Öljy- ja kaasuala keskeisessä roolissa EU:n ja uuden hallitusohjelman linjauksissa

Suomi on sitoutunut toteuttamaan lähivuosina erittäin tehokasta eurooppalaista energiapolitiikkaa, jonka tavoitteena on energiankäytön tehostaminen ja uusiutuvien energianlähteiden käytön lisääminen. Tehostettu energiapolitiikka on keskeinen osa euroopanlaajuista talous- ja ympäristöpolitiikkaa, joilla turvataan Euroopan talouskasvu ja hyvä työllisyys sekä yhteisen elinympäristömme hyvinvointi nyt ja tulevaisuudessa.
- Öljy- ja kaasuala ovat täysillä mukana yhteisissä talkoissa, lupaa Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton toimitusjohtaja Jarmo Nupponen.

- Energia- ja ilmastotalkoisiin on osallistuttava kaikkien: teollisuuden, maatalouden, energiantuotannon, jätehuollon sekä kotejaan lämmittävien ja autoillaan liikkuvien kuluttajien, korostaa Nupponen, ja lupaa tekemistä löytyvän kaikille. Nupponen huomauttaa, ettei yksinomaan autoilijoita ja öljylämmittäjiä pidä taas kerran oikopäätä rangaista veronkorotuksilla. Suomessa liikenteen ja öljylämmityksen päästöt eivät ole teollisuuden ja energiantuotannon päästöihin verrattava ongelma. Päästöt kyetään kyllä pitämään hallinnassa, kunhan valtiovalta vain antaa siihen mahdollisuuden ja varmistaa tasapuolisen kohtelun eri energiamuodoille ja energia-alan toimijoille.

- Monipuolinen energiapaletti on ollut jo pitkään Suomen vahvuus, joten vaalitaan sitä edelleen, muistutti Jarmo Nupponen keskiviikkona 9.5.2007 Öljy- ja kaasualan vuosikirjan 2007 julkistamistilaisuudessa Helsingissä.

Uusi hallitus suunnittelee polttoaine- ja energiaverojen kiristämistä 300 miljoonalla eurolla tavoitteenaan mm. ilmastonmuutoksen torjuminen. Öljy- ja kaasuala muistuttaa, että verotuksen ohjaava vaikutus on tunnetusti huono, ja korostaa että jos energiaveroja tästä huolimatta päätetään korottaa, on kiristys kohdistettava tasapuolisesti kaikkeen energiaan mitään niistä suosimatta. Veromuutosten voimaantulo tulee suunnitella myös ajallisesti järkevällä tavalla niin, etteivät kansantalous ja yksittäinen kuluttaja joudu yllättäen liian kovaan saati epätasapuoliseen tilanteeseen.

Öljy- ja kaasualan mielestä energiatehokkuuden parantaminen on paras väylä energian säästöön ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Öljylämmitystaloissa asuvat suomalaiset ovat toteuttaneet uuden hallitusohjelman tavoitteita jo pitkään. Vuonna 1997 käynnistetty energiansäästöohjelma Höylä on tuottanut erinomaisia tuloksia: öljylämmitystalojen energiataloutta on parannettu mm. lisäeristyksin, uusin ikkunoin ja ovin sekä vaihtamalla ikääntyvät öljylämmitysjärjestelmät uusiin, energiatehokkaisiin laitteisiin. Ympäristö- ja kustannustietoiset öljylämmitystalojen omistajat ovat myös siirtyneet AurinkoÖljy –kaksienergialämmitykseen. Öljyala edistää voimakkaasti myös nestemäisten biopolttoaineiden käyttöä lämmityksessä öljyn ja auringon rinnalla. Nämä toisen sukupolven biopolttoaineet eivät edellytä teknisiä muutoksia nykyajan lämmitysjärjestelmiin, ja ne tarjoavat lämmittäjälle entistä taloudellisemman, energiatehokkaamman ja ympäristömyötäisemmän tavan lämmittää pientaloa.

- Öljyala jatkaa yhdessä öljylämmittäjien kanssa vapaaehtoista panostusta energiansäästöön ja uusiutuvien energioiden lisäämiseen, mutta lämmittäjät tarvitsevat avukseen myös poliittisilta päättäjiltä tahtoa ja näkemystä, joka ei perustu mielikuviin vaan tietoon, toteaa Jarmo Nupponen. Yhteisissä energia- ja ilmastotalkoissa toimenpiteiden pitää olla järkeviä, kustannustehokkaita ja tähdätä aidosti ilmasto-ongelman ratkaisemiseen. Erityisesti energiakeskustelussa tuntuvat arjen tosiasiat joskus unohtuvan etenkin politiikanteossa biohuumaan innostuneilta, huomauttaa Nupponen ja viittaa ehdotuksiin pääkaupunkiseudun siirtymisestä biomassalämmitykseen ja neljännesmiljoonan öljylämmityskiinteistön omistajan käännyttämisestä pellettilämmittäjiksi. Myös viime aikoina esiintynyt maakaasun karsastaminen ihmetyttää ÖKKL:n Nupposta: - Maakaasu on vähähiilinen, puhdas polttoaine, joka sopii erityisen hyvin yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon, ja sen infrastruktuuri olisi pikaisesti saatava kuntoon myös Suomessa. Ympäristö- ja energiatalkoissa päätöksiin tarvitaan paljon tahtoa ja vielä enemmän punnittua tietoa sekä pitkänäköisyyttä.


Pitkänäköisiä päätöksiä tarvitaan viivytyksittä myös liikenteeseen

Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton mielestä toimiva liikenteen infrastruktuuri ja liikenteen sekä kuljetusten kustannusten pitäminen kilpailukykyisellä tasolla ovat keskeisiä liikennepolitiikan tavoitteita erityisesti harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien Suomessa. Yhteiskunnan kitkaton toiminta edellyttää, että tavarat kulkevat tehokkaasti ja ihmiset liikkuvat vapaasti. Tämän varassa on paljolti maamme elinkeinoelämän kilpailukyky, ihmisten työssäkäynti ja sosiaalinen tasa-arvo sekä myös ympäristön hyvinvointi.

Liikenteen polttoaineiksi saadaan Suomessa ensi vuonna lakisääteisesti myös biopolttoaineita, joiden kehitys jatkuu nopeana. Öljyala uskoo, että uudistus toteutuu joustavasti ja kustannustehokkaasti siten, että alan toimijoiden kilpailutilanne pysyy tasapuolisena. Liikennepolttoaineiden jakelijoille asetettu biopolttoaineiden jakeluvelvoite ei yksin vielä takaa liikenteen kasvihuonekaasujen vähentymistä, toteaa ÖKKL:n Jarmo Nupponen. Hänen mukaansa paljon riippuu myös siitä, millaisilla autoilla Suomessa liikutaan. Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto kannattaa ajoneuvoverotuksen kehittämistä hiilidioksidiohjaavaksi, mutta on perin tyytymätön verouudistuksen hitauteen. Nupposen mielestä uuden auton hankinnan yhteydessä perittävästä verosta tulisi asteittain luopua, ja siirtää verotuksen painopiste omistuksen aikaiseen verotukseen. Nupponen muistuttaa, että Euroopassa 85% uusista autoista rekisteröidään ilman erillisveroja, vain arvonlisävero peritään. - Meillä autoveron uudistus on ollut kymmenien vuosien kestopuheenaihe, joten uudelta hallitukselta odotetaan jo päätöksiä, esittää Jarmo Nupponen.

Liikenteen infrastruktuuri vaikuttaa voimakkaasti kansantalouden toimivuuteen, kansalaisten arjen sujuvuuteen, aluepoliittiseen tasa-arvoon, liikenneturvallisuuteen, liikenteen energiatehokkuuteen ja myös liikenteen ympäristövaikutuksiin. – Tienpitoon käytetään meillä vuosittain noin 700 miljoonaa euroa, vaikka summan tulisi olla ainakin 50% suurempi. Yksin tieliikenteeltä kerätään vuosittain veroina ja maksuina reilusti yli neljä miljardia euroa, josta tällä hetkellä siis käytetään tienpitoon alle viidennes. – Vain riittävällä rahoituksella voidaan estää teiden kunnon heikkeneminen, tehdä välttämättömät kehittämistoimet ja parantaa liikenteen turvallisuutta. Tienpidon kilpailuttamisen ja organisaatiomuutosten hyödyt on nyt käytetty, toteaa ÖKKL:n Jarmo Nupponen. Hän korostaa, että rahoituksen lisäksi myös tieverkkoa koskevien päätösten tekoon on tultava muutos: tieverkon investointipäätökset tulee tehdä pitkäjänteisesti ja sitovasti yli vaalikauden mittaisina, jotta hankkeet voidaan toteuttaa joustavasti, laadukkaasti ja tehokkaasti.

Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton toimitusjohtaja Jarmo Nupponen korostaa, että liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä tulee vähentää samanaikaisesti monin erilaisin keinoin, joita toteuttamassa ovat kaikki liikenteen osapuolet ja tekijät: autotekniikka ja -kanta, polttoaineet, liikenneverkko, autojen käyttäjät ja julkinen valta päätöksineen. Yhteisen, järkevän päämäärän toteuttamiseen tarvitaan meitä kaikkia, Nupponen toteaa.


Öljy- ja kaasualan vuosikirja 2007

Öljy- ja Kaasualan Keskusliiton vuosikirja julkistettiin 9. toukokuuta 2007 Helsingissä. Vuotuisessa julkaisussa on tietoja, tilastoja ja kaavioita öljy- ja kaasualalta. Kirja sekä sen tilastot ja kaaviot löytyvät myös keskusliiton verkkosivuilta www.oil-gas.fi.


Lisätietoja:
Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto, toimitusjohtaja Jarmo Nupponen, puh. 040 503 9466.