OP:n kysely: naiset ja miehet varautuvat kuolemaan eri tavoin – myös tulotasolla iso merkitys

Perheelliset varautuvat kuolemansa varalta useammin kuin yksin asuvat. Yli 65-vuotiaista noin kolmannes on tehnyt testamentin ja joka neljäs kuolinsiivousta.  

Lähes puolet suomalaisista ei ole varautunut millään tavalla kuolemansa varalta, selviää OP Ryhmän kyselystä.  

Kuolemaan varautuminen korreloi kyselyssä iän kanssa: mitä enemmän ikää vastaajalla on, sitä todennäköisemmin hän on tehnyt toimenpiteitä kuolemansa varalta. Siinä missä 26–34-vuotiaista 57 prosenttia ei ole varautunut millään tavalla kuolemansa varalta, yli 65-vuotiaista samoin vastaa enää noin kolmannes. 

– Ajatus kuolemasta tuntuu nuorena luonnollisesti kaukaiselta, mikä on myös hyvä asia. Varautumista tulisi kuitenkin miettiä viimeistään silloin, jos on lapsia tai yhteinen omistusasunto toisen henkilön kanssa, OP-Henkivakuutuksen toimitusjohtaja Kristiina Michelsson kommentoi. 

Myös miehet ja naiset varautuvat kuolemaan eri tavoin: miehistä 48 prosenttia ei ole tehnyt mitään varautuakseen, kun taas naisista vastaava osuus on 41 prosenttia. Ero korostuu 65–79-vuotiaiden kohdalla: ikäryhmän naisista neljännes ei ole varautunut lainkaan, mutta miehistä varautumatta on jättänyt 38 prosenttia. 

Perheelliset varautuvat kuolemansa varalta useammin kuin yksin asuvat 

Talouden koko vaikuttaa merkittävästi varautumisen tasoon: jo kahden hengen talouksissa elävät ovat varautuneet kuolemaan huomattavasti useammin kuin yksin asuvat. Jos taloudessa on kolme tai useampia jäseniä, sitä todennäköisemmin vastaaja on tehnyt toimenpiteitä kuolemansa varalta. 

Kyselyssä 35–49-vuotiaiden ikäryhmässä yhden tai kahden hengen talouksissa asuvista noin puolet ei ole varautunut kuolemansa varalta mitenkään. Sen sijaan kolmen tai useamman hengen talouksissa samoin vastaa enää joka neljäs. 

– Lapsen saaminen saa usein miettimään, miten perhe pärjäisi, jos itselle sattuisi jotain. Toisaalta moni ei tule ajatelleeksi, että esimerkiksi avopuoliso ei automaattisesti peri puolisoaan. Ilman testamenttia tai henkivakuutusta avopuolisonsa menettävä voi kohdata surun lisäksi merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, Michelsson kertoo. 

Iäkkäät varautuvat testamentilla, nuoremmat vakuutuksilla – myös tulotaso vaikuttaa 

Yli 65-vuotiailla yleisin tapa varautua kuolemaan on testamentin tekeminen. Nuoremmat puolestaan varautuvat useimmiten henkivakuutuksella tai muulla vakuutuksella, josta maksetaan korvaus kuolemantapauksessa.  

65–79-vuotiaista vastaajista noin kolmannes kertoo laatineensa testamentin. Erityisen yleistä se on ikäryhmään kuuluvien varakkaampien vastaajien keskuudessa: yli 40 000 euroa tienaavien keskuudessa testamentin on tehnyt 37 prosenttia, kun taas vähemmän tienaavista 28 prosenttia. 

Myös toisen henkilön kanssa taloutensa jakavat ovat tehneet testamentin todennäköisemmin kuin yksineläjät: yksin asuvista 28 prosenttia on tehnyt testamentin, toisen henkilön kanssa asuvista 39 prosenttia. 

Lisäksi joka neljäs 65–79-vuotiaista vastaajista kertoo tehneensä niin sanottua kuolinsiivousta – eli käyneensä läpi tavaroitaan tai järjestelleensä tärkeitä asiakirjoja. Lähes joka kymmenes kertoo suunnitelleensa hautajaisiaan. 

– Nämä ovat käytännöllisiä tapoja keventää läheisten taakkaa raskaassa tilanteessa, ja luonnollisesti mielessä elämän ehtoopuolella. Samaa epäitsekästä ajattelua voi kuitenkin soveltaa jo nuorella iällä keskustelemalla varautumisesta läheisten kanssa, testamentilla tai vakuutuksilla, Michelsson muistuttaa. 

Lisätiedot medialle: 

OP Ryhmän viestintä, p. 010 252 8719, viestinta@op.fi 

OP Ryhmän marraskuussa 2024 toteutettuun kyselytutkimukseen vastasi verkkopaneelissa 16–80-vuotiaita suomalaisia (n=3748) valtakunnallisesti edustavasti. Tutkimukseen vastanneiden määrä vaihtelee kysymyksittäin. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy OP Ryhmän toimeksiannosta. Vastausten virhemarginaali on enimmillään koko vastaajajoukon osalta +/- 1,6 prosenttiyksikköä.