Keliakia-, diabetes- ja allergiariskiin voidaan vaikuttaa - Oikea-aikainen lisäruokien aloitus tukee lapsen tulevaa terveyttä

Yhä lisääntyvä tutkimusnäyttö osoittaa, että kiinteät lisäruoat kannattaa tuoda imeväisikäisen lapsen ruokavalioon oikea-aikaisesti. Sekä liian varhainen että viivästynyt lisäruokien aloitus voivat lisätä lapsen riskiä sairastua myöhemmin kroonisiin sairauksiin, kuten allergiaan, tyypin 1 diabetekseen ja keliakiaan. Ravitsemustutkimusten ja -suositusten tietoa hyödynnetään myös lastenruokien valmistuksessa.

Tutkimusten* mukaan optimaalisin ajankohta lisäruokinnan aloittamiseen on 4-6 kuukauden iässä. Suomalaiset imeväisikäisten ravitsemussuositukset** suosittelevat imettämään yksinomaisesti 6 kuukauden ikään ja ohjaavat aloittamaan kiinteät lisäruoat 4-6 kuukauden iässä neuvolan ohjeiden ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Viljavalmisteiden aloitusiäksi suositellaan aikaisintaan 5 kuukauden ikää.

Asiantuntijaraporttien* mukaan parhaat hyödyt lapsen terveyden kannalta saavutetaan, kun imetystä jatketaan kiinteiden lisäruokien antamisen ohella ainakin vuoden ikään saakka. Tutkimuksista saadut havainnot ovat linjassa nykyisten imetyssuositusten kanssa.

Viljaa vähitellen imetyksen ohella

Tuoreen Ruotsissa toteutetun tutkimuksen*** mukaan imeväisiän ruokinta vaikuttaa lapsen riskiin sairastua keliakiaan ainakin 12-vuotiaaksi saakka. Paras ajankohta tuoda gluteenia sisältävät viljat, kuten vehnä, ohra ja ruis, vauvan ruokavalioon on 4-6 kuukauden iässä.

Lasta totutetaan viljaruokiin asteittain pieninä annoksina samanaikaisesti jatkuvan rintaruokinnan ohella. Imetyksen jatkuminen edesauttaa sitä, että vauvalle kehittyy sietokyky gluteenille viljaruokiin totuteltaessa.

Ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta kertoo, että myös allergiariskin kannalta on suositeltavaa lisätä vilja lapsen ruokavalioon 5-6 kuukauden iässä. Tutkimukset osoittavat, että tässä ikävaiheessa aloitettu viljaruokiin totuttelu näyttäisi vähentävän lapsuusiän allergia- ja astmariskiä. Samanaikaisesti jatkuva imetys antaa lisäsuojaa allergioita vastaan.

- Viljavalmisteisiin totuttelun voi aloittaa esimerkiksi kauralla. Sen jälkeen ruokavalioon lisätään vähitellen muita viljoja, Erkkola neuvoo.

Ei liian aikaisin, muttei myöhäänkään

Liian aikaisin aloitettu lisäruokien käyttö voi lisätä lapsen sairastumisriskiä. Erikoistutkija Sari Niinistö Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että ennen 4 kuukauden ikää aloitettu kasvisten ja juuresten sekä viljatuotteiden käyttö saattaa lisätä lapsen riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen.

- Nykyinen suositus tuoda lisäruokia lapsen ruokavalioon yksilöllisen tarpeen mukaisesti 4-6 kuukauden iässä imetyksen edelleen jatkuessa vähintään vuoden ikään saakka on myös diabetesriskin näkökulmasta hyvä, Niinistö summaa.

Maijaliisa Erkkola sanoo, että lisäruokien tuomista lapsen ruokavalioon ei kannata viivyttää yli puolen vuoden iän. Myös suosituksia myöhemmin aloitetulla lisäruokinnalla voi olla merkitystä sairauksien riskin kannalta.

- Suomalainen lasten diabetes- ja allergiatutkimus DIPP osoittaa, että esimerkiksi kala kannattaisi lisätä lapsen ruokavalioon noin 6 kuukauden iässä. Tyypillisesti lapset tutustuvat kalaruokiin kuitenkin vasta lähempänä vuoden ikää.

Erkkolan mukaan kalan makuun totuttelu kannattaa aloittaa varhain, sillä suomalaislapset syövät sitä keskimäärin liian vähän. Kala tuo lapsen ruokavalioon terveydelle edullisia omega-3-rasvahappoja sekä D-vitamiinia.

Monipuolisuus tukee terveyttä

Erkkola neuvoo ruoka-aineiden aloitusajankohdan lisäksi kiinnittämään huomiota lapsen ruokavalion monipuolisuuteen.

- Terveyden kannalta on optimaalisinta, että lapsen ruokavalio olisi mahdollisimman monipuolinen jo varhain. Hyvin yksipuolinen ruokavalio imeväisiässä voi lisätä riskiä mm. atooppiselle herkistymiselle, hän kertoo.

Lastenruoat pohjautuvat tutkimustietoon

Ravitsemusasiantuntija Carina Kronberg-Kippilä Nutricia Baby Oy:stä sanoo, että yrityksessä seurataan tarkasti lasten ravitsemukseen liittyvää tieteellistä tutkimusta.

- Tuomme lastenruokien valikoimaan tuoreimpaan tutkimustietoon ja ravitsemussuosituksiin pohjautuvia tuotteita, jotka mahdollistavat iänmukaisen ravitsemuksen ja helpottavat lapsiperheiden arkea. Samalla haluamme tukea imetyksen jatkumista kiinteiden lisäruokien aloitusvaiheessa. Lapsen tulevan terveyden tukeminen ravitsemuksen keinoin on myös kansantaloudelle merkityksellistä.

Kronberg-Kippilä kertoo, että Muksu Ensipuurot helpottavat yksittäisten viljojen tuomista lapsen ruokavalioon imetyksen tukemana. Ne sisältävät vain yhtä tai kahta viljaa ja helpottavat myös gluteeniin totuttelemista. Hyvä esimerkki tästä on keväällä markkinoille tullut Muksu Mannapuuro.

Eurooppalaiset asiantuntijaryhmät (ESPGHAN ja EFSA) suosittelevat, että gluteeni olisi hyvä tuoda lapsen ruokavalioon viimeistään 6 kuukauden iässä, mutta ennen 7 kuukauden ikää, kun lasta yhä imetetään. Myös valmisteilla olevien pohjoismaisten ravitsemussuositusten luonnos**** linjaa, että imetyksen jatkaminen muun ruokavalion ohella ainakin vuoden ikään saakka on lapsen terveyden kannalta monella tapaa edullista.

Viitteet:

* EFSA European Food Safety Authority EFSA 2009  ja ESPGHAN European Society for Paediatric Gastroenterology, Hepatology and Nutrition ESPGHAN JPGN 2008

** Hasunen K, Kalavainen M, Keinonen H, Lagström H, Lyytikäinen A, Nurttila A, Peltola T, Talvia S. Lapsi, perhe ja ruoka. Imeväis- ja leikki-ikäisten lasten, odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuositus. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2004:11. Helsinki: Edita Prima Oy, 2004.

*** Ivarsson A ym. Prevalence of childhood celiac disease and changes in infant feeding. Pediatrics 2013;134:e687-94. doi: 10.1542/peds.2012-1015.

**** Pohjoismaiset ravitsemussuositukset, imetys/luonnos www.nnr5.org

Ks. myös:

- Nwaru BI ym. Timing of infant feeding in relation to childhood asthma and allergic diseases. J Allergy Clin Immunol 2013;131(1):78-86.

- Virtanen SM ym. Early introduction of complementary foods: is there a link with type 1 diabetes? Diabetes Manage 2013;3(1):53-9.

Lisätietoja medialle:
Nutricia Baby Oy, ravitsemusasiantuntija ja tiedotuspäällikkö Sinikka Saikkonen, p. 010 680 8626, sinikka.saikkonen(at)danone.com, www.nutriciababy.fi

Helsingin yliopisto, dosentti Maijaliisa Erkkola, maijaliisa.erkkola(at)helsinki.fi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, erikoistutkija Sari Niinistö, sari.niinisto(at)thl.fi

Lisätietoja kuluttajille:
Maksuton Nutricia Baby -asiakaspalvelu 24 h numerossa 0800-9-2438, www.nutriciababy.fi

Vanhempien rinnalla uutta elämää tukemassa
Nutricia Baby Oy on osa kansainvälistä hyvinvointituotteiden valmistukseen keskittyvää Danone-konsernia. Lasten ravitsemuksen asiantuntemusta yrityksellä on jo vuodesta 1901. Muksu-, Tutteli-  ja Nutrilon-tuotteet valmistetaan ensiluokkaisista lastenruokalaatuisista raaka-aineista, joiden puhtaus ja turvallisuus on tarkoin tutkittu. Tuotteissa huomioidaan uusimmat lastenravitsemusta koskevat tutkimukset ja suositukset, lapsen iänmukainen ravitsemus ja syömiseen liittyvät valmiudet sekä suomalaisten lapsiperheiden toiveet. Hyvä lastenruoka syntyy tiedolla, taidolla ja tunteella. Nutricia Baby Oy
tukee Ensi- ja turvakotien liiton toimintaa. Lisätietoja www.ensijaturvakotienliitto.fi.