Verkkopetoksia enemmän kuin koskaan – tietoisuuden lisääminen avainasemassa niiden torjunnassa
Suomalaiset ovat menettäneet tänä vuonna miljoonia euroja erilaisissa huijauksissa. Samaan aikaan pankit ovat pystyneet torjumaan huijauksia entistä enemmän. Huijarit kehittävät jatkuvasti uusia menetelmiä ja hyödyntävät yhä enemmän sosiaalista manipulaatiota. Nordealle näkymä muihin Pohjoismaihin tarjoaa mahdollisuuden varautua tehokkaasti uudenlaisiin huijausmenetelmiin.
Erilaiset huijaukset ovat lisääntyneet tänä vuonna räjähdysmäisesti. Samaan aikaan suomalaiset pankit ovat pystyneet torjumaan huijauksia yhä enemmän. Finanssialan tilastojen mukaan vuoden 2023 alkupuoliskon aikana pankit saivat estettyä ja palautettua huijausten uhreille 15,9 miljoonaa euroa. Tämä on yli kaksi kertaa enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin.
”Havaintomme osoittavat, että petoksen tekijöiden tahti ei ole loppuvuonnakaan hidastumassa. Pysymme kuitenkin selvästi tahdissa mukana: siinä missä huijausten määrät ovat kasvaneet, me olemme pystyneet estämään niitä enemmän kuin viime vuonna. Trendi on samankaltainen myös muissa Pohjoismaissa”, kertoo Nordean henkilöasiakasliiketoiminnan johtaja Sara Mella.
Suomessa tehdään paljon työtä usealla eri sektorilla, jotta kansalaiset pysyisivät turvassa huijausyrityksiltä. Tietoisuuden lisääminen erilaisista huijauksista on avainasemassa. Pohjoismaisuus ja tiivis yhteistyö eri toimijoiden kanssa tarjoavat Nordealle ainutlaatuisen näkymän siihen, miten petokset eri markkina-alueilla kehittyvät.
”Petosilmiöt ja rikollisten tekotavat leviävät usein pankista toiseen ja alueelta toiselle. Se mitä emme välttämättä vielä näe Suomessa, voi olla iso ilmiö esimerkiksi Ruotsissa. On tärkeää, että tiedämme, mihin meidän tulee varautua. Viestimme myös aktiivisesti asiakkaillemme, sillä tieto ja osaaminen lisäävät turvallisuutta”, Mella sanoo.
Huijarit kehittävät jatkuvasti uusia menetelmiä – tekoälyn hyödyntämistä seurataan tarkasti
Vaikka iso osa huijauksista ja niiden yrityksistä tehdään samoilla kaavoilla, tulee jatkuvasti ilmi myös uusia tekotapoja. Esimerkiksi Suomeen saapuivat menneen kesän aikana hybridihuijaukset, eli viestin ja puhelinsoiton yhdistelmä.
”Uusissa huijauksissa korostuu uhrin manipulointi siten, että hän huomaamattaan toimii itse aktiivisesti petoksen tekijän hyväksi, esimerkiksi tekemällä maksutapahtumat itse. Huijari saattaa myös ohjeistaa uhria vastaamaan tietyllä tavalla, mikäli pankki kysyy tilitapahtumista ja pyrkii tällä tavoin estämään huijauksen ja tilanteen jatkumisen”, kuvailee Nordean petostorjuntayksikön asiantuntija Sara Helin.
Myös tekoälyllä tuotetuista huijauksista on jo nähty esimerkkejä maailmalta, mutta ne eivät ole vielä niinkään rantautuneet Pohjoismaihin. Tekoäly voidaan valjastaa varastamaan ääntä ja tuottamaan sellaista video- ja äänimateriaalia, jota ei oikeasti ole olemassa. Esimerkiksi omalta lapselta tullut puhelu, jossa on myös videoelementti, on paljon uskottavampi kuin pelkkä tekstiviesti.
”Seuraamme tiiviisti tilannetta Pohjoismaissa. Tapaukset, joissa on syytä epäillä tekoälyn käyttöä, tutkitaan erityisen tarkasti. Toistaiseksi vahvistettuja tapauksia emme ole vielä havainneet”, Helin kertoo.
Maltti on valttia – huijauksilta voi suojautua
Huijauksilta on mahdollista suojautua, kun muistaa muutaman yksinkertaisen neuvon.
”Tärkein muistisääntö on, että maltti on valttia. Huijarit vetoavat usein kiireeseen ja kehottavat toimimaan nopeasti, mutta aina on aikaa varmistaa ennen toimimista”, Helin muistuttaa.
Lisätietoja:
Nordean viestintä, 09 4245 1006 tai media@nordea.fi