Nordean tutkimus: sijoitussummat ovat vähentyneet merkittävästi parin vuoden takaisesta

Kaksi kolmesta suomalaisesta toteaa mahdollisuutensa säästää tai sijoittaa heikentyneen yleisen kustannustason nousun vuoksi, selviää Nordean teettämästä tutkimuksesta. Vuositasolla sijoitetaan 3 000 euroa (mediaani), mikä on merkittävästi vähemmän kuin vastaavassa tutkimuksessa vuonna 2021, jolloin yleisin summa oli 3 981 euroa. Säästämisellä tavoitellaan nyt aiempaa enemmän taloudellista puskuria pahan päivän varalle. Yhä useampi kokee sijoitustietämyksensä riittämättömäksi.

Kaikista suomalaisista 37 prosenttia kertoo, että heidän mahdollisuutensa säästää tai sijoittaa ovat heikentyneet melko tai erittäin paljon. Naiset kokevat näin miehiä useammin. Oman taloustilanteen heikkeneminen on noussut (+7 %-yksikköä) suurimmaksi huolenaiheeksi varojen menettämisen rinnalle niiden joukossa, jotka sijoittavat. Vuoden aikana säästämistään oli vähentänyt 23 prosenttia ja lopettanut 4 prosenttia.

Naiset sijoittavat vuodessa keskimäärin 2 000 euroa, kun taas miehet laittavat sijoituksiin puolet enemmän eli 4 000 euroa. Suomalaisista 20 prosenttia ei säästä tai sijoita lainkaan. Siihen ylivoimaisesti suurin syy on rahan puute, joka mainitaan esteenä merkitsevästi useammin (+7 %-yksikköä) kuin vastaavassa kyselyssä vuonna 2021.

”Vaikka rahan puute mainitaan säästämisen esteenä aiempaa useammin, niin niiden joukko, jotka eivät säästä tai sijoita, ei kuitenkaan kokonaisuudessaan ole kasvanut. Vastaajista kuusi prosenttia kertoi aloittaneensa sijoittamisen vuoden aikana, ja näin oli tapahtunut erityisesti nuorten joukossa. Jo ennestään sijoittavista yli puolet oli lisännyt sijoittamista vuoden aikana. Tärkeintähän ei ole suuret sijoitussummat, vaan se, että aloittaa, vaikka hyvin pienelläkin summalla”, sanoo Nordean kehitysjohtaja Tanja Eronen.

Enemmistö kerää puskuria pahan päivän varalle summaa ja ajankohtaa vaihdellen

Yli puolet (56 prosenttia) kertoo säästävänsä pahan päivän, kuten työttömyyden tai sairastumisen varalle (56 prosenttia) tai hakeakseen joustoa yllättäviin menoihin (55 prosenttia). Ne mainitaan sijoittamisen motiiveina vuoden 2021 tutkimukseen verrattuna paljon useammin. Taloudellinen riippumattomuus, unelmat ja haaveet sekä jälkipolvien hyvinvointi puolestaan ovat aiempaa harvemman syy sijoittaa.

Suosituimmat kohteet ovat säästötili (61 prosenttia), käyttötili (57 prosenttia) ja rahastot (54 prosenttia). Säästötilin ja rahastojen osuus on hieman kasvanut (2 %-yksikköä) vuoden 2021 tutkimukseen verrattuna. Osakesäästötilin kautta sijoitetaan osakkeisiin aiempaa enemmän, sitä käyttää lähes joka viides sijoittaja (19 prosenttia) ja etenkin 18–34-vuotiaat. Osakesijoittajista yhä useampi hajauttaa myös ulkomaille.

”Säästötilit tarjoavat taas vaihtoehdon puskurivarojen kerryttämiseen käyttötilin sijaan, kun niille maksetaan kilpailukykyistä korkoa. Säästötilissä useimmat arvostavat joustavuutta, mahdollisuutta saada rahat käyttöön tarvittaessa. Ilahduttavaa on myös nähdä, että yhä useampi nuori valitsee osakesäästötilin tai rahastot, sillä pidemmän aikavälin sijoittamisessa ne tarjoavat tiliä parempaa tuottoa”, Eronen toteaa.

Enemmistö (59 prosenttia) ei säästä säännöllisesti vaan vaihtelee sijoitussummaa ja ajankohtaa. Säännöllisesti säästäviä on 37 prosenttia, ja lapsille säästää joka neljäs suomalainen.

Epätietoisten joukko kasvanut, sijoitusneuvoille tarvetta alkuvaiheessa

Sijoituskohteen valinnassa tärkein peruste on edelleen matala riski, ja sitä painottavat naiset ja lapselle säästävät. Vastaajista 38 prosenttia kokee, että heillä on riittävästi tietoa sijoittamisesta. Epätietoisten joukko on kasvanut edellisestä tutkimuksesta 2021, jolloin 41 prosenttia koki tietonsa riittäviksi. Tietoa ja neuvoja sijoituspäätösten tueksi saadaan yhtä usein pankkien tai sijoituspalvelutarjoajien asiantuntijoilta kuin niiden digitaalisista palveluista. Ne, jotka eivät mielestään tiedä riittävästi, odottavat pankilta neuvoja, kuinka päästä sijoittamisessa alkuun sekä tietoa hajauttamisesta.

”Epävarmuutta selittänee se, vuoden 2021 jälkeen sijoittajat ovat kohdanneet aiempaa haastavamman sijoitusympäristön. Yllättävää on, että moni painottaa lapselle säästäessäänkin matalaa riskiä. Silloin sijoitusaika on kuitenkin usein pitkä, joten kannattaisi olla rohkeampi. Olipa sitten aloitteleva tai jo kokeneempi sijoittaja, niin pankista voi aina kysyä neuvoa, se ei maksa mitään. Neuvontatapaamisessa käydään läpi asiakkaan taloudellinen tilanne, elämän tilanne ja tavoitteet sijoittamisen ja säästämisen osalta ja niiden pohjalta laaditaan yksilöllinen sijoitussuunnitelma tai -ehdotus. Neuvontatapaamiset ovat suosittuja ja olemme saaneet niistä hyvää palautetta asiakkailta. Vinkkejä omaan talouteen ja säästämiseen saa myös webinaareistamme”, Eronen sanoo.

Kyselytutkimuksen Nordealle toteutti Kantar Finland internetpaneelissa 6.11.–21.11.2023, ja siihen vastasi 1 063 18–79-vuotiasta suomalaista.

Nordean viestintä, 09 4245 1006 tai media@nordea.fi

Nordea on yleispankki, joka on koko 200-vuotisen historiansa ajan tukenut Pohjoismaiden talouksia ja niiden kasvua. Autamme toteuttamaan unelmia ja arjen toiveita sekä edistämme yhteistä hyvää. Autamme joka päivä asiakkaitamme suunnittelemaan talouttaan, tarjoamme alan parhaan monikanavaisen asiakaskokemuksen ja edistämme kestävää muutosta. Nordean osake noteerataan Nasdaqin pörsseissä Helsingissä, Kööpenhaminassa ja Tukholmassa. Lue lisää meistä osoitteessa nordea.com.