Puhtaan tulevaisuuden rakentaja Skarta kehitti mallin tuulipuistojen infraan liittyvien CO2-päästöjen laskentaan
Päästötön tuulivoima on nopea ja tehokas keino hiilidioksidipäästöjen alentamiseen ja ilmastonmuutoksen torjuntaan. Tuulipuistojen, kuten kaiken muunkin rakentaminen, aiheuttaa kuitenkin itsessään CO2-päästöjä. Skarta on kehittänyt laskennallisen mallin, jonka avulla pystytään arvioimaan erilaisia vaihtoehtoja ja valitsemaan mahdollisimman vähäpäästöinen tapa toteuttaa tuulipuisto.
Energiantuotanto aiheuttaa eniten hiilidioksidipäästöjä maailmassa. Tuulivoima auttaa tehokkaasti pienentämään hiilijalanjälkeä ja saavuttamaan ilmastotavoitteet, ja Euroopassa tuulivoima onkin nopeimmin kasvava energiantuotantomuoto. Myös Suomessa tuulipuistoja rakennetaan kiihtyvällä tahdilla.
Skarta on maamme edistyksellisimpiä ja kokeneimpia tuulivoiman rakentajia ja puhdas energia on Skartan strategian ja liiketoiminnan ytimessä. Skarta on kehittänyt ensimmäisenä Suomessa menetelmän laskea tuulipuiston Balance of Plant (BoP) -rakentamisen hiilidioksidipäästöt. BoP kattaa tuulipuiston infra- ja sähkötyöt sisältäen kaiken rakennustyön materiaaleineen lukuunottamatta turbiineja.
”Olemme erikoistuneet BoP-hankkeisiin ja olleet mukana jo yli sadan tuulivoimalan rakentamisessa. Laajan kokemuksen pohjalta kehitimme asiakkaidemme avuksi hiilijalanjäljen laskentamallin. Pilottilaskelma on nyt valmistunut EPV Tuulivoima Oy:n Norrskogenin työmaalta, missä olemme tänä syksynä rakentaneet 17 voimalan tuulipuiston infraa. Valmistuessaan puiston vuotuinen tuotanto on yli 300 000 megawattituntia sähköä”, kertoo Skartan BoP-liiketoiminnan johtaja Anssi Koski.
Pilottilaskelmassa selvitettiin kaikkien BoP-rakentamisessa käytettyjen materiaalien sekä maarakennustöissä käytetyn liikkuvan kaluston ja muiden laitteiden käytön aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalentteina. Laskelmalla voidaan selvittää tuulipuiston CO2-kuoletusaika. Pilotin perusteella se on infran osalta 155 päivää, eli noin viisi kuukautta rakentamisen päätyttyä tuulipuisto on korvannut aiheuttamansa hiilidioksidipäästöt ja alkaa tuottaa puhdasta sähköä.
Pilottityömaa- ja laskelma on toteutettu markkinaehtoisin menetelmin: sen materiaali-, työmenetelmä- tai toimintatapavalinnoissa ei ole käytetty kriteerinä CO2-päästöjä.
”Näin ollen laskelma toimii hyvänä benchmarkina suunnitellessa muuttujia seuraavissa projekteissa, joissa tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen pienentäminen”, Koski kertoo hiilijalanjälkilaskelman jatkomahdollisuuksista.
EPV Energian omistama EPV Tuulivoima on yksi johtavista toimijoista teollisen mittakaavan tuulivoimatuotannossa Suomessa. Toimitusjohtaja Frans Liski kertoo, että vuonna 2020 lähes 26 prosenttia EPV:n energiantuotannosta tuli tuulivoimasta ja tavoite on lisätä sen osuutta konsernissa entisestään. Skartan pilotista Liski toteaa:
”On erinomaista, että me pystymme todentamaan ja seuraamaan Skartan laskentatyökalun avulla tuulivoimapuistojemme hiilijalanjälkeä. Vastuullisuus on liiketoimintamme perusta, joka näkyy yhtiön toiminnassa, ajattelutavassa ja johtamisessa. Sen lisäksi, että EPV auttaa puhtaasti tuotetulla sähköllä ja lämmöllä muita päästöttömiksi, meille on erittäin tärkeää, että otamme myös kaikessa toiminnassamme ympäristöasiat ja hiilijalanjäljen huomioon.”
”Skartalla on jo tätä nykyä käytössään osaaminen, kalusto ja menetelmät, joiden avulla tuulipuistojen BoP-hiilidioksidipäästöjä saadaan pienennettyä noin 40 prosenttia. Hiilijalanjälkeä saadaan siis minimoitua erittäin tehokkaasti, jos niin halutaan ja päätetään”, Koski sanoo.
