeen) sekä erään ”Luottotappiot ja muut vastaavat erät, netto” kirjatut 76 miljoonan euron luottotappiot (64 miljoonaa euroa verojen jälkeen) suorista vastuista, joiden vastapuoli on venäläinen. Kertyneiden valuuttakurssitappioiden kierrättäminen ei vaikuttanut omaan pääomaan, omiin varoihin eikä pääomaan, sillä vastaava positiivinen erä kirjattiin muuhun laajaan tulokseen. Näin ollen tällä erällä ei ole vaikutusta Nordean kykyyn maksaa osinkoja tai ostaa takaisin omia osakkeita.
2. Lisätietoa tunnusluvuista ja vaihtoehtoisiksi määritellyistä tunnusluvuista.
 

Liiketoiminnan volyymit, avaintiedot1

1. Kauden lopussa.
 

Tuloslaskelma mukaan lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Tunnusluvut mukaan lukien vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät1

1. Lisätietoa tunnusluvuista ja vaihtoehtoisiksi määritellyistä tunnusluvuista.
2. Kauden lopussa. 
3. Mukaan lukien tilikauden tulos.

Tämä pörssitiedote on yhteenveto Nordean vuoden 2022 toisen neljänneksen tulosta käsittelevästä raportista. Englanninkielinen tulosraportti on tämän tiedotteen liitteenä, ja se löytyy myös verkkosivuiltamme:

Nordea Group Q2 2022 Report

Median edustajille, sijoittajille ja osakeanalyytikoille järjestetään 18. heinäkuuta kello 11.00 Suomen aikaa webcast-lähetys, jossa konsernijohtaja Frank Vang-Jensen esittelee tuloksen.

Voit seurata webcast-lähetystä webcast-linkin kautta tai soittamalla numeroon +44 33 3300 0804,
+46 8 5664 2651, +358 9 8171 0310 tai +45 35 445 577, confirmation code (vahvistuskoodi) 13359084, viimeistään kello 10.50 Suomen aikaa.

Lähetyksen jälkeen alkaa sijoittajille ja analyytikoille tarkoitettu kyselytilaisuus, jossa kysymyksiin vastaavat Frank Vang-Jensen, konsernin talousjohtaja Ian Smith ja sijoittajasuhteista vastaava johtaja Matti Ahokas.

Lisätietoja:

Frank Vang-Jensen, konsernijohtaja, 050 382 1391
Ian Smith, konsernin talousjohtaja, +45 5547 8372
Matti Ahokas, sijoittajasuhteet, 040 575 9178
Konserniviestintä, 010 416 8023 tai press@nordea.com

Tässä pörssitiedotteessa annetut tiedot on annettu julkistettavaksi yllä mainittujen tahojen välityksellä 18. heinäkuuta 2022 kello 7.30 Suomen aikaa.

Nordea on yleispankki, joka on koko 200-vuotisen historiansa ajan tukenut Pohjoismaiden talouksia ja niiden kasvua. Autamme toteuttamaan unelmia ja arjen toiveita sekä edistämme yhteistä hyvää. Autamme joka päivä asiakkaitamme suunnittelemaan talouttaan, tarjoamme alan parhaan monikanavaisen asiakaskokemuksen ja edistämme kestävää muutosta. Nordean osake noteerataan Nasdaqin pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Lue lisää meistä osoitteessa nordea.com.

Avainsanat: