Tulos ja volyymin kasvu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2001 Tulos ja volyymin kasvu · Liikevoitto oli toisella neljänneksellä 677 miljoonaa euroa, kasvua 22 prosenttia vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Liikevoitto oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla 1 232 miljoonaa euroa. · Liikevoitto ilman sijoitustoiminnan tulosta kasvoi 6 prosenttia vuoden ensimmäisestä neljänneksestä ja oli 604 miljoonaa euroa. Tammi- kesäkuun liikevoitto ilman sijoitustoiminnan tulosta oli 20 prosenttia parempi kuin edellisvuoden vastaavana ajanjaksona. · Rahoituskate kehittyi edelleen vakaasti. · Palkkiotuotot lisääntyivät toisen neljänneksen aikana. · Nettomääräiset luottotappiot olivat vuositasolla 0,18 prosenttia (0,14 prosenttia ensimmäisellä neljänneksellä). · Osakekohtainen tulos oli 0,16 euroa, kun se edellisneljänneksellä oli 0,13 euroa. · Talletukset lisääntyivät 5 prosenttia ja luotonanto 3 prosenttia toisella neljänneksellä. · Vakuutustoiminnan yhdistetty kulusuhde oli toisella neljänneksellä 100 prosenttia, 6 prosenttiyksikköä parempi kuin ensimmäisellä neljänneksellä. Strategian toteutus etenee · Postgirot Bankin osto Ruotsissa vahvistaa markkina-asemaa. · Kirjautumisia verkkopankkiin oli toisella neljänneksellä ennätysmäärä (18,4 miljoonaa), 40 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden toisella neljänneksellä. Internetissä maksettiin 21,0 miljoonaa laskua, kasvua 46 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. · Useita luottoluokituksien korotuksia. · Kaikki konserniin kuuluvat pankit ottavat käyttöön Nordea-nimen joulukuussa. "Nordean tuloskasvu on voimakasta epävakaista markkinoista huolimatta. Tiukassa kilpailussa olemme pystyneet yhteensovittamaan liiketoimintayksiköiden toiminnat ja toimimaan siitä huolimatta asiakaslähtöisesti. Lähitulevaisuudessa uskomme liikevoiton ilman sijoitustoiminnan tulosta kehittyvän kahden edellisen neljänneksen mukaisesti", Nordean konsernijohtaja Thorleif Krarup sanoo. Nordea on Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtava finanssipalvelukonserni. Konsernilla on kuusi liiketoiminta-aluetta: Vähittäispankki, Corporate and Institutional Banking, Varallisuudenhoito, Investment Banking, Henki- ja eläkevakuutus sekä Vahinkovakuutus. Nordealla on noin 10 miljoonaa asiakasta, 1 260 konttoria ja 125 vakuutuspalvelupistettä 22 maassa. Konserni on maailman johtava Internet-pankkipalveluiden tarjoaja ja sillä on yli 2,4 miljoonaa verkkopankkiasiakasta. Nordea noteerataan Helsingin, Kööpenhaminan ja Tukholman pörsseissä. www.nordea.com Liiketoiminta-alueisiin perustuva tuloslaskelma 4-6 1-3 Muutos 1-6 1-6 Muut 1- Miljoonaa euroa 2001 2001 % 2001 20001 os 121 ,2 % 2000 Rahoituskate 885 872 1 1 757 1 348 30 2 838 Palkkiotuotot 370 361 2 731 766 -5 1 454 Arvopaperikauppa 128 156 -18 284 213 33 415 Vakuutustoiminnan tuotot 185 134 38 319 220 45 451 Muut tuotot 52 36 44 88 63 40 134 Tuotot yhteensä 1 620 1 559 4 3 179 2 610 22 5 292 Henkilöstökulut -556 -541 3 -1 097 -897 22 -1 829 Muut kulut -421 -414 2 -835 -731 14 -1 491 Kulut yhteensä -977 -955 2 -1 932 -1 19 -3 628 320 Tulos ennen 643 604 6 1 247 982 27 1 luottotappioita 972 Luottotappiot -59 -45 31 -104 -37 181 -79 Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen yritysten 20 11 82 31 32 -3 62 tuloksesta Liikevoitto ilman sijoitustoiminnan 604 570 6 1 174 977 20 1 tuottoja ja kuluja 955 Varainhallinta 25 68 - 93 203 - 267 Henki- ja eläkevakuutus 19 -17 - 2 48 - 61 Vahinkovakuutus 11 -32 - -21 53 - 81 Muut 55 3 2 - 57 127 - 164 Sijoitustoiminnan tulos 110 21 - 131 431 - 573 Liikearvopoistot -37 -36 3 -73 -49 49 -93 Liikevoitto 677 555 22 1 232 1 359 -9 2 435 Kiinteistöjen - - - - -40 - -40 luovutustappiot Eläkesäätiön/-kassan - - - - 17 - 32 ylikatteen palautus Verot -193 -157 23 -350 -360 -3 -691 Vähemmistöosuus -1 -1 0 -2 -2 0 -3 Tulos 483 397 22 880 974 -10 1 733 1 Mukaan lukien Unidanmark, ensimmäinen neljännes, pro forma. 2 Tulos tammi-joulukuu 2000 ilman Christiania Bank og Kreditkassea (CBK). 3 Josta Aleksia-kaupan loppuselvitys 5 miljoonaa euroa. Tunnusluvut1 Osakekohtainen tulos, euroa 0,16 0,13 0,29 0,33 Osakekurssi2, euroa 6,73 6,88 6,73 7,90 Osakekohtainen oma pääoma2, euroa 3,76 3,62 3,76 3,60 Osakkeiden määrä2,3, miljoonaa 2 2 2 2 964 982 964 979 Oman pääoman tuotto, % 17,0 14,1 15,6 18,6 Oman pääoman tuotto, ilman liikearvoa4, % 23,4 19,7 21,6 22,5 Luotonanto2, miljardia euroa 135 131 135 109 Yleisön talletukset2, miljardia euroa 81 77 81 65 Oma pääoma2, miljardia euroa 11 11 11 11 Taseen loppusumma2, miljardia euroa 233 233 233 192 Hoidossa oleva varallisuus2, miljardia euroa 101 97 101 104 Kulu/tuotto-suhde, pankkitoiminta5, % 55 55 55 52 Yhdistetty kulusuhde, vahinkovakuutus, % 100 106 103 102 Ensisijaisen oman pääoman osuus riskisijoituksista2, % 7,0 6,6 7,0 9,0 Vakavaraisuussuhde2, % 9,6 9,2 9,6 10,8 Riskisijoitukset2, miljardia euroa 135 136 135 110 1 Tulos tammi-joulukuu 2000 ilman Christiania Bank og Kreditkassea (CBK). 2 Kauden lopussa, CBK mukaan lukien vuoden 2000 viimeiseltä neljännekseltä alkaen. 3 Tammi-kesäkuussa 2001 osakkeita oli keskimäärin 2 995 miljoonaa laimennusvaikutuksen jälkeen. 4 Ilman liikearvopoistoja ja ilman jäljellä olevaa liikearvoa, joka on vähennetty omasta pääomasta. 5 Ennen luottotappioita ja liikearvopoistoja. (Neljännesvuosittainen kehitys Liit 4-6 1-3 10- 7-9 4-6 Miljoonaa euroa e 2001 2001 12 2000 2000 2000 3 3 3 Rahoituskate 885 872 757 733 707 Palkkiotuotot 1 370 361 368 320 386 Arvopaperikauppa 128 156 94 108 72 Vakuutustoiminnan tuotot 185 134 129 102 138 Muut tuotot 52 36 36 35 29 Tuotot yhteensä 1 1 1 1 1 620 559 384 298 332 Henkilöstökulut -556 -541 -478 -454 -458 Muut kulut -421 -414 -429 -331 -382 Kulut yhteensä 2 -977 -955 -907 -785 -840 Tulos ennen luottotappioita 643 604 477 513 492 Luottotappiot -59 -45 -22 -20 -20 Osuus pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen yritysten tuloksesta 20 11 -1 31 23 Liikevoitto ennen sijoitustoiminnan 604 570 454 524 495 tuottoja ja kuluja Varainhallinta 25 68 34 30 105 Henkivakuutus 19 -17 -2 15 3 Vahinkovakuutus 11 -32 -10 38 -17 Muut 55 2 20 17 71 Sijoitustoiminnan tulos 110 21 42 100 162 Liikearvopoistot -37 -36 -23 -21 -27 Liikevoitto 677 555 473 603 630 Kiinteistöjen luovutustappiot - - - - - Eläkesäätiön/-kassan ylikatteen - - 8 7 9 palautus Verot -193 -157 -149 -182 -163 Vähemmistöosuus -1 1 0 -1 0 Tulos 483 397 332 427 476 Lii Palkkiotuotot, miljoonaa euroa te 1 Arvopaperivälitys 60 79 68 55 87 Varallisuudenhoito/rahastot 116 113 130 122 128 Arvopapereiden liikkeeseenlasku 20 10 16 15 24 Luotonanto 91 75 81 73 68 Talletukset ja maksujenvälitys 127 129 117 103 111 Valuutanvaihto 8 12 16 16 17 Muut palkkiotuotot 27 20 16 13 15 Palkkiokulut -73 -73 -74 -64 -66 Palkkiotuotot ja -kulut 376 365 370 333 384 josta sijoitustoiminnan osuus -6 -4 -2 -13 2 Palkkiotuotot 370 361 368 320 386 Lii Kulut, miljoonaa euroa te 2 Henkilöstökulut1 560 545 482 459 460 Tietotekniikkakulut2 104 95 80 49 68 Markkinointikulut 25 29 41 21 29 Posti-, puhelin- ja toimistokulut 63 57 67 49 56 Vuokrakulut, rakennukset ja 91 92 89 75 73 kiinteistökulut Muut kulut 143 146 156 141 159 Kulut mukaan lukien sijoitustoiminta 986 964 915 794 845 josta sijoitustoiminnan osuus -9 -9 -8 -9 -5 Kulut yhteensä 977 955 907 785 840 1 Josta tulokseen perustuvia henkilöstökuluja 70 miljoonaa euroa vuonna 2001. 2 Sisältää tietokone-, huolto- ja konsultointikulut. Kokonaisuudessaan tietotekniikkakulut (henkilöstö- ja muut vastaavat kulut mukaan lukien) olivat 395 miljoonaa euroa vuonna 2001. 3 Tulos huhti-joulukuu 2000 ilman Christiania Bank og Kreditkassea (CBK). Konserni Yhteenveto Konsernin liikevoitto oli vuoden 2001 toiselta vuosineljännekseltä 677 miljoonaa euroa, kasvua 22 prosenttia vuoden ensimmäisestä neljänneksestä. Rahoituskate kasvoi vakaasti. Palkkiotuotot pysyivät samalla tasolla kuin aiemmin huolimatta pääomamarkkinoiden levottomuudesta. Myös kulut olivat samaa luokkaa kuin edellisellä neljänneksellä. Vuosineljänneksen tulos oli 483 miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos oli 0,16 euroa ja oman pääoman tuotto 17,0 prosenttia. Ilman liikearvon vaikutusta oman pääoman tuotto oli 23,4 prosenttia. Liikevoitto ilman sijoitustoiminnan tulosta kasvoi 6 prosenttia edellisestä neljänneksestä ja oli 604 miljoonaa euroa. Tuotot yhteensä, ilman sijoitustoiminnan tulosta, kasvoivat 4 prosenttia. Kulut puolestaan lisääntyivät 2 prosenttia. Sijoitustoiminnan tulos oli toisella vuosineljänneksellä 110 miljoonaa euroa. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vastaava luku oli 21 miljoonaa euroa. Kertaluonteisten tuottojen osuus oli 97 miljoonaa euroa, kun se vuoden ensimmäisten kolmen kuukauden aikana oli 68 miljoonaa euroa. Ilman kertaluonteisten erien vaikutusta liikevoitto kasvoi 19 prosenttia. Toinen vuosineljännes Luottojen kysyntä on Pohjoismaissa pysynyt vakaana huolimatta taloudellisen ympäristön lisääntyneistä epävarmuustekijöistä. Luottokanta oli 135 miljardia euroa. Edelliseen neljännekseen verrattuna kasvua oli 3 prosenttia. Yleisön talletukset kasvoivat 5 prosenttia 81 miljardiin euroon. Vuodenvaihteesta luotonanto kasvoi 5 prosenttia ja talletukset 3 prosenttia. Rahoituskate, ilman sijoitustoiminnan tuottoja ja kuluja, oli 885 miljoonaa euroa (872 miljoonaa euroa tammi-maaliskuussa 2001). Kasvu oli seurausta luottojen ja talletusten määrän lisääntymisestä. Marginaalit olivat yleisesti ottaen ensimmäisen neljänneksen tasolla. Yritysasiakkaiden luottojen marginaalit ovat kasvamassa yleisen taloudellisen tilanteen epävarmuuden vuoksi. Maksut talletusvakuusrahastoon Ruotsissa olivat samaa luokkaa kuin edellisellä neljänneksellä, mutta edellisvuoden neljännesvuosikeskiarvoon verrattuna maksut olivat noin 10 miljoonaa euroa pienemmät kummaltakin alkuvuoden neljännekseltä. Pohjoismaiset pörssi-indeksit nousivat hieman toisen vuosineljänneksen aikana. Vaihto ja kauppojen lukumäärä sen sijaan pienenivät huomattavasti edellisestä neljänneksestä. Nordean hoidossa olevan varallisuuden määrä oli kesäkuun lopussa 101 miljardia euroa, kun se edellisen neljänneksen lopussa oli 97 miljardia euroa. Huolimatta toiminnan yleisestä hiljenemisestä pohjoismaisilla pääomamarkkinoilla palkkiotuotot lisääntyivät hieman verrattuna edellisiin neljänneksiin. Palkkiotuotot ja -kulut olivat 370 miljoonaa euroa (361 miljoonaa euroa). Varainhallinnan palkkiotuotot pysyivät ennallaan samalla kun maksuliikenteen ja luotonannon palkkiotuotot lisääntyivät. Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot, joihin sisältyi pääasiassa valuuttatoiminnasta ja asiakkaiden kanssa käydystä johdannaiskaupasta saatuja tuottoja, olivat yhteensä 128 miljoonaa euroa (156 miljoonaa euroa). Tuotot olivat pienemmät kuin edellisellä neljänneksellä, jolloin markkinoiden suuret vaihtelut kasvattivat liiketoimintaa voimakkaasti. Vakuutustoiminnan tuotot, ilman sijoitustuottoja, olivat 185 miljoonaa euroa, kasvua 51 miljoonaa euroa edellisestä neljänneksestä. Kasvu johtui pääasiassa vakuutusmaksutulon lisääntymisestä ja vahinkovakuutuksen korvauksien vähenemisestä. Muut tuotot olivat 52 miljoonaa euroa (36 miljoonaa euroa). Muista tuotoista suurin osa oli kiinteistötoimintaan liittyviä tuottoja. Kulut olivat yhteensä 977 miljoonaa euroa (955 miljoonaa euroa). Kulut olivat likimain samalla tasolla kuin edellisellä neljänneksellä. Niiden kehitys heijastaa sekä liiketoiminnan vilkkautta että konsernin toimintojen ripeää yhteensovittamista vuosineljänneksen aikana. Neljänneksen aikana tehtiin lisää luottotappiovarauksia eräisiin jo aiemmin ongelmallisiksi todettuihin luottoihin, jotka liittyivät pääasiassa yrityskauppojen rahoitukseen. Luottotappioiden nettomäärä oli näiden varausten jälkeen 59 miljoonaa euroa (45 miljoonaa euroa). Vuositasolla luku on 0,18 prosenttia (0,14 prosenttia) luottokannasta. Epävarmoja saamisia oli kesäkuun lopussa nettomääräisesti 918 miljoonaa euroa (841 miljoonaa euroa), joka on vuositasolla 0,7 prosenttia (0,6 prosenttia) luotonannosta. Vertailu edellisvuoden vastaavaan aikaan Vuoden ensimmäisen puoliskon liikevoitto oli 1 232 miljoonaa euroa. Luku on 9 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, jolloin sijoitustoiminnan tulos oli poikkeuksellisen hyvä. Joulukuussa 2000 hankitun Christiania Bankin (CBK) luvut eivät sisälly vuoden 2000 tulokseen. CBK:n luvut huomioon ottaen liikevoitto pieneni 10 prosenttia. Tuotot kasvoivat 22 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Kulut pienentyivät 19 prosenttia. CBK:n luvut huomioon ottaen tuottojen kasvu oli 9 prosenttia ja kulujen kasvu 3 prosenttia. Tulos tammi-kesäkuulta oli 880 miljoonaa euroa, joka vastaa 0,29 euron osakekohtaista tulosta (0,58 euroa koko vuodelta 2000). Liikevoitto ilman sijoitustoiminnan tulosta oli 20 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin, 1 174 miljoonaa euroa. CBK:n luvut huomioon ottaen kasvua oli 14 prosenttia. CBK:n lisäksi kasvuun vaikutti se, että konserni pystyi säilyttämään asiakaslähtöisen toimintatapansa huolimatta voimavarojen käytöstä yhtenäistämisprojekteihin. Liikevoiton kasvua tuki myös synergiahyötyjen toteutuminen. Sijoitustoiminnan tulos Sijoitustoiminnan tulos oli 110 miljoonaa euroa toisella vuosineljänneksellä. Kasvua vuoden ensimmäisestä neljänneksestä oli 89 miljoonaa euroa. Vaikka osakemarkkinat olivat levottomat, osakekurssit olivat kesäkuun lopussa hieman korkeammalla kuin huhtikuun lopussa. Tämän ansiosta osaketuottojen kasvu oli suurempi kuin tärkeimpien valuuttojen korkojen nousun aiheuttamat tappiot korollisten arvopapereiden kaupassa. Nordea myi toukokuussa osuutensa ruotsalaisessa Atle AB:ssa. Kaupasta saatiin 57 miljoonaan euron myyntivoitto toisella vuosineljänneksellä. Suomalaisen kiinteistöyhtiö Aleksian myynnin loppuselvityksen yhteydessä saatiin 5 miljoonan euron myyntivoitto. Tämän lisäksi Ilmarisen kanssa päästiin sopimukseen Aleksia-kauppaan liittyneiden kehityshankkeiden ja kiinteistömyyntien tulevista tuotoista. Sopimus kasvatti sijoitustoiminnan tulosta 35 miljoonaa euroa. CBK:n verokiista Norjan korkein oikeus antoi kesäkuussa 2001 päätöksen CBK:n Norjan valtiota vastaan nostamassa oikeusjutussa, joka koski pankin vuonna 1991 saaman pääomatuen verotuskohtelua. Oikeuden mukaan kiistanalaista 340 miljoonan euron summaa ei pidä laskea verotettavaksi tuloksi. Tämän seurauksena CBK:n ostoon liittyvää liikearvoa on oikaistu 95 miljoonalla eurolla. Luottokannan laatu Luottokannan laatu ei muuttunut merkittävästi aikaisempiin vuosineljänneksiin verrattuna, vaikkakin luottotappiot olivat nettomääräisesti hieman suuremmat kuin edellisen neljänneksen aikana. Luottojen jakauma asiakasryhmien välillä on pysynyt ennallaan vuoden 2000 loppuun verrattuna. Noin 63 prosenttia luotoista oli myönnetty yritysasiakkaille ja noin 37 prosenttia henkilöasiakkaille. Toimialajakaumassa on vain vähäisiä muutoksia. Henkilöasiakkaiden luotoista 75 prosenttia on asuntoluottoja. Televiestintäyrityksille myönnettyjen luottojen ja takausten kokonaismäärä on pysynyt ennallaan hieman alle 8 miljardissa eurossa. Konsernin tämän toimialan asiakkaiden luottojen takaisinmaksukyky arvioidaan hyväksi. Internet-alalla toimiviin uusiin yrityksiin liittyvät vastuut ovat erityisen pienet, sillä tällaisten yritysten rahoitus on yleensä oman pääoman ehtoista rahoitusta. Vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana toteutuneet luottotappiot liittyvät tiettyihin yksittäisiin yrityksiin, eivätkä ne heijasta asiakkaiden velanmaksukyvyn yleistä heikentymistä. Tämä ilmenee myös siitä, että epävarmojen saamisten kokonaismäärä, 3 040 miljoonaa euroa, on hieman pienempi kuin vuodenvaihteessa ja ensimmäisen neljänneksen lopussa. Nordea on ottanut käyttöön yhtenäiset luotonantoperiaatteet ja luottojen myöntämisen menettelytavat on yhdenmukaistettu koko konsernissa. Jatkossa kiinnitetään eritystä huomiota luottoriskien oikeaan hinnoitteluun. Nordea arvioi, että luottoihin liittyvien riskien mahdollisesti lisääntyessä luottomarginaalit kasvavat vastaavasti. Postgirot Bankin hankinta Nordea ja Ruotsin Posti julkistivat 31. heinäkuuta 2001 sopimuksen, jonka mukaan Nordea ostaa Postgirot Bankin. Tämän kaupan myötä Nordea parantaa kilpailukykyään tärkeillä kasvualueilla, kuten maksujenvälityksessä ja cash management -palveluissa, ja vahvistaa asemaansa Pohjoismaiden ja Itämeren alueen johtavana finanssipalvelukonsernina. Kauppa luo erinomaiset mahdollisuudet Nordean tuotteiden ja palveluiden ristiinmyyntiin Postgirot Bankin 1,3 miljoonalle asiakkaalle, joista noin 70 prosenttia ei ole nyt Nordean asiakkaita. Kauppahinta on 440 miljoonaa euroa (4,1 miljardia Ruotsin kruunua), johon lisätään vuoden alusta kaupan voimaantulopäivään mennessä kertynyt voitto. Kauppa vaatii Ruotsin rahoitustarkastuksen ja Euroopan komission hyväksynnän ja kauppa vahvistettaneen kuuden kuukauden kuluessa. Yhdistyminen Varallisuudenhoito- ja Corporate and Institutional Banking - liiketoiminta-alueet ottivat käyttöön Nordea-nimen tämän vuoden alkupuolella. Investment Banking vaihtoi ArosMaizels-nimensä toukokuussa nimeen Nordea Securities. Kesäkuussa Nordea ilmoitti, että konsernin pankit muuttavat nimensä Nordeaksi tämän vuoden joulukuussa. Merita Pankki Suomessa, K-Bank (Christiania Bank) Norjassa, Nordbanken Ruotsissa ja Unibank Tanskassa ottavat käyttöön yhteisen nimen. Yhteisen nimen ja brandin käyttöönotto pohjautuu perusteellisiin selvityksiin, jotka osoittavat konsernin toimintojen yhtenäistämisen etenevän suunniteltua nopeammin. Vuosineljänneksen aikana yhtenäistämisprosessi eteni myös muun muassa seuraavasti: · Konsernin puolalainen vakuutusyhtiö sai nimekseen Nordea Zycie. · Suomeen tuotiin Solon kautta myytävät vahinkovakuutustuotteet. · Konsernin juridista rakennetta päätettiin kehittää edelleen, jotta se tukee paremmin konsernin liiketoiminnallista rakennetta sekä lisää läpinäkyvyyttä ja strategista joustavuutta. Toisen vuosineljänneksen lopussa toteutuneita synergiahyötyjä oli kertynyt noin 75 miljoonaa euroa. Kaikkiaan synergiahyötyjä arvioidaan saatavan ennen veroja vuositasolla 360 miljoonaa euroa. Tämän vuoden loppuun mennessä toteutuvia synergiahyötyjä arvioidaan olevan 145 miljoonaa euroa. Yhtenäistämisprosessi tietotekniikassa Noin kolmasosa tämän vuoden tietotekniikkakuluista liittyy toimintojen yhtenäistämiseen. Varallisuudenhoito- ja Corporate and Institutional Banking -liiketoiminta-alueiden tietojärjestelmät on päätetty yhdistää täysin. Vähittäismarkkinoille suuntautuneiden toimintojen tietotekniset ratkaisut yhtenäistetään askel kerrallaan. Yhteinen kaikissa Pohjoismaissa käyttöönotettava tekninen ratkaisu perustuu ns. middle layer -arkkitehtuuriin, jossa hyödynnetään pääasiassa olemassa olevia ohjelmistosovelluksia. Tietojärjestelmien yhtenäistämisestä ei siksi aiheudu mittavia uusia investointeja tai monimutkaisia uusia rakenteita ja järjestelmiä, jotka lisäisivät konsernin toimintariskejä. Tietotekniikan yhtenäistämisprojekteja on käynnissä kaikilla liiketoiminta-alueilla. Projektit saataneen päätökseen puolentoista vuoden kuluessa. Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous pidettiin 10. huhtikuuta 2001. Kjell Aamot valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi yhdeksi vuodeksi ja Harald Arnkværn kahdeksi vuodeksi. Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen hankkimaan Nordean omia osakkeita tietyin ehdoin siten, että konsernin omistuksessa olevien omien osakkeiden määrä ei ylitä 10 prosenttia yhtiön osakekannasta. Yhtiökokous vahvisti jaettavaksi ehdotetun 2 Ruotsin kruunun osingon osaketta kohti. Osinkoja maksettiin yhteensä 675 miljoonaa euroa. Oma pääoma ja vakavaraisuus Oma pääoma oli kesäkuun lopussa 11,1 miljardia euroa. Konsernin eläkesäätiöiden ja eläkekassan sijoitusten arvot ylittivät eläkevastuut 0,2 miljardilla eurolla. Ylikatetta ei palautettu neljänneksen aikana. Huhtikuussa pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen valtuutuksen perusteella Nordean hallitus päätti 25. huhtikuuta 2001, että yhtiö ostaa takaisin omia osakkeitaan, jotta konsernin osakekurssin kehitykseen sidotun kannustinohjelman kustannusvaikutuksia saadaan rajattua. Yhtiö osti tätä tarkoitusta varten 25. ja 26. huhtikuuta yhteensä 17 miljoonaa omaa osakettaan Tukholman pörssissä. Ostettujen osakkeiden keskihinta oli 63,48 Ruotsin kruunua. Konsernin ensisijaisen oman pääoman osuus riskisijoituksista oli kesäkuun lopussa 7,0 prosenttia. Vakavaraisuussuhde oli 9,6 prosenttia. Laskelmissa on mukana vuoden 2001 kuuden ensimmäisen kuukauden tulos, josta on vähennetty julkistetun osingonmaksutavoitteen mukainen osinko. Nordean osake Pohjoismaisten finanssikonsernien osakekurssit pysyttelivät toisella vuosineljänneksellä melko muuttumattomina. Nordean osakkeen kurssi oli 58,00 Ruotsin kruunua 20. elokuuta 2001. Vuoden 2000 lopusta kurssi laski 18,9 prosenttia. Luottoluokitukset Moody's nosti heinäkuussa Nordean norjalaisen tytärpankin CBK:n pitkäaikaista luokitusta, joka on nyt Aa3, eli sama kuin konsernin muilla pankeilla. Moody's totesi luokituksen korottamisen perustuvan hyvin edenneeseen yhdentymisprosessiin. Elokuussa Fitch korotti kaikkien Nordea-konsernin pankkien luottoluokituksia. Pitkäaikaiset luokitukset ovat nyt AA- ja lyhytaikaiset luokitukset F1+. Fitch perustelee luokitusten korottamista Nordean pohjoismaisen strategian nopealla etenemisellä. Näkymät Yleiset taloudelliset näkymät ovat aiempaa epävarmemmat. Kasvuennusteita on viime aikoina muutettu alaspäin ja osakemarkkinat ovat olleet levottomat. Tästä huolimatta kaikkien neljän Pohjoismaan talouksien odotetaan edelleen kasvavan, ja luottojen kysyntä säilynee suhteellisen korkealla tasolla. Nordean päätuotteiden ja -palvelujen kasvunäkymiä voidaan siksi pitää tyydyttävinä hyväksyttävällä riski- ja kannattavuustasolla. Liiketoimintavolyymien kasvattaminen ja riittävä panostus riskienhallintaan edellyttävät lisäresursseja. Tästä huolimatta kustannukset pyritään pitämään tarkoin valvonnassa Liikevoiton ilman sijoitustoiminnan tulosta odotetaan seuraavien kahden neljänneksen aikana olevan samalla tasolla kuin kahdella edellisellä neljänneksellä, kun taas sijoitustoiminnan tulos seuraa periaatteessa markkinoiden kehitystä. (H ------------------------------------------------------------ Lisätietoja saat osoitteesta http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2001/08/22/20010822BIT00410/bit0002.doc The full report http://www.waymaker.net/bitonline/2001/08/22/20010822BIT00410/bit0002.pdf The full report